Emulator, 19.5.2006 00:09:
En löytäny tähän toista treadia, vaikkakin aihetta on sivuttu hiukan treadissa jos toisessa..
Oon monesti miettiny että mihin avaruus loppuu ja mitä sen jälkeen on? missä avaruus on jos se kerta on tietyn kokoinen (laajenee kokoajan)?
Onko kellään mitään teorioita?
Itse oon pohtinu että mitä jos niinkuin meidänkin maailmassa on pieniä elementtejä (atomeja yms vielä pienempiä) että jos meidän avaruus on vain yksi pieni "atomin" osa jossain isommassa maailmassa? Mitä jos meidän tunnettu maailmankaikkeus, avaruus on osa jonkun pienen pojan papattia ja se räjäyttää sen? :O
Lukuunottamatta tuota papattijuttua, niin ei toi kyl ole merkittävästi sen hurjempaa kuin mitä kosmologian spekulatiivisimmat ideat ovat ehdottaneet, vieläpä ihan vakavasti.
toma, 18.3.2007 17:07:
Lukuunottamatta tuota papattijuttua, niin ei toi kyl ole merkittävästi sen hurjempaa kuin mitä kosmologian spekulatiivisimmat ideat ovat ehdottaneet, vieläpä ihan vakavasti.
Yhteneväisyyttä löytyy myös siinä, että kosmologian spekulatiivisimmat ideat ovat nekin silkkaa mielikuvituksen tuotosta. =) Edit: Eli vaikka ehdotetaan vakavasti, niin ei niillä mitään empiiristä pohjaa vielä ole.
Paljonko koko internet vie tilaa? Ei voi laskea koska se suurenee kokoajan, eikö?
Sama juttu varmaan avaruuden kanssa, ei voida määrittää mihin se loppuu, mikä on avaruuden koko, sillä se laajenee kokoajan.
Epailija, 18.3.2007 19:17:
Yhteneväisyyttä löytyy myös siinä, että kosmologian spekulatiivisimmat ideat ovat nekin silkkaa mielikuvituksen tuotosta. =) Edit: Eli vaikka ehdotetaan vakavasti, niin ei niillä mitään empiiristä pohjaa vielä ole.
Ei tietenkään, mutta pointtini oli, että sellaista keksiäkseen täytyy olla vahvasti aineissa tai kosmologi :P
Emulator, 19.5.2006 00:09:
En löytäny tähän toista treadia, vaikkakin aihetta on sivuttu hiukan treadissa jos toisessa..
Oon monesti miettiny että mihin avaruus loppuu ja mitä sen jälkeen on? missä avaruus on jos se kerta on tietyn kokoinen (laajenee kokoajan)?
Onko kellään mitään teorioita?
Itse oon pohtinu että mitä jos niinkuin meidänkin maailmassa on pieniä elementtejä (atomeja yms vielä pienempiä) että jos meidän avaruus on vain yksi pieni "atomin" osa jossain isommassa maailmassa? Mitä jos meidän tunnettu maailmankaikkeus, avaruus on osa jonkun pienen pojan papattia ja se räjäyttää sen? :O
Joo, oon kanssa miettinyt samaa. Funatkaa jos tää kaikkeus on jonkun olennon loinen yms. persekarva tai jtn. Tiedehän on aina oikeessa, tai ainakin niin väitetään. Kukaan meistä ei tule sitä koskaan tietämään, että mitä tuolla oikeesti on. Carpe diem... ei surra liikaa :)
Maan kaltainen planeetta on löydetty, jossa mahdollisuus elämälle. Tosin se on aika kaukana. Nykyajan avaruussukkuloilla kestäis sinne lentää 554000 vuotta..
Oon monesti miettiny että mihin avaruus loppuu ja mitä sen jälkeen on? missä avaruus on jos se kerta on tietyn kokoinen (laajenee kokoajan)?
Onko kellään mitään teorioita?
Itse oon pohtinu että mitä jos niinkuin meidänkin maailmassa on pieniä elementtejä (atomeja yms vielä pienempiä) että jos meidän avaruus on vain yksi pieni "atomin" osa jossain isommassa maailmassa? Mitä jos meidän tunnettu maailmankaikkeus, avaruus on osa jonkun pienen pojan papattia ja se räjäyttää sen? :O
---
I want what he's having.
Tuo atomijuttuhan nyt on "ikivanhaa" makrouniversumin ja mikrouniversumin käsitteen kansankielelle vääntämistä. Tuossa tapauksessa tosin aika neljäntenä ulottuvuutena saattaisi hyvinkin vääristyä sen verran, että siihen papatin räjähtämiseenkin kuluisi pieni ikuisuus meidän mittakaavallamme. Tai ehkä se papatti oli alkuräjähdys :P
Spekulatiivista ehkä, mutta eipä niitä järkevämpiäkään versioita "theory of everythingistä" ole taidettu vielä vääntää. Kuten on noille "rajottuneille teekkareille" () tullu hoettua, niin ei siitä montaa sataa vuotta ole kun aurinko kiersi maata, kaukana ollaan vielä siitä että osattaisiin sanoa sen enempää juuta kuin jaata, joten teoriat ovat kaikki mitä meillä on.
Yhdessä vähän aikaa sitten tulleessa Prisma Studiossa teorisoitiin E8-kaavasta, jonka mukaan aika-avaruuksia / ulottuvuuksia taisi olla 248 kpl, että silleen.
Riku, 26.4.2007 03:40:
Yhdessä vähän aikaa sitten tulleessa Prisma Studiossa teorisoitiin E8-kaavasta, jonka mukaan aika-avaruuksia / ulottuvuuksia taisi olla 248 kpl, että silleen.
Itse oon pohtinu että mitä jos niinkuin meidänkin maailmassa on pieniä elementtejä (atomeja yms vielä pienempiä) että jos meidän avaruus on vain yksi pieni "atomin" osa jossain isommassa maailmassa? Mitä jos meidän tunnettu maailmankaikkeus, avaruus on osa jonkun pienen pojan papattia ja se räjäyttää sen? :O
Paitsi että pienin mahdollinen yksikkö jolla voit mitata matkaa tai aikaa tulee planckin vakiosta. Eli jos meille pienin mahdollinen matka (jonka voimme ihmisinä aistimalla havaita) on n. 0,5 mm, jokin meitä "pienempi" sivilisaatio tai olento ei pysty havaitsemaan, käsittelemään tai mitenkään mallintamaan välimatkoja jotka ovat pienempiä kuin 1.6 × 10-35 metriä. Tämä on yksi maailmankaikkeuden rajoitteista, vastaavia on useita joista eräs käsittelee vastaavalla tavalla aikaa.
Ajatus siitä, että olemme jonkun pikkupojan papatin osia, saa todella vasta mittasuhteensa kysyessämme yhden järjettömältä tuntuvan kysymyksen: miten yksi sen papatin osa voi olla tietoinen itsestään ja vaikuttaa ympäristöönsä tietoisesti? Seuraava askel on selvittää uskotko todella vapaaseen tahtoon, mutta siitä lisää sitten hieman myöhemmin
*Stardust*, 26.4.2007 04:00:
---
Eli jos meille pienin mahdollinen matka (jonka voimme ihmisinä aistimalla havaita) on n. 0,5 mm, jokin meitä "pienempi" sivilisaatio tai olento ei pysty havaitsemaan, käsittelemään tai mitenkään mallintamaan välimatkoja jotka ovat pienempiä kuin 1.6 × 10-35 metriä.
Juhgu, 26.4.2007 04:03:
--- *Stardust*, 26.4.2007 04:00:
---
Eli jos meille pienin mahdollinen matka (jonka voimme ihmisinä aistimalla havaita) on n. 0,5 mm, jokin meitä "pienempi" sivilisaatio tai olento ei pysty havaitsemaan, käsittelemään tai mitenkään mallintamaan välimatkoja jotka ovat pienempiä kuin 1.6 × 10-35 metriä.
---
Miksei?
Oletetaan että sinulla on kädessäsi magneetti, jossa on kaksi napaa + ja -. Magneetin välittömässä läheisyydessä on metallipallo. Kääntämällä magneettia tai vaihtamalla sen napoja saat pallon liikkumaan magneetin ympärillä (kuvittele sen olevan vaikkapa maapallo joka kiertää aurinkoa) ja nopeuttaessasi napojen vaihtoa +:stä -:een pallo kiertää kyseistä magneettia kiihtyvällä nopeudella. Planckin aika on se "napojen kääntelyn nopeus" jolloin pallo kiertää magneettia valon nopeudella, ja planckin pituus on se matka jonka valo kulkee kyseisessä ajassa. Tämän ajan alittaminen tai nopeuden ylittäminen ei ole mahdollista. Tässä siis erittäin pahasti yksinkertaistettu esimerkki, johon liittyisi todella paljon muitakin muuttujia. Asiavirheet myös mahdollisia, joku korjatkoon jos niitä havaitsee.
*Stardust*, 26.4.2007 04:18:
Oletetaan että sinulla on kädessäsi magneetti, jossa on kaksi napaa + ja -. Magneetin välittömässä läheisyydessä on metallipallo. Kääntämällä magneettia tai vaihtamalla sen napoja saat pallon liikkumaan magneetin ympärillä (kuvittele sen olevan vaikkapa maapallo joka kiertää aurinkoa) ja nopeuttaessasi napojen vaihtoa +:stä -:een pallo kiertää kyseistä magneettia kiihtyvällä nopeudella. Planckin aika on se "napojen kääntelyn nopeus" jolloin pallo kiertää magneettia valon nopeudella, ja planckin pituus on se matka jonka valo kulkee kyseisessä ajassa. Tämän ajan alittaminen tai nopeuden ylittäminen ei ole mahdollista. Tässä siis erittäin pahasti yksinkertaistettu esimerkki, johon liittyisi todella paljon muitakin muuttujia. Asiavirheet myös mahdollisia, joku korjatkoon jos niitä havaitsee.
Hmm, tuota versiota minä en ole aiheesta kuullut, kuulostaa melkoisen oudolta.
"Virallinen" määritelmä on se, että fotonin, jolla olisi tarpeeksi energiaa luodata Planckin pituutta 1.6 x 10^-35 m (energia kasvaa -> aallonpituus pienenee), Compton-aallonpituus on suurin piirtein sama kuin vastaavamassaisen mustan aukon Schwarzschildin säde. Eli mikä tahansa fotoni joka olisi tarpeeksi suurienerginen mittaamaan Planck-kokoista objektia luovuttaisi törmätessään mitattavaan objektiin niin paljon energiaa, että tätä energiaa vastaava massa romahtaisi välittömästi mustaksi aukoksi, joka vääristäisi tuon avaruuden alueen ja nielaisisi fotonin.
Kuten tuosta selostuksesta ehkä jo huomaa, kyseessä on kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteoria rajapyykki, eikä meillä siis ole vielä kunnon teoriaa kuvaamaan aluetta. Mutta käsittääkseni tuo rajoitus pätee jo sillä oletuksella, että nykyinen käsityksemme sekä kvanttikenttäteoriasta että suhteellisuusteoriasta pätevät kumpikin tahollaan. Yksityiskohdat ovat vain epäselviä.
Larry Nivenillä on myös saman suuntaisia älykkäitä pohdintoja. Nivenin avaruushan on nimeltään Known Space ja siellä asustaa ihmisten lisäksi muutamia muita elämän muotoja.
Siis olen samaa mieltä. Että olemassa olosta ei välttämättä kannattaisi pitää niin isoa ääntä.
Voidaan myös päätellä, että jos joku on kyvykäs tänne tulemaan, se on kyvykäs elämään mitään meiltä tarvitsematta.
Se että meihin ei kukaan vieras sivilisaatio ole ottanut yhteyttä on lähinnä todiste siitä, että ne ovat älykkäitä. (en muista kuka ton sanoi . korjatkaa jos muistatte).
) tullu hoettua, niin ei siitä montaa sataa vuotta ole kun aurinko kiersi maata, kaukana ollaan vielä siitä että osattaisiin sanoa sen enempää juuta kuin jaata, joten teoriat ovat kaikki mitä meillä on.
