Steven Hoaks, 22.5.2007 14:27:
---
mayah, 24.10.2006 21:18:
Kirjotellaanpas nyt muutama kohta, kun tätä kerran työkseen tekee.
- Haastatteluun lähtiessäsi ole ystävällinen ja hymyileväinen kaikille kotiovestasi ulos astumisen jälkeen. Haastattelijasi työkaveri saattaa istua samassa bussissa kanssasi tai yrityksen toimitusjohtaja törmätä sinuun ulko-ovella. Ja muista, että aulassa oleva ihminen lounastaa haastattelijasi kanssa. Ja hän kertoo kyllä, mikäli olit töykeä. (Kyllä, muodollisesti pätevä työnhakija ei saanut paikkaa, sillä kolmannellekaan haastattelukierrokselle päästyään hän ei tervehtinyt aulaihmistä, eikä kukaan halua tehdä töitä niin kurjan ihmisen kanssa päivittäin, joka ei vielä kolmannellakaan tapaamiskerralla tajua, että tulevaa työkaveria kuuluu moikata... Kyllä ne siitä ilmeisesti tykkäs, kun kerran pyysivät pari kertaa uudestaan ja toimitusjohtajaakin tapaamaan, mutta nostin niin kauheen metelin asiasta, että täti jäi ilman töitä :D Ps. Myyntihenkiselle IT-puolen tuntevalle henkilölle paikka edelleen avoinna!)
---
Tän voin erityisesti allekirjoittaa.
Nokialle haettiin muutama viikko sitten uusia työntekijöitä ja hakijoita oli muistaakseni 6 kpl. Yksi jäi erityisesti mieleen kun tervehti iloisesti heti aamusta ja sanoi nopeasti ja selkeästi ketä on tulossa tapaamaan, miksi, koska tapaaminen pitäisi olla ja voiko hänelle mahdollisesti soittaa. Kolme oli muutan mukavia, mutta oli muuten hieman hukassa. Ei muistanut ketä oli tulossa tapaamaan ja ihmisen ettiminen kesti. Uskokaa tai älkää nokialla on MUUTAMA esim "nieminen" tai "aaltonen" töissä Kaksi viimeistä sitten oli töykeitä ja äkäisiä. "Mä tulin haastatteluun! Soita tolle!" Ei toiminut mulle muuten yhtään Lopussa sitten haastattelija kysy multa että miltäs pojat vaikutti kun ollaan muuten hyvän päivän tuttuja töissä ja mähän tilitin sille kaikki.
Arvatkaas kuka sai duunin
Ps: Se mikä ärsytti myös suuresti oli se, että kaikki jätkät käyttäyty täysin samalla tavalla kun haastattelija tuli näkyviin. Aina se ei riitä. Kannattaa olla mukava muillekkin ympärille.
Tietenkin kannattaa aina välillä miettiä, että mitä ollaan hakamassa töihin. Uutta kaveria sählyiltaan ja illanviettoon vai ihan oikeasti kovaa tekijää. Mä olen välillä huomannut, että ne supernysvääjät ja -osaajat on aina pikkuisen omituisia ja hiljasia hissukoita. Ei kaikki mutta jotkut. Tietenkin sosiaalisia taitojakin pitää olla mutta ei niiden pitäisi olla päällimmäisenä, ei ainakaan IT-alalla.
Toinen on nämä haastattelijat, jotka ovat käyneet jollakin käyttäytymistieteen kurssilla ja sitten luulevat osaavansa lukea ihmisiä niiden elekielen mukaan. Itse ajoin tuossa koulusta valmistumisen jälkeen mielenkiintoisen työpaikan haastatteluun Mli - Tampere ja haastattelu oli jotain 9.00 aamulla. Eli herätty melko aikaisin ja normaali unirytmi ei anna periksi että olisi mennyt 18.00 nukkumaan. Sitten erehdyin siinä työhaastattelussa (joka oli muuten ryhmähaastattelu (joihin en enää koskaan osallistu elämäni aikana eräästä toisesta syystä)) haukottelemaan ja sitten kaveri vaan toteaa, että "sua ei ilmiselvästi kiinnosta tää työpaikka kun haukottelet että voit lähteä vaan". No, meikä sitten lähti pois ja laitoin kyseisen konsulttifirman tj:lle spostia ja hän sitten kyllä myönsi, että vituralleen meni.
Mitä tulee siihen, että joku ei tervehdi tai morjesta tai ole iloinen, voi mennä ihan jännityksen piikkiin ja onhan näitä tyyppejä, jotka on aivan helvetin hiljasia sen ensimmäiset 2 kk ja sitten alkavat avautumaan ja ovat sitten todella mukavia ja rentoja ihmisiä. Eli jos joku tollainen sokerisosiaalisuus on pääasia, niin on firmassa kyllä asiat huonosti mutta kahviporukka on sitten varmaan aivan helvetin kiva.