Zeratul, 3.1.2008 22:27:
Lotossa tuskin voittaa lottoamatta.
Ihmisiä kuolee joka tapauksessa, joskin läheisen kuolema varmasti voi olla niin yllättävä kun järkyttäväkin, mut eipäs nyt mennäkkään tommosen suuntaan ku kuitenki oletettavasti oli alunperin _positiivisista_ käänteistä kyse.
Et nyt sit antamaan hyviä esimerkkejä miten se suuri käänne tulee vaikkapa opintojen, työ- tai rakkauselämän suhteen "ihan puun takaa" eli ilman sen kummempaa henkilökohtasta panostusta, rupeen muuten tykkää kyttyrää moisista väitteistä.
"Tässä mä vaan istuin pleikkaa pelaamassa ku viime vuoden miss suomi (okei huono esimerkki ku ei niissä kisoissa oo enää hetkeen kunnon tasoa ollu) koputti oveen, vei mut naimisiin ja hommas unelmaduunin vielä suhteillaan!" SO NOT GONNA HAPPEN! :D
Esim. 1.
Henkilö A on päättänyt, että hän pysyy kaukana parisuhdehässäköistä ja keskittyy ihan vain itseensä. Käykin niin, että henkilö A tapaa henkilö B:n ja ihastuu ihan silmittömästi, vaikka on päättänyt, ettei ystävyyttä pidemmälle mennä kenenkään kanssa pitkiin aikoihin. Toki tässäkin henkilö A itse tekee sen päätöksen, että lähteekö edes yrittämään ystävyyttä syvempää, mutta tarkoitankin sitä, että kyllä se iso käänne tuli nenän eteen sitä itse etsimättä, suunnittelematta tai yrittämättä.
Esim. 2.
Nainen tulee raskaaksi, vaikka ei ole sitä suunnitellut. Tätä on siis tapahtunut sellaisillekin, jotka ovat todella huolehtineet ehkäisystä - mikään ehkäisymenetelmä kun ei ole 100% varma. Todella suuri käänne elämässä, joka todellakin tulee puun takaa. Moni saattaa aluksi pelästyä, mutta myöhemmin todeta tapahtuman olleen suorastaan siunaus.
Ohan näitä. Toki ihminen vaikuttaa omaan elämäänsä omilla päätöksillään ja valinnoillaan, mutta monen monta asiaa saattaa lävähtää nenukin eteen ilman, että niitä on suunnitellut. Se oli se mun pointti. :)
Itsellä suuri käänne elämässä oli se, kun muuan naishenkilö katseli minua pitkään metrossa ollessani 16-vuotias. Juuri ennen kuin nainen jäi metrosta pois, hän antoi minulle paperilapun, jossa oli hänen numeronsa. Nainen sanoi vain, että ''Soita mulle, oon valokuvaaja.'' Siitä lähti käyntiin mulle äärimmäisen tärkeä ihmissuhde. Tuo nainen oli mun tukena vaikeahkoina teiniaikoina, ja nykyään suhdetta kuvailisi pikemminkin sana vahva ystävyys. :) Hän on nähnyt mun kehittymisen teinistä nuoreksi naiseksi, ja vaikka ollessani teini meidän välinen suhde ei ollut tasavertaista ystävyyttä (mä olin nuori ja hän oli ikäänkuin mun aina kaipaamani isosisko, onhan hän mua yli 10 vuotta vanhempi), niin nykyään voidaan molemmat antaa toisillemme paljon - vaikka ei nähtäisikään kuin kerran puolessa vuodessa (hän on menevää sorttia).
Niin, itsehän toki nostin luurin (silloin oli kaikilla vielä lankapuhelimet) ja soitin, mutta enpä minä moista tapaamista ollut itse suunnitellut tai saanut aikaan, kuin mikä metrossa osui kohdalle. Tuo ihminen on ollut omalla tavallaan suuri käänne mun elämässä.
Toinen suuri käänne tapahtui silloin, kun nykyisen bändimme laulaja bongasi mut ihan sattumalta lavalta exäni musaproggiksesta pimputtelemasta synaa joskus vuonna 2004. Tuona iltana laulajaneito ei tullut sanomaan mulle mitään, mutta joskus myöhemmin satuttiin sattumalta samaan baariin, ja tuolloin hän kysyi haluisinko tulla tuuraamaan heidän synistiään keikoille puoleksi vuodeksi. Taas kerran itse tein päätöksen, että lähden mukaan, mutta en itse tehnyt sitä päätöstä että mut haluttiin sitten pysyvästi tuohon bändiin. On muutes ollut melekosen metka homma, jota sitäkään en itse suunnitellut.
Kyllä mä vaan olen sitä mieltä, että välillä elämä ihan oikeasti yllättääkin, sellai mukavallakin tavalla.
Eikä todellakaan mitenkää vinkkinä sulle!) 
