Mulla on nyt uusi (maailman ihanin) poikaystävä, joka onnekseni vihaa pettämistä yhtä paljon kuin minä. Niin kuin minäkin, hän myös on tullut petetyksi ja siksi todella haluamme että meidän välinen luottamus TOIMII.
Olen todella suuresti pahoillani, että hänkin on joutunut pettäjän uhriksi, mutta toisaalta onnellinen siitä, että voimme toimia vertaistukena toisillemme. On helpompaa luottaa ihmiseen, joka vilpittömästi haluaa olla luottamuksen arvoinen.
Pettäminen kertoo aina enemän parisuhteen tilasta kuin itse teosta. Pettäminen on väärin, valehtelukin on, kaikki maailman pahuudet ovat niiin väärin mutta silti niitä vain tapahtuu. Ja miksi? Meillä kaikilla on vaan välillä niin *n paha olla.
Parisuhde on todella hyvällä pohjalla jos se kestää pettämisen; Suhteessa on rakkautta ja juuri se Rakkaus kahden ihmisen välillä on se sitova voima joka voittaa vaikeudet ja esteet.
Jos taasen pettämistä tapahtuu, on selkeästi siis suhteessa jotain pielessä ettei partneri pysy oman pedin puolella vaan siirtyy muilla mannuilla kukasta kukkaan tai ties mihin ja milloinkin.
Kyse tuskin on vain sen toisen, eli pettäjän ongelmasta, suhteeseen ja sen ongelmiin tarvitaan aina kaksi, joita se hairahtavampi osapuoli yrittää "selvittää" (eli helpottaa&tukahduttaa) hakeutumalla aivan vääriin paikkoihin jotka tuovat hetkellisen tyydytyksen joko sen seikkailunhakuisuuden tai uuden&jännittävänviehätyksen kautta. Teko varmasti kaduttaa, jos kyseinen pettäjä rakastaa toista, mutta varmasti myös opettaa että MIKSI näin tapahtui ja Miksei asioista ole puhuttu ja vaikeuksia ole koitettu selvittää?
Hyvä parisuhde mielestäni on vahva ja kestävä tiimiside. Yhteys on niin voimakas kahden ihmisen välillä, olivat ne sitten samaa sukupuolta tai ei, vammaisia, kypsymättömiä tai vähäjärkisiä, niin kuitenkin kaiken sen inhimillisen vaillinaisuuden takaa paistaa aito empatia ja läheisyydentarve.
Hyvässä parisuhteessa ollaan kiinnostuneita toisesta ja halutaan tuottaa mielihyvää niin elein kuin henkisin kuin psyykkisinkin voimin suhteen toiselle osapuolelle- ja sitä kautta myös itselle. Mikään ei ole tyydyttävämpää suhteessa kuin nähdä sen läheisen, jota rakastaa, olevan onnellinen ja nauttivan omasta seurasta ja omista teoistaan häntä kohtaan.
En tiedä kuinka hyvin nuoret ihmiset vielä hahmottavat itseään ja elämää yleensä, mutta mielestäni se on tärkeä tekijä kun ajatellaan parisuhteeseen liittyviä asioita. Harva parisuhde edes tulee onnistumaan jos ihmisellä on vielä paljon matkaa hyvään itsetuntoon ja itsensä rakastamiseen sekä kunnioittamiseen. Kuitenkin se on vain niin, ensin tulee osata rakastaa itseään että kykenee rakastamaan muita ja myös antamaan rakkautta toisille.
Onnellisia hetkiä itsensä ja ihanan maailman ymmärtämisessä toivottaapi allukka <3
aaaaallu, 12.1.2006 17:09:
Pettäminen kertoo aina enemän parisuhteen tilasta kuin itse teosta... Jos pettämistä tapahtuu, on selkeästi siis suhteessa jotain pielessä ettei partneri pysy oman pedin puolella vaan siirtyy muilla mannuilla kukasta kukkaan tai ties mihin ja milloinkin. Kyse tuskin on vain sen toisen, eli pettäjän ongelmasta, suhteeseen ja sen ongelmiin tarvitaan aina kaksi, joita se hairahtavampi osapuoli yrittää "selvittää" (eli helpottaa&tukahduttaa) hakeutumalla aivan vääriin paikkoihin jotka tuovat hetkellisen tyydytyksen joko sen seikkailunhakuisuuden tai uuden&jännittävänviehätyksen kautta. Teko varmasti kaduttaa, jos kyseinen pettäjä rakastaa toista, mutta varmasti myös opettaa että MIKSI näin tapahtui ja Miksei asioista ole puhuttu ja vaikeuksia ole koitettu selvittää?
Mä oon kyllä eri mieltä siitä, että pettäminen olis jotenkin ymmärrettävä tai jopa melkein hyväksyttävä keino diilata parisuhdeongelmia. Kas, kun esimerkiksi mulle itelleni ei ole vielä ikinä eläissäni tullut vähintäkään tarvetta pettää, vaikka suhteissani on kieltämättä ollut ongelmia - myös sentyyppisiä ongelmia, joiden vuoksi jotkut katsovat pettämisen abt sallituksi ja jotkut [pösilöt] jopa välttämättömäksi. [Jos kotona ei saa omasta mielestään tarpeeksi, niin tokihan saa pettää... Hohhoijaa!]
Mun mielestä on pettäjän heikkoutta [eikä tod. mitään kaunista ja herkkää heikkoutta!], jos valitsee mieluummin sen tien, kuin puhumisen - jos kerran jotakin sanottavaa todella on. Täytyy olla aika uuno, jos kuvittelee, että lähtökohdat onnellisen parisuhteen rakentamiseen ovat jotenkin enemmän käden ulottuvilla pettämisen jälkeen, kuin sitä ennen. Pettäminen loukkaa, aiheuttaa pitkäkestoista epäluuloisuutta etc. - eli tuo helposti suhteeseen vain 1000 x enemmän ongemia, kuin mitä siinä on aiemmin ollut.
Tiedän valitettavasti aika käsittämättömän monta miestä* [monet heistä etäisiä tuttujani, eivät suinkaan mitään mun exiä], jotka pettävät aina ja joka suhteessa - heidän pettämis-harrastuksensa ei siis ole mitenkään sidoksissa vaki-suhteessa ilmeneviin ongelmiin. Joidenkin mielestä on vaan hauskaa harrastaa seksiä niin monen kanssa kuin mahdollista. Tämän ihmistyypin alalaji on henkilö, joka kokee itsensä niin imarrelluksi jokaisesta firtistä, joka häneen kohdistuu, ettei malta olla kokeilematta heruisko enemmänkin kuin vain pikku-flirttailua. Niljakasta menoa, etten sanoisi...
* Mun tuntemat järjestelmälliset pettäjät ovat miehiä - uskon silti, että vastaavansorttisia naisiakin löytyy.
jos ajattelet asiaa yhtään Laajemmin niin ymmärrät että ihminen joka pettää ihan vain huvikseen, heijastaa vain omia epäkypsiä ja käsittelemättömiä tunteitaan eikä silloin taatusti ole valmis taikka kykenevä vakavaan parisuhteeseen. Valitettavaa että tunnet kyseisenlaisia henkilöitä, heidän seksuaali-identiteettinsä on varmastikkin viisivuotiaan lapsen tasolla.
Tilanne on aivan toinen jos pariskunta rakastaa tosiaan vaikeuksistaan ja mahdollisista pettämisistä huolimatta.
Posts: 1,575
#186
•
•
wiwi Valtava vaaleanpunainen agenttiorava
En usko että on olemassa Täydellistä Parisuhdetta. Kuten minkäänlaista muutakaan täydellistä ihmissuhdetta..Toimivia ne kyllä voivat olla.
Tyhjentäviä vastauksia on tullut lukuisia, ja
itsellä ei ole mitään uutta annettavaa tälle topicille.
Suosittelen kaikkia selaamaan kaikki sivut kuitenkin
läpi :)
Parisuhde jossa molemmat osapuolet
pitävät huolta aamutankkauksesta aamuteen
tai mahdollisesti juustoleipien avulla.
Hätätapauksissa Dr.Oetker uuniin ja hyvä mieli
molemmille. Näin ehkäisemme mahdolliset
tuhmuudet ja riidanpoikaset joita parisuhde voi
tuoda tullessaan :)
No veikkaan ettei ainakaan sellainen mikä aloitetaan sillä pohjalla kun ei osata olla yksin. Eli ne jotka hyppäävät suhteesta toiseen ilman tuntematta tätä uutta hemmoa kunnolla. Itse ainakin aion oppia kaverina tuntemaan naisen olemalla sivusta katsojana niin kauan kunnes tunnen varmuutta siitä että tämän naisen arvomaailma, rehellisyys, luotettavuus, kypsä maailmankuva yms. kohtaavat edes jollain saralla omani. Tällä tavalla vältän saamasta sikaa* säkissä. Tai toivottavasti ainakin vähennän sen mahdollisuutta.
Eikä varmaan sellainen missä toisen tarvitsee pitkin nettiä, etkoja, bileitä, jatkoja ja ties mitä mestoja käyttäytyä kuin markan huora* ja tapailla / säätää muiden kanssa kamapäissään oman nk."rakkaansa" selän takana, koska ei ole rohkeutta jättää sitä ressua.
*) enkä puhu pelkästään naisista kun mainitsen sanan huora enkä miehistä kun mainitsen sanan sika, sillä molemmat sukupuolet tässä maassa alentuvat lähes samaan paskaan
ALIEN, 7.12.2006 01:00:
No veikkaan ettei ainakaan sellainen mikä aloitetaan sillä pohjalla kun ei osata olla yksin. Eli ne jotka hyppäävät suhteesta toiseen ilman tuntematta tätä uutta hemmoa kunnolla.
Näinhän se on, mut on huomattavan vaikeeta esim. pitkän suhteen jälkeen alkaa vaan elämään yksin, vaikka se suositeltavaa on. Usein sitä sit tyydytään näihin korvikkeisiin, joita ei edes tunneta, kunhan vaan on "joku" täyttämässä sitä aukkoa elämässä. Niistäkin tulee vaan molemmille paha mieli ja joutuu kerta toisensa jälkeen aloittamaan sen yksinelämisen uudestaan.
Eikä varmaan sellainen missä toisen ei ainakaan tarvitse pitkin nettiä, etkoja, bileitä, jatkoja ja ties mitä mestoja käyttäytyä kuin markan huora* ja tapailla / säätää muiden kanssa kamapäissään oman nk."rakkaansa" selän takana, koska ei ole rohkeutta jättää sitä ressua.
Tätä mäkään ymmärrä, ja tekosyyksi pettämiselle tarjotaan niin kummallisia juttuja notta moro. "En haluu satuttaa sitä" -lausahdukset on vaan niin paskaa verrattuna siihen mitä oikeesti siellä selän takana tapahtuu. Toisaalta voi olla myös parempi jos petetty osapuoli ei saa tietää niistä jutuista, vaikka se varmasti auttais ylipääsemisessä. Ite en välttämättä haluais tietää, jos mun "elämäni rakkaus" ois vieraillu useastikin muissa naisissa pitäen mut mukana kuvioissa vaan säälistä.
^ valehteleminen (eli tässä tapauksessa kertomatta jättäminen, jonka luokittelen myös valehteluksi) on ihan yhtä paha.
tuskin suhde voi hyvin, jos toinen käy vieraissa eikä edes pysty kertomaan siitä.
tir, 7.12.2006 01:34:
^ valehteleminen (eli tässä tapauksessa kertomatta jättäminen, jonka luokittelen myös valehteluksi) on ihan yhtä paha.
tuskin suhde voi hyvin, jos toinen käy vieraissa eikä edes pysty kertomaan siitä.
Pettäjälle kertomatta jättäminen on helpompi ja mieluisampi vaihtoehto, varsinkin jos katumusta asiasta ei ole. Kyllä mäkin mielellään haluan kuulla totuuden erossa, mutta petetyksi tuleminen on aika paskamainen olotila.
eli pysyisit parisuhteessa jossa toinen pettää? ja vain sen takia, ettei kerro sitä...
itse en moiseen pysty, en enää.
ei se ole enää suhde, jos toisella ei riitä kantti tms siihen että kertoisi suoraan.
tir, 7.12.2006 02:44:
ei se ole enää suhde, jos toisella ei riitä kantti tms siihen että kertoisi suoraan.
niin siis_toimiva_suhde. Ei varsinkaan jos ollaan lähetty siltä pohjalta että toisen rehellisyyteen voi luottaa ja että molemilla on varmasti sama käsitys rehellisyydestä, esim. käymällä läpi missä rajat kulkee pettämisessä ja et mitä ollaan mieltä näistä pienistä valkoisista valheista yms. Mut toisaalta kannattaa ottaa huomioon kumppanin kokemus, koska nämä kokemattomat ei välttämättä tiedä mistä edes on kysymys kun ei olla oltu vielä vaikeissa tilanteissa. Unohtamattakaan sitä kuinka vastuuntuntoinen ihminen on kyseessä, eli pystyykö kantaa vastuun siitä että on loukannut toista ja kykeneekö olemaan edes pahoillaan siitä.
ALIEN, 7.12.2006 02:53:
niin siis_toimiva_suhde. Ei varsinkaan jos ollaan lähetty siltä pohjalta että toisen rehellisyyteen voi luottaa ja että molemilla on varmasti sama käsitys rehellisyydestä, esim. käymällä läpi missä rajat kulkee pettämisessä ja et mitä ollaan mieltä näistä pienistä valkoisista valheista yms. Mut toisaalta kannattaa ottaa huomioon kumppanin kokemus, koska nämä kokemattomat ei välttämättä tiedä mistä edes on kysymys kun ei olla oltu vielä vaikeissa tilanteissa. Unohtamattakaan sitä kuinka vastuuntuntoinen ihminen on kyseessä, eli pystyykö kantaa vastuun siitä että on loukannut toista ja kykeneekö olemaan edes pahoillaan siitä.
olin tulossa kertomaan omaa mielipidettäni, mutta ilmaisit sen tossa kyllä auivan loistavasti
mieluummin vaikka satuttaa toista rehellisyydellä, kun valehtelee sille ihmiselle johon pitäisi eniten luottaa
Tuli sellainen mieleen, että onko kenelläkään kokemuksia useamman kuin kahden henkilön "pari"suhteista?
Täytyy varmaan selittää paremmin mitä tarkoitan.
En siis hae sitä, että olisi harrastanut säännöllisesti seksiä useamman ihmisen kanssa samaan aikaan, sillä säännöllinen seksi ei välttämättä kahdenkaan henkilön välillä vielä tarkoita parisuhdetta.
En myöskään hae sitä, että olisi asunut kommuunissa, sillä samassa taloudessa asuminenkaan ei vielä välttämättä tarkoita kahdenkaan ihmisen välillä parisuhdetta.
En hae edes sitä, että yksi mies (tai nainen) keräisi ympärilleen haaremin naisia (tai miehiä), jotka olisivat parisuhteessa ainoastaan tämän miehen kanssa, mutta eivät millään tavoin toistensa kanssa.
Tarkoitan siis sitä, että kolme tai useampi henkilö jakaisi yhdessä toisiaan kohtaan samaan aikaan samankaltaisia tunteita kuin parisuhteessa yleensä.
Jokaisellehan parisuhde on vähän erilainen käsite ja joidenkin käsitykseen parisuhteesta ei välttämättä voi edes mitenkään mahtua useampaa kuin kaksi henkilö, mutta tällaisilta ihmisiltä olisikin äärimmäisen mielenkiintoista kuulla perusteluja sille miksi heidän käsityksensä parisuhteesta ei voisi toimia useamman kuin kahden henkilön välillä. Mitä parisuhteen käsitteessänne täytyisi muuttua, että se voisi sisältää useamman kuin kaksi henkilöä?
Kuulisin mielelläni mielipiteitänne asiasta, vaikka henkilökohtaisia kokemuksia tuskin on hirvittävän monella. Yhdenkin parisuhteen pystyssä pitäminen tuntuu nyky-yhteiskunnassa olevan suhteellisen hankala tehtävä :(
siveys, 7.12.2006 05:47:
Tuli sellainen mieleen, että onko kenelläkään kokemuksia useamman kuin kahden henkilön "pari"suhteista?
Täytyy varmaan selittää paremmin mitä tarkoitan.
En siis hae sitä, että olisi harrastanut säännöllisesti seksiä useamman ihmisen kanssa samaan aikaan, sillä säännöllinen seksi ei välttämättä kahdenkaan henkilön välillä vielä tarkoita parisuhdetta.
En myöskään hae sitä, että olisi asunut kommuunissa, sillä samassa taloudessa asuminenkaan ei vielä välttämättä tarkoita kahdenkaan ihmisen välillä parisuhdetta.
En hae edes sitä, että yksi mies (tai nainen) keräisi ympärilleen haaremin naisia (tai miehiä), jotka olisivat parisuhteessa ainoastaan tämän miehen kanssa, mutta eivät millään tavoin toistensa kanssa.
Tarkoitan siis sitä, että kolme tai useampi henkilö jakaisi yhdessä toisiaan kohtaan samaan aikaan samankaltaisia tunteita kuin parisuhteessa yleensä.
Jokaisellehan parisuhde on vähän erilainen käsite ja joidenkin käsitykseen parisuhteesta ei välttämättä voi edes mitenkään mahtua useampaa kuin kaksi henkilö, mutta tällaisilta ihmisiltä olisikin äärimmäisen mielenkiintoista kuulla perusteluja sille miksi heidän käsityksensä parisuhteesta ei voisi toimia useamman kuin kahden henkilön välillä. Mitä parisuhteen käsitteessänne täytyisi muuttua, että se voisi sisältää useamman kuin kaksi henkilöä?
Kuulisin mielelläni mielipiteitänne asiasta, vaikka henkilökohtaisia kokemuksia tuskin on hirvittävän monella. Yhdenkin parisuhteen pystyssä pitäminen tuntuu nyky-yhteiskunnassa olevan suhteellisen hankala tehtävä :(
termi on polyamorinen
jokainen suhde on omanlaisensa. siksi en sanoisi "ei koskaan" mihinkään suhdemuotoon
Pieni googletus kertoo, että polyamorinen on ihminen, joka rakastaa useampaa kuin yhtä henkilöä. Esimerkiksi haaremin omistaja lienee siis polyamorinen, mutta itse hain lähinnä useamman kuin kahden polyamorisen ihmisen yhteisesti jaettua liittoa.
Yhden polyamorisen ihmisen ympärille kietoutuneet useat erilliset parisuhteet ovat luonnollisesti ilmiönä paljon helpompia saada toimimaan ja siksi ne eivät olekaan ihan niin mielenkiintoisia.
edit: ps. kiitos ainakin minulle uuteen termiin tutustuttamisesta.
edit2: jäinpä taasen hetkeksi koukkuun wikipedian ja tämä tuotti hedelmänään termin polygynandry, eli suomeksi varmaan polygynandria, joka siis on useamman henkilön yhteinen liitto.
siveys, 7.12.2006 05:47:
Jokaisellehan parisuhde on vähän erilainen käsite ja joidenkin käsitykseen parisuhteesta ei välttämättä voi edes mitenkään mahtua useampaa kuin kaksi henkilö, mutta tällaisilta ihmisiltä olisikin äärimmäisen mielenkiintoista kuulla perusteluja sille miksi heidän käsityksensä parisuhteesta ei voisi toimia useamman kuin kahden henkilön välillä. Mitä parisuhteen käsitteessänne täytyisi muuttua, että se voisi sisältää useamman kuin kaksi henkilöä?
1. Olen omistushaluinen.
2. Olen konservatiivinen.
3. En halua antaa itsestäni siinä määrin, kuin rakkaalle annetaan, kuin yhdelle henkilölle kerrallaan, koska se vähentää minun mielessäni koko touhun arvoa.
Osin nuo toki liittyvät toisiinsa. Vaadittaisiin aika radikaalinen persoonan muutos, että pystyisin ikinä ajattelemaan itseäni toimivassa useamman henkilön parisuhteessa. Tällaisessakin tilanteessa uskoisin jonkin suhteen osapuolista olevan se mieluisin, joten en edes ihan täysin ymmärrä miksi ihmeessä täytyisi pitää useampia. Olisiko se jotain oman nautinnon maksimointia? Tulisiko eläminen jotenkin helpommaksi?
tir, 7.12.2006 02:44:
eli pysyisit parisuhteessa jossa toinen pettää? ja vain sen takia, ettei kerro sitä...
itse en moiseen pysty, en enää.
ei se ole enää suhde, jos toisella ei riitä kantti tms siihen että kertoisi suoraan.
Nooh mitä mä sen pettämisestä tietäisin jos sitä ei kerrottaisi :).
Mut enivei, molemmissa tapauksissa sattuu yhtä paljon, kuitenkin sitä aina valitaan se helpompi tapa päättää asiat.
