Huumeista

#emppu#:


ja niillä oikeesti riippuvaisilla tarkoitin sananmukasesti niitä, jotka on oikeesti riippuvaisia esim. heposta tai piristä ja piikittelee päivittäin itteään.... eli en satunnaiskäyttäjiä vaan ongelmakäyttäjiä...

Ahaa... siis ainoastaan ongelmaköyttäjät on riippuvaisia?! ja satunnaiskäyttäjät ei?! Mihin sä vedät ton rajan ? Siihen et joka päivä...? Eli ne jotka vetää joka viikonloppu ei sit oo riippuvaisia?! Ja rajaatko myös riippuvaiset aineittain?

täs tulee nyt esimerkki joka ei liity kannabikseen, eikä koske ku joitain ihmisiä, mut vituttaa silti...
meinaan jotkut niistä ketkä käyttää hepoa menee vapaehtosesti katkolle, koska sieltä saa ilmaseks subua.... sit ne on siellä jonkun aikaa vaan ilmasen subun takia ku on rahat lopussa, lähtee pois, jatkaa hepon käyttöä ja menee taas katkolle (ilmasen subun takia) mihin menee ihan vitusti rahaa.... se ei siis koske ku joitain hepon käyttäjiä, mut vituttaa koska käytännössä katsoen muut maksaa veroillaan niiden eräiden narkkaamisen.... joillekki tosta subu-hoidosta kyl tietty on oikeesti apua, mut jotkut vaan käyttää sitä saadakseen päänsä sekasin...

Ensinnäkin hoitoon et pääse ihan tost noin vaan ainakaan helsingin alueella.. Eli voi ilmasen subun odottelu olla aika tuskasta. Ja se määrä minkä laitoksessa saa subua ei juuri tuota hyvää oloa vaan vie vierotus oireita pois. En usko että ketkään laitoksessa subua saavat ovat siellä saadakseen päätä sekaisin...Vaan pysyäkseen ”kasassa”...ehkä vain sen ajan että tulee seuraavan kerran rahaa, mutta ilman aineita/korvaavaa hoitoa ei yhtäkkiä pitkäaikaista käyttöä voi katkaista... Se voi johtaa jopa kuolemaan.
Subun väärinkäyttöä tapahtuu sitten kyllä paljon ”kadulla” mikä on sääli.. sillä hyvä hoitomuoto ilman valvontaa menee täysin hukkaan...

tolla satunnaiskäytöllä tarkotin niitä jotka käyttää satunnaisesti eli tosiaanki vaan joskus.... eli ei tod. ”vaan” viikonloppusin vaan joskus tosi harvoin joissain bileissä.... koska nekin jotka käyttää ”vaan” viikonloppusin on tietyllä asteella riippuvaisia.... enkä luokittele sitä mitenkään aineittain tms.....

ja toi subu-juttu ei ollu mun oma heitto vaan tunnen ihmisiä jotka toimii niin.... kadulla sitä väärin käyttöö on viel enemmän of course.... ja nythän on helpompaa saadakki subuu ku se on virossa laillista.... mut sanoinki sen jutun vaan esimerkkinä joka toimii vaan joidenki ihmisten kohdalla.... useimmat vierotushoidoissa saa siitä apuaki.... tai ainaki yrittää saada.... mut kyl niit ”väärinkäyttäjiäki” löytyy.....

[muokattu 11.7.2003 14:42]

India:

Ahaa... siis ainoastaan ongelmaköyttäjät on riippuvaisia?! ja satunnaiskäyttäjät ei?! Mihin sä vedät ton rajan ? Siihen et joka päivä...? Eli ne jotka vetää joka viikonloppu ei sit oo riippuvaisia?! Ja rajaatko myös riippuvaiset aineittain?

IMO:
Satunnaiskäyttäjä: Käyttää päihteitä sillointällöin, pitääkseen hauskaa. Ei fyysisesti/psyykkisesti riippuvainen päihteistä.

IMO:
Viihdekäyttäjä: Käyttää päihteitä säännöllisesti, muttei joka päivä. Ei fyysisesti riippuvainen päihteistä, psyykkinen riippuvuus mahdollinen.

Nyk. Suom. San Kirj:
Addikti: Pakonomaisesti riippuvainen päihteestä/lääkeaineesta.

joops no tossa zeta sen aika hyvin selitti....

siveys:
miksi te ihmiset käytätte päihteitä?

Minustakin olisi mielenkiintoista tietää, miten ihmiset perustelevat itselleen päihteiden käyttönsä/käyttämättömyytensä...

edit: en jaksa lukea koko topicia alusta alkaen, joten en tiedä onko tästä jo puhuttu paljonkin.

[muokattu 13.7.2003 16:42]

BlueWind:
Minustakin olisi mielenkiintoista tietää, miten ihmiset perustelevat itselleen päihteiden käyttönsä/käyttämättömyytensä...

Se on hemmetin kivaa? Tarvitseeko muuta perustelua?

Jos aletaan syvällisemmin luotaamaan niin voidaan puhua ”better living through chemistry”-asenteesta, halusta hallita kemiallisesti omia mielentilojaan, psykedeelien mahdollistamasta itsetutkiskelusta ja perspektiivin muutoksista, hedonismista, jne...

Tärkeä pointti mielestäni on se, että päihteitä voi vetää joko 'oikein' tai 'väärin' perustein. Mielestäni oikea syy on ”jotta olisi kivempaa”. Väärä taas on ”jotta ei olisi näin ankeaa”.

Miksi pitää olla kivempaa?

Olen aina arvostanut enemmän ihmisiä, jotka pystyvät kohtaamaan elämän kaikkine luonnollisine tunteineen ilman kemikaaleja ja jotka ovat onnellisia omassa arkipäivässään - siksi haluan itsekin kehittyä siihen suuntaan.

Tästä päästäisiinkin sitten pitkiin selityksiin elämyshakuisuudesta ja mm. parisuhteen ”rappiosta” nykypäivänä, mutta taidan jättää väliin tällä kertaa.

Ja selvennyksen vuoksi: En loppujen lopuksi edes ole äärihuumevastainen, tai edes sinne päin. Kyse on vaan siitä, mitä arvostan ja mihin haluan itse pyrkiä. Näkökulmieni laajentamiseksi olen kiinnostunut siitä, miksi ihmiset siis käyttävät huumeita. Tyttörukalla ei ole ollut ketään, jolta tätä kysyä aiemmin :]

[muokattu 13.7.2003 17:11]

BlueWind:
Miksi pitää olla kivempaa?

En ymmärrä kysymystäsi. Jos käsitteeseen ”kivempaa” ei liitä implisiittisesti mitään paskaa niin totta helvetissä pitää olla kivempaa, määritelmällisesti jopa. Huumeiden kohdalla tilanne ei toki ole noin yksinkertainen, mutta mielestäni syy pitää.

Olen aina arvostanut enemmän ihmisiä, jotka pystyvät kohtaamaan elämän kaikkine luonnollisine tunteineen ilman kemikaaleja ja jotka ovat onnellisia omassa arkipäivässään - siksi haluan itsekin kehittyä siihen suuntaan.

Mutta oletko ikinä eritellyt syitä siihen miksi arvostat heitä enemmän? Tunnetko kenties että he hallitsevat elämäänsä jotenkin paremmin? Entäs jos joku tekee harkitun ja tietoisen päätöksen käyttää päihteitä? Onko hän silloin muka yhtään sen vähempää hallinnassa? Vai onko arvostuksellesi jokin muu syy?

Ja se vaan on 'ikävä' fakta että päihteiden avulla voi saavuttaa sellaisia kokemuksia, joita ei millään muulla tavalla voi saavuttaa.

[muokattu 13.7.2003 17:15]

+ vaikkakin tiedän, että ihmisten typeryys on pohjatonta, haluan luottaa ihmiseen niin paljon, että uskon mm. mielentilojen hallinnan ja itsetutkiskelun olevan ihmisen tahdosta ja harjoittelusta kiinni ja saavutettavissa ilman huumeitakin.

toma:
Mutta oletko ikinä eritellyt syitä siihen miksi arvostat heitä enemmän? Tunnetko kenties että he hallitsevat elämäänsä jotenkin paremmin? Entäs jos joku tekee harkitun ja tietoisen päätöksen käyttää päihteitä? Onko hän silloin muka yhtään sen vähempää hallinnassa? Vai onko arvostuksellesi jokin muu syy?

Kyllä - minusta tuntuu, että ihminen hallitsee elämänsä silloin paremmin. Vaikkakin päätös huumeidenkäytöstä olisi harkittu ja tietoinen, niin arvostan enemmän ihmistä, joka harkitusti ja tietoisesti päättää parantaa elämäänsä omilla voimavaroillaan.

(Tietenkin harkittu ja tietoinen käyttö on parempi vaihtoehto kuin harkitsematon ja päämäärätön käyttö.)

Ja se vaan on 'ikävä' fakta että päihteiden avulla voi saavuttaa sellaisia kokemuksia, joita ei millään muulla tavalla voi saavuttaa.

Tarvitseeko ihan kaikki kokea?

[muokattu 13.7.2003 17:24]

BlueWind:
Miksi pitää olla kivempaa?

Olen aina arvostanut enemmän ihmisiä, jotka pystyvät kohtaamaan elämän kaikkine luonnollisine tunteineen ilman kemikaaleja ja jotka ovat onnellisia omassa arkipäivässään - siksi haluan itsekin kehittyä siihen suuntaan.

Eli siis päihteiden käyttäjä ei voi kohdata elämää ilman kemikaaleja, eivätkä voi olla onnellisia arkipäivässään? Taidat nyt sekoittaa päihteiden käyttäjät ja addiktit, jotka ovat vain pieni osa päihteiden käyttäjäkuntaa.

Ja miksei saa olla kivempaa, jos siihen on mahdollisuus? En oikein ole ikinä päässyt perille tuosta itsensä rankaisun periaatteesta. Toki järkeä pitää käyttää hauskanpidossakin.

Ja sitäpaitsi ei _aina_ tarvitse olla kivempaa, mutta jos haluaa pitää viikonloppuisin, tai lomillaan hauskaa niin se ei mielestäni välttämättä tee ihmisestä heikompaa kohtaamaan arkipäiviään.

BlueWind:

Tarvitseeko ihan kaikki kokea?

Tämä on elämää. Sulla on vain yksi kappale sitä. Voithan toki elää elämäsi kotona katsoen telkkaria, tai sitten voi tutkia mitä kaikkea maailmassa on olemassa.
Ei toki kukaan pakota kokemaan kaikkea, eikä kaikkea ehdikkään kokemaan.
Seuraakin kysymys: Mitkä asiat tuovat elämään sisältöä? Mitä kannattaa tehdä?

BlueWind:
Kyllä - minusta tuntuu, että ihminen hallitsee elämänsä silloin paremmin. Vaikkakin päätös huumeidenkäytöstä olisi harkittu ja tietoinen, niin arvostan enemmän ihmistä, joka harkitusti ja tietoisesti päättää parantaa elämäänsä omilla voimavaroillaan.

Niin, mutta et vieläkään kerro miksi arvostat häntä enemmän? Olisi kiinnostavaa tietää mikä tämän syy on; se on varmastikin alitajuinen.

Tarvitseeko ihan kaikki kokea?

Riippunee ihmisestä. Ja ”ihan kaikki” on aika paljon laajempi käsite kuin päihteiden avulla saavutettavat kokemukset.

Tärkeämpi kysymys mielestäni on: miksi huumeet ja niiden käyttö ovat niin iso asia? Miksi niistä nostetaan niin paljon melua ja niihin suhtaudutaan niin äärinegatiivisesti? Onko kukaan muu huomannut miten nyky-yhteiskunnassa niin perustavan laatuiset asiat kuten yksilönvapaus ja -vastuu unohtuvat - sopivasti - heti kun aletaan puhua Huumeista? Suomalaiset mieltävät huumausaineet ja niiden leviämisen muistaakseni toiseksi suurimmaksi yhteiskuntamme ongelmaksi. Kannattaa miettiä onko tuolla luulolla mitään pohjaa.

Zeta:
Eli siis päihteiden käyttäjä ei voi kohdata elämää ilman kemikaaleja, eivätkä voi olla onnellisia arkipäivässään? Taidat nyt sekoittaa päihteiden käyttäjät ja addiktit, jotka ovat vain pieni osa päihteiden käyttäjäkuntaa.

Ajattelinkin jo jossain vaiheessa, että selvennän tuota koskemaan kohtalaisen usein toistuvaa käyttöä ja käyttöä, joka tuntuu jossain yhteydessä välttämättömältä (esim. bileet), mutta se ajatus katosi ennenkuin sain sen kirjoitettua mihinkään (kts. seuraava kappale siitä, minkälaista toimintaa kuitenkin arvostan enemmän)

Ja miksei saa olla kivempaa, jos siihen on mahdollisuus? En oikein ole ikinä päässyt perille tuosta itsensä rankaisun periaatteesta. Toki järkeä pitää käyttää hauskanpidossakin.

Mun pointtini oli lähinnä siinä, että hauskemaa voi olla myös muilla keinoin kuin huumeilla - ihminen voi kuitenkin vaikuttaa tietoisesti aika moneen asiaan itsessään ja tunnetiloissaan niin halutessaan. Lisäksi kyse oli arvostuksesta - arvostan niitä ihmisiä enemmän, joilla on voimavaroja ja itsetietoisuutta niin paljon, että voi näin itseensä vaikuttaa.

En myöskään tuomitse ysväviäni, kavereitani ja tuttujani heidän satunnaisesta huumeidenkäytöstään. Monet heistä ovat fiksuimpia tuntemiani ihmisiä.

Ja sitäpaitsi ei _aina_ tarvitse olla kivempaa, mutta jos haluaa pitää viikonloppuisin, tai lomillaan hauskaa niin se ei mielestäni välttämättä tee ihmisestä heikompaa kohtaamaan arkipäiviään.

Ei tietenkään. Miksikäs minäkään muuten kävisin esim. bileissä?

[muokattu 13.7.2003 17:45]

toma:
Miksi pitää olla kivempaa?
---
En ymmärrä kysymystäsi. Jos käsitteeseen ”kivempaa” ei liitä implisiittisesti mitään paskaa niin totta helvetissä pitää olla kivempaa.

Itse henkilökohtaisesti liitän käsitteeseen ”kivempaa” myös implisiittisesti jossain määrin negatiivisia aspekteja, mutta vaikka tämä näkemys jätettäisiinkin huomiotta niin SILTI kaipaisin jonkinlaisia perusteluja sille miksi pitää olla kivempaa? IMO ”totta helvetissä” ei ole erityisen pätevä perustelu.

Ja se vaan on \'ikävä\' fakta että päihteiden avulla voi saavuttaa sellaisia kokemuksia, joita ei millään muulla tavalla voi saavuttaa.

Mistä sinä tämän tiedät? Tietääkseni kukaan ei ole vielä keksinyt tapaa verrata subjektiivisia kokemuksia. Ja vaikka tämä olisikin mahdollista niin sitä, että jotain ei koskaan tule tapahtumaan on hyvin vaikea todistaa.

Sitä en kiistä, että joitakin tuntemuksia on helppoa hankkia tiettyjen aineiden avulla. Ja siihen en ota kantaa, ovatko nämä tuntemukset eri tilanteissa hyvä vaiko huono asia - monen kysymyksen vastaus on kovin tilannekohtainen.

Asioita yksinkertaistaen, koska en halua puuttua koko keskusteluun kauhean syvällisesti.

”Sekaisin ei voi olla selvinpäin”
- EVM kuka, pari vuotta sitten kuultu

Quote selittää mielestäni kaikessa yksinkertaisuudessaan sangen paljon siitä, mitä tässä nyt kysellään.

toma:

Niin, mutta et vieläkään kerro miksi arvostat häntä enemmän? Olisi kiinnostavaa tietää mikä tämän syy on; se on varmastikin alitajuinen.

Varmasti niissä syissä on paljon alitajuistakin, jota en nyt itse pysty näkemään näin äkkiseltään, mutta iso osa johtunee siitä, mitä olen elämäni - joskin toistaiseksi vain 20 vuotta pitkän - aikana nähnyt lähelläni. Olen saanut esimerkkiä ”onnellisesta elämästä” vanhemmiltani ja tätä nykyä myös poikaystäväni vanhemmilta. Lisäksi tuttuni, jotka ovat huumeita käyttäneet ja kokeilleet, olen aina kokenut elämänsä huonommin hallitseviksi kuin itseni (muistakin syistä - kyse voi tietenkin olla sattumastakin) mikä on osaltaan ruokkinut käsitystäni siitä, että muutoin selviävä ihminen on vahvempi ja älykkäämpi :)

Jone:
”Sekaisin ei voi olla selvinpäin”
Quote selittää mielestäni kaikessa yksinkertaisuudessaan sangen paljon siitä, mitä tässä nyt kysellään.

Olen ainakin kerran elämässäni selvinpäin ollessani esittänyt olevani sekaisin ja saavuttanut tällä välineellisesti ulkomaailmalta sen mitä tällä hainkin. (Which by the way oli (|), jota en ottanut koska minulle riitti se, että todistin itselleni kykeneväni saamaan sitä kyseisessä tilanteessa kyseisellä toiminnalla )

Lisäksi olen useaan kertaan elämäni aikana tehnyt selvinpäin sellaisia asioita, joita yleensä tehdään kun ollaan sekaisin. En ehkä kaikkia, mutta aika pitkälti ne joita mä olen halunnutkin tehdä.

Vielä tämän lisäksi olen omien tuntemuksieni mukaan elämässäni tehnyt selvinpäin asioita, joita en olisi jälkeenpäin ajateltuna itsekkään halunnut tehdä - joten minun on täytynyt olla ko. tilanteessa sekaisin.

Minkä osan sekaisin olemisesta mä olen missannut?

Okei kieltämättä mun kokemukseni sekaisin olemisesta on aika vähäiset jos vertaa ihmisten keskimääräiseen sekaisin viettämään aikaan.. Viisaammat sivistäköön minua

siveys:
Itse henkilökohtaisesti liitän käsitteeseen ”kivempaa” myös implisiittisesti jossain määrin negatiivisia aspekteja, mutta vaikka tämä näkemys jätettäisiinkin huomiotta niin SILTI kaipaisin jonkinlaisia perusteluja sille miksi pitää olla kivempaa? IMO ”totta helvetissä” ei ole erityisen pätevä perustelu.

Puhunkin nyt käsitteestä ”kivempaa” täysin määritelmän mukaisella tasolla. Jos myönnät että ainakin jossain määrin kiva = hyvä, niin siitä seuraa suoraan että kivempaa = parempaa. Et voine kiistää että 'parempi' ei olisi parempaa?

Mistä sinä tämän tiedät? Tietääkseni kukaan ei ole vielä keksinyt tapaa verrata subjektiivisia kokemuksia. Ja vaikka tämä olisikin mahdollista niin sitä, että jotain ei koskaan tule tapahtumaan on hyvin vaikea todistaa.

Sitä en kiistä, että joitakin tuntemuksia on helppoa hankkia tiettyjen aineiden avulla. Ja siihen en ota kantaa, ovatko nämä tuntemukset eri tilanteissa hyvä vaiko huono asia - monen kysymyksen vastaus on kovin tilannekohtainen.

Hmm, ehkä käytin sanaa fakta liian vapaamielisesti. Mutta tarvitaanko subjektiivisten kokemusten saavuttamattomuuden arvioinnissa objektiivisia vertailuja? Jos jonkin päihteen avulla kokee kokemuksen, jota ei kyseinen yksilö voi muuten saavuttaa, niin eikö silloin ole subjektiivisesti saavutettu jotain saavuttamatonta? Vai väitätkö muka että suurin osa ihmisistä missään vaiheessa hallitsee itseään ja mieltään siinä määrin että voi saavuttaa kaiken sen mitä päihteiden avulla?

BlueWind:
Varmasti niissä syissä on paljon alitajuistakin, jota en nyt itse pysty näkemään näin äkkiseltään, mutta iso osa johtunee siitä, mitä olen elämäni - joskin toistaiseksi vain 20 vuotta pitkän - aikana nähnyt lähelläni. Olen saanut esimerkkiä ”onnellisesta elämästä” vanhemmiltani ja tätä nykyä myös poikaystäväni vanhemmilta. Lisäksi tuttuni, jotka ovat huumeita käyttäneet ja kokeilleet, olen aina kokenut elämänsä huonommin hallitseviksi kuin itseni (muistakin syistä - kyse voi tietenkin olla sattumastakin) mikä on osaltaan ruokkinut käsitystäni siitä, että muutoin selviävä ihminen on vahvempi ja älykkäämpi :)

Ajattelinkin että tässä on takana jotain tällaista. En todellakaan väitä etteikö päihteillä saisi helpostikin paljon paskaa aikaan, mutta omasta kaveripiiristä ei yksinkertaisesti voi yleistää yleispäteviä päätelmiä. Ja vaikka 'selviäisi' elämästä ilman, niin eikö myös elämän laatu ole tärkeää. Ja elämän laatua on aika turhaa mitata millään muilla kuin subjektiivisilla mittareilla - sillä miten yksilö kokee elämänsä. Jos joku kokee päihteet tavattoman antoisaksi ja hienoksi asiaksi elämässään, eivätkö ne sitten ole sitä?