tunne höystettynä järjellä tai sitte toisinpäin
ei vaan,nyt on semmonen tilanne että pakko pistää piste, viheltää peli poikki.
Liian moni vastoinkäyminen, eikä asioille ole tapahtunut mitään vaikka paljon on ollut puhetta.
Vaikka välitänkin tästä ihmisestä aivan hirveästi en voi antaa tunteitteni satuttaa mua enempää.
Ei tätä oo luotu toimimaa.
Eli vaikka sydän tahtois itkeä verta on pakko purra huulta ja pysyä päätöksessä. Onneks maailmassa on mukavia miehiä ja varmasti löydän taas jonkun johon ihastua ja rakastua. Nyt on vaan ns kriittinen aika et tekis mieli revetä kahtia.. toinen haluais palata kärsimään ja toinen etsiä uusia miehiä ja haasteita..