3,602 posts, 181 pages, 1,913,960 views
Posts: 621
Jago, 23.5.2006 14:09:
---
Riku, 23.5.2006 13:11:
Jos en nyt aivan väärin muista, niin suomalaisilta kuluu keskimäärin se noin 10l vuodessa, tuosta päättelin että niitä enemmän kuluttavia täytyy olla kohtuullinen määrä.
---
muistaakseni se on 9.jotain lähempänä 9 kuin 10ntä.
Ensi viikonloppuna kulutan sitä ainakin kahden ihmisen edestä.
Posts: 3,187
No eikös sitä sitten voi verrata hyvin spugeen, joka vetää 40k naksua elämänsä aikana? :)wetware, 23.5.2006 15:03:
40l kuluttava on se kaduton spuke miltä menee kaikki raha viinaan :) ei toi ole loppujen lopuksi kuin sixpack + sidu joka päivä. eli sellasta kesäloman perusterassisettiä.
Posts: 1,051
Vprobe, 23.5.2006 12:35:
---
Lauri, 23.5.2006 10:19:
Joku matemaatikko voisi laskea toki todennäköisyydet näiden em. toimien
seurauksista, mutta vahvalla mutu:lla veikkaan, että on todennäköisempää
olla valtion kustannettavana 40000 ekstaasitabletin jälkeen kuin keuhkosyövässä
muuttamalla maalta kaupunkiin. Ja uskoisin prosentuaalisen jakautuman
olevan melko mittava. :) Maalta kaupunkiin voi joutua muuttamaan esim.
työn perässä, mutta 40000 ekstaasitabletin syömiselle en oikein keksi perusteita.
---
Mietippä jos se ois maksanu joka pilleristä 2 euroa veroa niin paljono ois tulllu verotuloja yhteensä 40 000 tabletista? Nopeesti laskettuna 80 000 euroa millä kustannetaan tuonkin tyypin hoito melko keposeen. Sit kun mukaan laskettais niiden käyttäjien veroeurot jotka eivät ikinä hoitoa tule tarvitsemaan (varmasti paljon) niin tossa touhussahan jäis valtio plussalle jos vain älyäis ottaa oikean politiikan.
Posts: 2,009
Posts: 9
Posts: 925
Posts: 1,600
Twist, 1.7.2006 21:24:
Lueskelin tos just artikkelin minkä mukaan prozac on eläinkokeissa tuottanut hiirille lisää aivosoluja jonka luultiin olevan mahdotonta.. Harmi kun en yrityksistä huolimatta löytänyt artikkelia
Posts: 3,908
hile, 1.7.2006 21:10:
Oon käyttänyt joskus,eikä kiinnosta enää yhtään.
Osa porukasta on kuollut,osa edelleen nistejä paskassa kunnossa ja osalla(tosin pienellä) on HIV.
Itseni lisäksi kukaan vanhoista kavereista ei osannut lopettaa enkä juurikaan ole yhteyttä pitänyt.
Huumeet on kiva juttu niin kauan kun homma pysyy hanskassa,
enkä tunne yhtään jolla olis pysyny
Posts: 5,103
Android, 2.7.2006 00:22:
Itselläni oli joskus vastaavanlainen tilanne, pyörin porukassa josta moni ei enää ole hengissä. Traagisinta siinä oli se, että pari niistä oli niin nuoria kuollessaan, alle 20-vuotiaita. Tällaisissa porukoissa pyöriminen saattaisi tuoda vähän perspektiiviä niille, joilla on hyvin ruusuinen kuva ns. viihdekäytöstä.
Posts: 3,085
Hyzenthlay, 2.7.2006 01:15:
---
Android, 2.7.2006 00:22:
Itselläni oli joskus vastaavanlainen tilanne, pyörin porukassa josta moni ei enää ole hengissä. Traagisinta siinä oli se, että pari niistä oli niin nuoria kuollessaan, alle 20-vuotiaita. Tällaisissa porukoissa pyöriminen saattaisi tuoda vähän perspektiiviä niille, joilla on hyvin ruusuinen kuva ns. viihdekäytöstä.
---
Tai sit kannattaa olla mieluummin fiksussa seurassa, kuin kerätä perspektiiviä vähän typerämmässä seurassa?
Posts: 5,103
Android, 2.7.2006 10:45:
Niin, fiksuilla viihdekäyttäjillä kuin ei tuo homma ikinä voi lähteä hanskastaMinusta huumeidenkäyttö on typerää joten mieluiten kannattaisi olla porukassa, jossa ei käytetä huumeita ollenkaan. Ja tuossa "fiksussa" porukassa oleminen antaa hyvin yksipuolisen kuvan. Kyllä, kokemusta on aika erilaisista porukoista.
Posts: 2,009
Posts: 2,882
Posts: 3,908
Laittomien huumeiden tuotanto, jalostus, kuljetus, kauppa ja käyttö muodostavat maailmanlaajuisen järjestelmän. Verkkosivujemme aineisto tuo esille huumekauppaan liittyvät maailmanlaajuiset ongelmat ja pyrkii paljastamaan huumeiden takana olevan monipolvisen ketjun, jolla on kauaskantoisia poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia koko maapallolle.
Yksi huumetalouden hämmästyttäviä piirteitä on sen tehokkuus. Miten laiton toiminta voi paisua miljardibisnekseksi? Lain kiertämisen edellytys on järjestelmällinen ja laajalle levinnyt lahjonta. Lahjonta liittyy kaikkiin huumetalouden vaiheisiin. Lahjotut viranomaiset eivät puutu huumekasvien viljelyyn ja laboratoriot saavat toimia rauhassa. Lahjuksia käytetään myös kuljetuksessa, paikallisessa myynnissä ja rahanpesussa.
Yksi syy huumetalouden rehottamiseen kehitysmaissa on se, että lahjonta on siellä suhteellisen edullista. Kehitysmaissa kaikki taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset instituutiot ovat vaarassa korruptoitua. Lahjonnan kohteina ovat muun muassa poliisit, viranomaiset, vanginvartijat, kansanedustajat, ministerit, tuomarit, valamiehet, pankkiirit. Kohteena voi olla myös yllättäviä tahoja kuten esimerkiksi Etelä-Afrikassa lentoyhtiöiden henkilöstö.
Jamaikalla kilo kokaiinia vastaa poliisituomarin vuosipalkkaa. Perussa poliisit saattavat maksaa esimiehilleen siitä, että pääsevät töihin kokan viljelyalueille. Poliiseille on tarjottu vuoden palkkaa vastaava summa siitä, että he ummistavat silmänsä huumekasvin viljelyltä ja jalostukselta. Lahjonta leviää läpi valtarakenteiden ja sen seurauksena poliittisista, taloudellisista ja sosiaalisista instituutioista tulee horjuvia ja heikkoja ja koko maa köyhtyy. Demokratialla ei ole mahdollisuuksia, mikäli poliittisia palveluksia voidaan ostaa.
Huumeiden kansainvälistä salakuljetusta harjoittavat rikollisryhmät ovat kiinteästi mukana myös ihmiskaupassa, joka liittyy tiukasti huumetalouden eri vaiheisiin. Rikollisorganisaatiot järjestävät laittomia maahantulokuljetuksia. Ne sitovat kuljettamansa ihmiset mm. seksipalveluun tai pimeäksi, kaikkia oikeuksia vailla olevaksi työvoimaksi ja käyttävät hyväksi uhriensa velkaannuttamista. Huumeiden salakuljetuksesta ja välityksestä vastaavat rikollisliigat keräävät suurimmat voitot huumekaupasta.
Karkeiden arvioiden mukaan huumekaupassa liikkuu vuosittain enemmän rahaa kuin öljyn valmistuksessa, turismissa tai tekstiiliteollisuudessa, lähes yhtä paljon kuin asekaupassa ja kuusi kertaa niin paljon kuin kehitysavussa. Huumeet ovat maailman suurin laittoman toiminnan ala.
Vaikka tarkkoja arvioita ei voida esittää, on mahdollista sanoa, että huumekaupan arvo on maailmanlaajuisesti satoja miljardeja dollareita, Suomen huumekaupassa arvo liikkuu vastaavasti kymmenissä miljoonissa euroissa. Kyse on siis valtavasta laittomasta liiketoiminnasta, jonka seuraukset näkyvät lähes kaikilla maapallon kolkilla. Kysymys ei ole vain joidenkin yksilöiden valinnoista, vaan myös kauppapolitiikasta, ihmisoikeuksista ja vähimmäistoimeentulosta.
Huumekaupan koko ketjun paljastaminen virittää keskustelua siitä, millaisia vaikutuksia huumeilla on koko maapalloon.
Haluatko olla high? Samaan aikaan Etelässä joku toinen saattaa olla todella low.
Huumeiden käyttö ei ole vain sinun asiasi. Se on koko maapallon asia, meidän yhteinen asiamme. Huumeita tuottavat maailman köyhimpien maiden köyhät ihmiset. Köyhinä he myös pysyvät, sillä huumeiden tuotanto ei ole kestävää kehitystä. Se on kehitystä, jonka seurauksena rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät, ympäristömme tuhoutuu ja turvattomuus kasvaa.
Laiton huumekauppa on yksi maailman suurimmista teollisuudenaloista. Sen suosio perustuu huumeiden käyttöön länsimaissa, myös Suomessa. Huumeiden maailmanlaajuisen kaupan arvioidaan olevan noin 400 miljardia dollaria vuodessa. Yli puolella maailman valtioista on pienemmät bruttokansantuotteet kuin mitä USA:ssa käytetään ainoastaan kokaiiniin. Huumeiden salakuljetus ja kauppa ovat pääasiassa järjestäytyneen rikollisuuden käsissä. Niihin liittyy usein väkivaltaa, prostituutiota ja epämääräisiä kauppoja.
Korruptio ja rahanpesu mahdollistavat näin laajan kaupankäynnin. Huumeisiin liittyvä korruptio alkaa tuotannon ensi askeleilta. Joissakin maissa se jatkuu aina käyttäjien suojeluun saakka, vaikka useimmiten vain ylemmillä portailla on varaa lahjuksiin. Armeija tai muut valvovat viranomaiset antavat huumekauppiaiden toimia usein rauhassa, sillä he hyötyvät siitä.
Huumeiden boikotointi ei kuitenkaan yksin riitä parantamaan Etelän viljelijän asemaa, vaan lisäksi tulisi tukea todellista vaihtoehtoista toimeentuloa ja esimerkiksi reilun kaupan tuotteita. Maailmankaupan sääntöjen muuttamista oikeudenmukaisemmiksi, tulisi myös edistää.
Huumekasvien, kuten muidenkin vientikasvien, viljely vie tilaa ruokatuotannolta ja/tai tuhoaa koskematonta luontoa. Mitä haluamme ostovalinnoillamme tukea, esimerkiksi paikallista tuotantoa, reilua maailmankauppaa, rehellisiä yrityksiä vai kansainvälistä mafiaa?
Ihmisten köyhyyttä käytetään myös huumeiden tuotannossa ja kaupassa hyväksi. Viljelijöitä houkutellaan ja painostetaan tuottamaan huumekasveja, samoin kuin piensalakuljettajia eli kuriireja tai muuleja kuljettamaan valmiita huumeita. He kaikki saavat pienen osan kokonaishinnasta, vaikka kärsivät käyttäjien lisäksi eniten kiinnijäämisestä, elämänsä ja elinympäristönsä tuhoutumisesta.
Voittojen epätasainen jakautuminen, riisto ja muut epäkohdat, jotka ovat yleisiä Etelän ja Pohjoisen kaupassa, tulevat vielä korostetummin esille laittomien huumeiden kaupassa. Pohjoisen välittäjät saavat moninkertaisen tuoton, kun Etelän viljelijät saavat myyntihinnasta joskus jopa alle prosentin. Itse asiassa huumekaupassa on kyse suuremmasta kysymyksestä eli koko maailmankaupan vääristymisestä. Perusongelma on nykyään vallitseva kaupallinen logiikka, johon kuuluu häikäilemätön oman edun tavoitteleminen. Tästä ei edes haluta eroon.
Luonto kärsii metsän hakkuiden sekä viljelyssä ja varsinkin jalostuksessa käytettävien kemikaalien takia. Kemikaalit ovat vaarallisia myös valmistuksessa mukanaolevien työntekijöiden terveydelle, sillä siinä ei käytetä esimerkiksi suojavaatteita. Heroiinin ja kokaiinin tuotanto tuhoaa vuoristoista sademetsää ja luontoa ennen kaikkea Etelä-Amerikassa, Lähi-idässä ja Kaakkois-Aasiassa. Kannabiksen valmistamisessa ei yleensä käytetä myrkyllisiä kemikaaleja, mutta se aiheuttaa myös metsien katoamista, eroosiota ja maaperän köyhtymistä.
--
Ympäristötuhot liittyvät myös Euroopassa tapahtuvaan tuotantoon. Esimerkiksi ekstaasin valmistus on pilkottu niin, että eri ihmiset tekevät eri toimenpiteet liikkuvissa laboratorioissa, jotta kiinnijäämisen riski olisi mahdollisimman pieni. Huumeiden valmistaminen on joka tapauksessa laitonta, joten valmistajien ei tarvitse huolehtia lainkaan ympäristönsuojelunormeista, joiden noudattaminen on kallista.
Toisaalta laboratoriot löytyvät, kun ne syttyvät palamaan, räjähtävät tai suuri ympäristörikos löydetään, kun jätteitä on heitetty esimerkiksi viemäriverkostoon tai omakotitalon tontille. Maanteille tai mereen heitetyt jätteet eivät jätä samanlaisia jalanjälkiä. Yhden ekstaasikilon valmistamisessa syntyy noin 13 litraa jätettä.
Uusien synteettisten huumeiden kehittämiseen ja vaikutusten tutkimiseen liittyvät myös eläinkokeet ja eläinten oikeuksiin liittyvät kysymykset
Amazonin sademetsä vaikuttaa suuresti koko planeetan tasapainoon suhteessa ilmakehän ilmiöihin. Sen tuottama biologinen rikkaus on lähes puolet koko maapallon biosfäärin geneettisestä perinnöstä. Tämä rikkaus on korvaamaton ihmiskunnan perintö. Se lahjoittaa meille happea, jota hengitämme, säätelee ilmastoa ja varustaa meidät perusmateriaaleilla ravintoa, vaatteita, lääkkeitä ja asuntoja varten. Siitä huolimatta sitä tuhotaan ja osa siitä katoaa joka päivä.
Espanjalaisten Amerikan valloituksesta lähtien Amazonia on ollut kaupallisen riiston kohde sekä väkivallan ja kaikenlaisen riistämisen näyttämö. Ensimmäiseksi haluttiin kultaa, kumia, öljyä sekä kaasua ja sen jälkeen geneettisiä resursseja, lääkekasveja ja viidakossa asuvien alkuperäiskansojen perinteistä tietoa.
Huumekauppa on viimeinen suuri kulkutauti Amazonin vuoristoisessa sademetsässä ja varmasti yksi suurimmista uhkista viidakon suojelemiselle. 70-luvulta lähtien Amazonin viidakon katoamisesta, deforestaatiosta, yhdistetään 700 000 hehtaaria suoraan huumekauppaan. Tuolloin kokaviljelmät alkoivat levitä laajemmalle. Siihen asti oli olemassa vain perinteistä kokapensaan viljelyä Andien kansojen omiksi tarpeiksi: lääkkeiksi, ravinnoksi ja rituaaleja varten.
Eroosio, maaperän köyhtyminen ja ekosysteemin epätasapaino Amazonin alueella saavat aikaan sen, että 300 tonnia maata hehtaaria kohti on häviämässä vuodessa. Syynä tähän on puiden hakkaaminen kokapensaiden viljelmien alta. Tilannetta pahentaa se, että näillä alueilla sataa paljon ja sade kiihdyttää eroosiota ja maan laskeutumista.
Ainoastaan Perussa viljeltiin 90-luvulla 225 miljoonaa tonnia kokan lehtiä huumeiden tuotantoon. Siitä voimme laskea jokiin laskettujen saastuttavien ja herkästi kemiallisesti reagoivien aineiden määriä. Yksi arvio on, että näinä vuosina Amazonin luontoon on laskettu:
* 57 miljoonaa litraa kerosiinia
* 32 tonnia rikkihappoa
* 16 miljoonaa tonnia sammuttamatonta kalkkia
* 3200 tonnia karbidia (polttoainetta)
* 5 400 000 litraa asetonia ja saman verran tolueenia
(Vertailuksi Suomen koko jätekertymä 1990-lopussa oli noin 85 miljoonaa tonnia/vuosi Suomen ympäristökeskuksen mukaan.
Jos kaikki yllä esitetty lisätään muihin Amazonin tuhoajiin eli tonneihin elohopeaa, jota käytettiin kullan kaivussa tai huumesodassa käytettyjen kemiallisten aineiden määrään, salaisiin lentokenttiin, aseellisiin konflikteihin, organisoituneeseen rikollisuuteen, pakkosiirrettyihin kyliin, korruptoituneisiin viranomaisiin ja hallituksiin, ovat mahdollisuutemme vähissä. Meidän on kaikkien pidettävä parempaa huolta ja suojeltava planeettamme, joka on loppuen lopuksi meidän ainoa kotipaikkamme, ainoa suojapaikkamme tässä maailmassa.
Huumeiden boikotoiminen on erinomainen tapa kunnioittaa elämää, pitää huolta luonnosta ja ympäristöstä.
Have you ever thought about the connection between the Andean flamingo and illegal drugs? What about the connection between your local stream and toxic waste from meth laboratories? Most people know that doing drugs will have negative consequences on their health, but they may not realize the harm they cause the environment.
---
Demand for illegal drugs is helping to destroy countless species of animals and plants, placing the public at risk, and supporting the disappearance of rain forests around the globe. The loss of these rainforests contributes to changes in the global climate. In addition, the production of some illegal drugs pollutes our drinking water supply by releasing carcinogens (cancer-causing chemicals).
Toisin kuin kasvipohjaiset synteettiset huumeet tulevat Suomen läheltä. Vielä 1970-luvulla esimerkiksi amfetamiini tuli Suomeen Tukholmasta. Itä-Euroopan vapautumisen seurauksena aine tuodaan nyt pääosin Venäjältä ja erityisesti Virosta.
Virolaiset rikollisryhmittymät
Risto Pullatin tuore tutkimus virolaisista rikollisryhmittymistä tarjoaa kattavan yhteenvedon Suomen lähialueiden järjestäytyneen rikollisuuden tilasta. Pullatin mukaan järjestäytynyt rikollisuus on saavuttanut sellaisen tason, että se häiritsee Viron yhteiskunnan tavanomaista kehitystä.
Järjestäytyneiden rikollisryhmittymien toiminta ei rajoitu ainoastaan laittomiin huumemarkkinoihin, vaan niille on tyypillistä sekaantuminen myös talouselämään ja politiikkaan. Rahanpesu, korruptio, laittoman maahanmuuton ja työvoiman järjestäminen, seksikauppa ja ihmisten alistaminen orjuuden kaltaisiin olosuhteisiin ovat eräitä esimerkkejä rikollisryhmittymien toimintatavoista. Toiminta onkin suuntautunut aloille, joilla suuret ja nopeat voitot ovat mahdollisia.
Pullatin tutkimus nimeää merkittävimmät Virossa toimivat rikollisryhmät ja niiden päätoimialat:
Yhteiskassa (Obtshak)
Viron rikollisryhmittymien ns. katto-organisaatio, joka ratkoo rikollismaailmassa syntyneitä erimielisyyksiä, jakaa toimialat ryhmittymien välillä ja avustaa vangittuja. Yhteiskassaan kuuluvia ryhmittymiä on noin kymmenen, jotka kaikki maksavat osan rikollisilla keinoilla hankkimistaan tuloista yhteiskassalle.
Kemerovon ryhmittymä
Vahvin ja pitkäikäisin ryhmittymä, jonka toimialoja ovat laiton huumausainekauppa, paritus, autovarkaudet ja kiristykset. Viime aikoina ryhmittymä on alkanut laajentaa toimintaansa Pohjoismaihin. Keskittynyt mm. Helsingissä käytävään seksikauppaan.
Azerien ryhmittymä
Azereista koostuva ryhmittymä. Harjoittaa laitonta huumausainekauppaa, lähinnä heroiinikauppaa. Ryhmittymä tekee yhteistyötä naapurimaissa ja Pohjoismaissa oleskelevien azerien kanssa. Vaikuttaa vahvana Suomen huumekaupassa.
Virolaisten ryhmittymä
Eniten hajaantunut ryhmittymä. Eri siipien päälliköillä keskinäisiä erimielisyyksiä. Ryhmittymä harjoittaa laitonta kansainvälistä huumausainekauppaa, talousrikollisuutta ja autovarkauksia. Toimialueina lähinnä Pohjoismaat, Länsi-Eurooppaa ja Espanja.
Okunin ryhmittymä
Yksi Viron suurimpia rikollisryhmittymä. Toimialoja ovat kiristykset, autovarkaudet ja ryöstöt. Ryhmittymän jäsenet pitävät tiiviisti yhteyksiä Venäjän rikollisiin.
Stasin ryhmittymä
Lähinnä venäjänkielisistä koostuva ryhmittymä, joka harjoittaa arvoautojen varkauksia ja niiden takaisinmyyntiä omistajilleen.
Did you know that the world's environment is being destroyed by coca, opium and marijuana planting, the manufacture of methamphetamine and cocaine, and the devastation of inner cities?
[Image: Coca Field]
Above: coca field
One of the most often overlooked and ignored aspect of the illegal drug trade is the cost of drug production on the environment. From the clear-cutting of rain forests in Central and South America for the planting of coca fields, to the destruction of national forests in the United States for the growing of marijuana, to the dumping of hazardous waste byproducts into the water table after the manufacture of methamphetamine, illegal drugs have a far-reaching impact on the environment. These activities have consequences for the health of the groundwater, streams, rivers, wildlife, pets and the farmers living in those areas. Illegal drug production contributes to deforestation, reduced biodiversity, and increased erosion and contributes to air pollution and global climate change.
It's not a problem we can ignore, and it's our problem too. We're outraged when oil-tankers spill fuel into our waters, yet every day meth cookers poison our buildings, soil and water supplies---who's concerned about protecting those environments? We're paying the environmental costs---all of us.
The Rainforest
Rain forests cover only 6 percent of the earth's surface, yet account for more than 50 percent of the earth's plant species. Burning of rain forests for illegal drug farmland releases greenhouse gases. The increase in these emissions is being studied as a possible contributor to global climate change.
Coca and opium production, and cocaine manufacturing have a tremendous impact on the environment of South America . One quarter (25 percent) of all of the deforestation that has taken place in Peru in modern times is associated with clear cutting and burning to prepare land for the planting of coca bushes. Over the past twenty years, 2.4 million hectares of rain forest (1 hectare equals 10,000 square meters or 2.47 acres)--- an area roughly the size of El Salvador--- has been lost to drug production fields in the Andean region of Peru, Bolivia and Colombia. One hectare of coca field requires four hectares of forest to be cleared.
Burning and cutting down rain forests to make room for drug fields exposes the thin layers of topsoil to accelerated erosion. Nearby streams and rivers are more susceptible to increased and prolonged flooding. In the late 1970s, the Huallaga River in Peru experienced significant flooding resulting from increased runoff from coca fields cleared out of the surrounding jungle. Plots of land for coca crops are typically useful for growing for four to ten years. At the end of that time, the coca farmers move to a new area and cut or burn down more jungle to start new fields for coca cultivation.
Illegal drug production contributes to deforestation, reduced biodiveristy, and increased erosion and contributes to air pollution and global climate change.
Chemicals like ethyl ether, acetone, ammonia, sulfuric acid and hydrochloric acid are used in jungle laboratories to turn coca leaves into coca paste and finally cocaine. 14,800 tons of these chemicals are discharged into the Amazon River Basin each year in the production of cocaine. The chemicals discharged from jungle drug laboratories, combined with the agricultural imbalance of coca growing fields, endanger 210 mammal species, 600 bird species, 170 reptile species, 100 amphibian species and 600 fish species in the Amazon and Orinoco River systems alone.
Additionally, terrorist and insurgency groups in Colombia with links to the drug trade regularly bomb pipelines in that country in an effort to overthrow the government and terrorize the population. These pipeline bombings result in significant oil spills with environmental damage.
The damage is not only related to cocaine production; opium (for heroin) production has also resulted in deforestation. Each hectare of productive opium field requires the clearing of approximately 2 ½ hectares of forest. 120 to 230 tons of soil per hectare is lost to erosion.
Drugs and Environmental Damage in the United States :
It's happening in our own backyard. Meth labs, marijuana plots, urban streets littered with syringes and vials. Our fragile environment is being damaged by drug traffickers.
Image: Man inspecting dangerous chemicals.
Above: Dangerous chemicals are routinely found in connection with meth labs---this could be your neighbor's home.
The production of methamphetamine has skyrocketed in the United States since the early 1990s. The chemicals used in the making of the drug include lye, red phosphorus, hydriodic acid, and iodine. One pound of finished methamphetamine results in five to six pounds of hazardous waste byproducts. These chemicals are often dumped into the ground near a laboratory, contaminating the local water.
The chemicals used in methamphetamine laboratories and the finished product are very toxic. Children who live in houses with such laboratories often test positive for the drug. The cleanup of a laboratory is time consuming, dangerous, and expensive. The cost runs from five hundred dollars and a few hours of work to tens of thousands of dollars and weeks or months of work. Every year houses and motel rooms are torn down due to their extensive contamination by toxic methamphetamine laboratory chemicals.
For every pound of methamphetamine produced, between five and six pounds of highly toxic waste is generated. Remote areas offer easy disposal of toxic by-products of the manufacturing process. It can take up to three or more days and more than $100,000 to clean up contaminated soil, destroy buildings, and remove toxic chemicals from drug sites.
Marijuana in US National Forests
More than 2,500,000 marijuana plants have been found and destroyed in National Forests in the United States since 1997. These marijuana farms have been planted in protected areas, often destroying the surrounding areas by the careless use of herbicides and pesticides.
Lisätietoa;
http://www.huumeboikotti.org/
http://www.unodc.org/unodc/index.html
http://www.cicad.oas.org/
http://www.huumaa.net/
http://www.justthinktwice.com/costs/DamagetoEnvironment.cfm (myös kuvia!)
Lähteinä näissä sivustoissa ovat esim;
Baas, Ari. Mitä käyttäjät kertovat huumekulttuurista? Järvenpään sosiaalisairaalan sosiaalityöntekijä Ari Baasin esitelmä HuuMaa -seminaarissa Järvenpäässä 10.4.2002.
BBC News World Edition. 8 November 2002.
Blum, Jack A. & Levi Michael & Naylor Thomas R. & William, Phil. Financial Havens, banking secrecy and money laundering. United Nations Office for Drug Control and Crime Prevention. Global Programme Against Money Landering. 1999.
Drugs, Interdependence, dependece. International conference. Contributions submitted by Experts. Lisbon, 23-25 March 1996. Environment & Development Resource Centre.
Encod. European NGO Council on Drugs and Development. www.encod.org
The Economist. Collateral damage. The drug war has many casualties. Jul 26th 2001.
The Economist: Big business. The risks are high -- but so are the rewards. Jul 26th 2001.
Elonen, Pia. Bisnestä isolla B:llä. Eno-lehti 1/2002.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu: Colombani and others -tapaus. 25.06.2002. http://www.finlex.fi/oikeus/ey/feit/feit_1375.html
Global Illicit Drug Trends. UNDCP. Vienna, 2002.
Hakkarainen, Pekka & Metso, Leena. Onko huumeiden käytön yleisyys taittumassa? Vuoden 2000 huumekyselyn tulokset. Yhteiskuntapolitiikka 66 3(2001): 277-283.
Hietaniemi, Tuija. Mistä on kysymys huumetaloudessa. www.kokototuus.com/huumekauppa/index.html
Hirvonen, Markku. Veroparatiisit ja harmaa talous. Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti 8.11.2001. Esitelmä.
Hopsu, Janne. Kansainväliset rikollisliigat tuovat huumeita Suomeen. Maailmanpyörä 4(2000):14-15.
Ilina, Svetlana. Drug situation and drug stage in the USSR: a historical review. http://www.ac-company.org/en/country_en/russ_en/russ_history_en.html. Lokakuun 20, 2002.
Ilina, Svetlana. Situation around drugs in Russia, figures and facts. http://www.ac-company.org/en/country_en/russ_en/russ_sitdrugs_en.html. Lokakuun 20, 2002.
Kainulainen, Heini & Kinnunen, Aarne. Päihderikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2001. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. 2002.
Kinnunen, Aarne. Huumausainekontrolli ja siihen liittyvät ilmiöt maailmassa. Esitelmä seminaarissa Kansainvälinen huumausainetilanne. Eduskunta 27.11.2002.
Keskusrikospoliisi.
KRP. http://194.89.205.4/krp/leipikset/rikostorjunta/huume_tilastot.html
KRP: Rikostorjunta. Rahanpesu. 194.89.205.4/krp. 30.11.2002.
Leskinen, Jari. Ajankohtaisia huomioita Viron ja Pietarin organisoidun huumausainerikollisuuden yhteyksistä Suomeen. Rikostutkimus 2001. Keskusrikospoliisi.
Martin, Susan Taylor. Harboring hashish. St. Petersburg Times 17.6.2002. http://www.sptimes.com/2002/06/17/Worldandnation/Harboring_hashish.shtml
McCoy, Alfred W. Historical Review of Opium/Heroin Production. http://www.druglibrary.org/schaffer/heroin/opiates.htm. Lokakuun 20, 2002.
Metropolitan Police; vankilahaastattelut.
Mäkeläinen, Mika. Perussa kokaviljely vähentynyt kolmasosaan. Maailmanpyörä 4(2000):16-18.
Nieminen, Tommi. Kurja kultainen kolmio. Kehitys 3(2001): 21-23.
"The Opiates". http://www.drugtext.org/sub/opiat2.html. Lokakuun 20, 2002.
Partanen, Juha. Maailman päihteet - päihteiden maailma. Maailmanpyörä 4(2000):3-5.
Pearson, Geoffrey ja Dick Hobbs. Dealing from the Middle of the Pack: Middle and Upper Level Drug Distribution Networks in the UK. London, 2001.
Pöyhönen, Reijo. Huumausaineiden tuotanto ja kuljetusreitit maailmassa. Esitelmä seminaarissa Kansainvälinen huumausainetilanne. Eduskunta 27.11.2002.
Rocha, Ricardo. The Colombian Economy After 25 Years of Drug Trafficing. Executive Summary. UNDCP.
Ruggiero, Vicenzo. Bureaucracy and Enterprise. Organised Crime and Drug Economies 2(1994).
Taskumatti 2002. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista. Stakes, 2002.
Tullilaboratorion vuosikertomus, 2002.
Tulli. Eteläisen tullipiirin puolivuotiskatsaus 1.1.-30.6.2002.
Tullin tiedotteet 13.2.2002 ja 16.8.2002
Turkama, Antti. Huumeiden reitit kysynnän perässä. Maailmanpyörä 4(2002): 6-9.
Vasara, Pekka. Narkotalous. Rikostarkastaja Pekka Vasaran alustus kansainvälisessä huumeseminaarissa 26.9.2001.
Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta 2002. EMCDDA, Lissabon 2002. http://annualreport.emcdda.org
The World Geopolitics of Drugs. Annual Report. 1998/1999. OGD. April 2000. kst
Yhdistyneen kuningaskunnan tullipalvelu.200202
http://www.huumeboikotti.org-sivujen lähdeluettelo;
Huumetalous
dAncona, Hedy (2001) Huumepolitiikkaa Euroopan unionissa.
Teoksessa Onnela, Tapio (toim.) Pyhä huumesota. Huumepolitiikan pelkoja ja utopioita. Vihreä Sivistysliitto ry, Uusikaupunki.
Hiilamo, Heikki (2001) materiaalia Elämäntapaliiton Huumaa-kampanjaan.
http://www.huumaa.net/
Onnela, Tapio (2001) Huumeet ja huumekontrolli historian näkökulmasta.
Teoksessa Onnela, Tapio (toim.) (2001) Pyhä huumesota. Huumepolitiikan pelkoja ja utopioita. Vihreä Sivistysliitto ry, Uusikaupunki.
Remes, Matti (2003) Huumeiden lähteiltä.
Myötäote 1/2003, Elämäntapaliitto.
Seppälä, Timo (2001) Yleisimmin käytettyjä huumausaineita.
Teoksessa Suomi ja huumeet, Tietopaketti huumeista, 3. uudistettu painos. Irti huumeista, Keskusrikospoliisi, Opetushallitus, Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitto ja STAKES, Helsinki.
Teivainen, Teivo (1999) Fujimorin Peru.
Pystykorvakirja, Helsinki.
Reilu kauppa
Saari, Timo (2002) Vietnamin kahvi toi kitkerän maun muille tuottajille.
Kumppani 6/02, Kepa, Helsinki.
WTO:n maatalousopimus.
http://www.ruoka-aika.net/tausta-aineisto/maataloussopimus/
Sota ja ihmisoikeudet
Bigwood, Jeremy (2001) Coca Eradiction.
http://www.lindesmith.org/news/un.html
Chomsky, Noam (2000) Hinnalla millä hyvänsä.
Like, Helsinki.
Goff, Stan (2002) Is Colombia the next Vietnam?
http://www.anncol.com/
Ker, Raymond (2001) CIA and the School of the Americas.
http://www.global.research.ca/
Klare, Michael T. (2001) U.S. Aid to Columbias Military: The Oil Connection.
NACLA Vol. XXXIV No4.
Lintner, Bertil (2000) The Golden Triangle Opium Trade: an Overview.
'Unpublished'
Teivainen, Teivo (1999) Fujimorin Peru.
Pystykorvakirja, Helsinki.
Youngers, Coletta (2000) Cocaine Madness, Counternarcotics and Militarization in the Andes.
NACLA XXXIV No 3.
Ympäristö
Armstead, L. (1992) Illicit narcotics cultivation and processing: the ignored environmental drama.
http://www.undcp.org/bulletin/bulletin_1992-01-01_2.html
Cotler, Julio (1999) Drogas y politica en el peru, la conexion norteamerica.
IEP, Lima.
Gonzales de Olarte, Efrain (1997): Medio Ambiente y pobreza en Peru.
IEP, Lima.
Paredes Pando, Oscar (1996): Amazonia 500 anos.
Universidad Nacional de SAAC, Cusco.
Euroopan ympäristökatastrofit
Seppälä, Timo (2001) Yleisimmin käytettyjä huumausaineita.
Teoksessa Suomi ja huumeet, Tietopaketti huumeista, 3. uudistettu painos. Irti huumeista, Keskusrikospoliisi, Opetushallitus, Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliitto ja STAKES, Helsinki.
Huumematkailu
Cooley, John K. (2000) Unholy Wars, Afghanistan, America and International Terrorism.
Pluto Press, England.
Patterns of Drug Use in Developing countries.
http://www.worldbank.org/aids-econ/confront/backgrnd/riehman/indexp4.htm
Rashid, Ahmed (2001) Taliban, The Story of the Afghan Warlords.
Pan books, England.
Vaihtoehtoja
Hiilamo, Heikki (2002) Rahan voima/legalize it?
Voima 06/02, http://www.huumaa.net/
Isomäki, Risto (1987) Nikotiinia nälkäisille.
Tupakkateollisuuden hyökkäys kehitysmaihin. Afhast, Vaasa.
Peltovuori, Ville (2002) Conflict Analysis: Coca, Bolivia.
'Unpublished'
Posts: 2,882
Posts: 3,908
toma, 2.7.2006 12:27:
Tottahan se on, että monilla ei vaan mitenkään pysy hanskassa ja huumeet tuhoavat elämän. Mutta vielä paljon isompi on se joukko, joille huumeet ovat vain tapa viettää vapaa-aikaa, eivätkä aiheuta sen kummempia ongelmia.
Ikävä juttu on, ettei sitä voi oikein etukäteen tietää kumpaan ryhmään kuuluu, ja kaikkein viimeiseksi sen itse tiedostaa.
Posts: 3,908
Damien, 2.7.2006 14:14:
http://www.channel4.com/life/microsites/C/cocaine/
Posts: 3,187
Aivan, kuvasit juuri miksi huumeiden laittomuus aiheuttaa ison kasan vääryyttä ja paskaa maailmalla. Sama todennäköisesti tapahtuisi jos tupakasta, kahvista, alkoholista tai aids-lääkkeistä tehtäisiin laittomia.Android, 2.7.2006 14:03:
Kun yleensä huumekeskustelussa keskitytään itse käyttäjään, jää laiton huumekauppa ja sen tuomat ongelmat usein piiloon.
<clip>...
