niomic:
Ihmiset on tietenkin erilaisia, mutta itse ainakin koin että pelkällä asennoitumisella hommasta selviää henkisestikin kunnialla läpi.
Aivan samaa mieltä.
Tiedän kuitenkin, että monet palveluspaikat ja pestit ovat älyttömän tylsiä, enkä ainakaan itse jaksaisi olla niissä edes sitä puolta vuotta. Mutta siihenhän voi vaikuttaa jos vähänkään jaksaa nähdä vaivaa =)
Ehkä koomisinta on se, että huonoiten motivoituneet tuntuvat hakeutumaan niihin kaikkein löysimpiin hommiin, jotka yleensä ovat myös niitä tylsimpiä. Ja sit ihmetellään miksi hajottaa*nauru*
Täällä on tullut aika vähän mitään sivari-positiivista kommenttia joten haluanpa nostaa tätäkin aihetta hiukan pöydälle. Moni on sanonut että intti-aika oli hienoa, toiset taas on moittinut sitä ihan turhaksi kidutukseksi; samalla lailla luulen että sivareidenkin mielipiteet jakautuvat. Itse en sivariin olisi hakeutunut jos koko intti-hässäkkä olisi ollut vapaaehtoista, mutta en ollenkaan kadu valintojani ja se n. vuosi oli ihan hienoa aikaa.
Minä menin/pääsin oman kotikaupungin ala-asteelle apu-opettajaksi; mua on aina kiinnostanut opettaminen, ja löysin ittestäni kaikenlaisia uusia puolia kun piti olla lasten kanssa tekemisissä. Erityisesti yllätyin siitä kuinka kiva oli olla ekaluokkalaisten kanssa kun niille oli melkein sellainen isähahmo, iästä huolimatta.
Se oli myös kovin positiivista että tää kyseinen koulu oli noin puolen kilsan päästä mun asunnosta, joten pääsi helposti kotiin ja takaisin joka päivä - se oli ihan kuin normaalia duunia (jossa tosin oli sairaan huono palkka).
Oikeastaan vaan se parin viikon tai kuukauden koulutusvaihe tuntui pakkopullalta kun siellä ei oikein tuntunut olevan mitään hyödyllistä tekemistä; ensiapukurssinkin olin jo lukiossa ottanut. Sieltäkin tosin joka viikonloppu pääsi kotia kun kaikki matkat oli ilmaisia.
Mutta kaiken kaikkiaan se oli hieno vuosi, ja suosittelen sivaria lämpimästi kaikille jotka A) ei välitä siitä että joutuu muiden komenneltavaksi (vaikka onhan sivareillakin pomonsa), B) haluaa päästä tekemään jotain missä voi enemmän vaikuttaa ja luoda, C) haluaa pitää vaatteensa, tukkansa, ym., D) ei kannata sotaa missään muodossa, tai E) toivoo että siitäkin vuodesta on enemmän hyötyä kun tulevaisuudessa hakee töitä. Varsin moni sivari näet pääsee alansa töihin, tai ainakin johonkin joka sitä sivuaa.
Nooh, olikohan se nyt niin että 2003/04 päättyi sivari Hyvinkään Sairaalassa... Siellä sitten tuli tehtyä ja nähtyä kaikenlaista, jopa silleen rutinoitui siihen, että olin siellä vielä töissä aikani. Yhdessä vaiheessa vaan, kun tuli aikansa kuskattua syöpäpotilaita käytäviä pitkin, niin kävi luonnon päälle siinä määrin että piti lopettaa. Mutta kumminkin, se kasvatti, uskoisin näin. Ja tuli tienattua DJ-laitteetkin sivarista poikineella työsuhteella.. joten.. en osaa oikein kommentoida negatiivisesti alkuunkaan tuota siviilipalveluspuolta. Vaikeaa se oli, osa lähisukulaisista minut tuomitsikin sen johdosta, mutta ovat sittemmin menneet itseensä, ovat jopa puheväleissä, joskin hyvä määrä siihen vaaditaan alkoholia että olisivat ihan ystävällisiäkin.. Mä en tiedä.. Jos haluat valita vaikeamman, niin mene sivariin, jotenkin yhteiskunnallisesti ajatellen se oli se tosimiesten valinta. Armeija on se helppo vaihtoehto. Riippuuhan tuo toki palveluspaikasta, mä en kerennyt sairaalassa istumaan.
2/02 Vekaranjärvi 1 PionK P-kausi sitte 2 Pionk loput 4kk
Miina Pete, miinat kaivaa. Miina Pete kaiken raivaa *heiii*´
Kyllähän se 6kk meni siinä, hauskaa oli välillä mut välillä potutti
8kk tuli joskus oltua HelItr:ssä. täysin turhaa hommaa ainakin yksilötasolla. jälkikäteen harmittaa ettei mennyt sivariin varsinkin, jos ois voinu päästä tekee atk-hommia.
Kävinpä tänään pistämässä eränsiirtopaperit vetämään. Ideana siis aikaistaa palvelusta erästä I/2005 erään II/2004, jonka palvelukseenastumiseen on 14 aamua.
Saa nähdä pääseekö vielä Vekaralle tai Rannikkotykistöön, nuo kuulemma olivat ainoat laitokset, joissa vielä tilaa.
Ihan jees tilanne nyt olis lähteä. Saa sitten nähdä nappaako niin paljon että yli tuon 6 kuukautta jaksaisi aikaa haaskata tuolla.