UzU, 4.4.2005 11:07:
se sarkatisuus oli siis kohdennettu lähinnä niitä ihmisä kohtaan jotka nyt vouhottaa ko. tapahtumasta.
Tuskinpa täällä nyt kukaan erityisemmin vouhottaa. Mä itse näkisin tämän enemminkin sopivana kanavana, josta voi itse kukin saada vinkkejä hyvistä tarjouksista. Aika monella muullakin nettifoorumeilla on vastaavia threadeja pyörimässä, eikä siellä ole asiasta otettu ongelmaa.
Sitten voidaan toki erikseen keskustella siitä, millainen hullut päivät konseptina on. Konseptinahan homma on viritetty ihan äärimmäisen taidokkaasti mainontaa ja tavaratalojen ylöspanoa myöten. Asiaa verhoaa muka hys-hys -salaisuuden verho, ja etukäteistietoa tihkutetaan jokin aina ennen tapahtumaa kanta-asiakkaille ja lehtimainoksissa. Jo pelkkä muovikassi toimii tehokkaana mainoksena tapahtuman aikana. Tavarataloissa soi sen perinteisen tavaratalomuzakin sijasta maanisen nopeatempoinen musiikki, joka oikein innostaa tekemään ostoksia. Kaiken tämän takana on loppujen lopuksi saada ihmiset jonkinlaisen joukkohysterian valtaan, jonka seurauksena tulee ostettua mahdollisimman paljon ja jopa sellaistakin, jota ei tarvitse.
Mun nähdäkseni on olemassa kolme mahdollista strategiaa, jolla hulluihin päiviin tai alennusmyynteihin ylipäätään voi suhtautua: kieltäytyminen, antautuminen tai pelaaminen. Kieltäytyminen on täällä aika monella linjana: jätetään koko touhu väliin kategorisesti. Antautuminen taas on sitä, että menee mukaan siihen hysteriaan ja ostaa ostamistaan, "koska nyt on niin halpaa". Pelaaminen taas tarkoittaa sitä, että ottaa osaa, mutta omilla ehdoillaan: ostaa vaan sitä mitä tarvitsee, ja vain jos se on oikeasti edullista.
Mun kokemuksen mukaan ihmisen varallisuustasolla ei ole kauheasti korrelaatiota sen kanssa, minkä strategian mukaan toimitaan. Enemmänkin se on kiinni ihmisluonteesta ja elämäntilanteesta. Senpä vuoksi olen eri mieltä myös siitä väitteestä, että "vaan köyhät ostaa alennusmyynneistä".