En osaa:
- soittaa mitään instrumenttia enkä laulaa, se vähän harmittaa. Toisaalta olen aina nauttinut musiikista tanssien.
- ottaa kohteliaisuuksia vastaan, en vaan kertakaikkiaan osaa olla mitenkään päin, en hoksaa kiittää, enkä sanoa mitään muutakaan.
- keskittyä paljon mihinkään kovin pitkäjänteisesti. Koko kouluajan kärsin siitä, että jossain vaiheessa oppituntia aloin olla jo aivan uskomattoman levoton (en sinänsä riehunut luokassa, vaan olin vain levoton, vääntelehdin tuolilla, enkä saanut tehtyä mitään) Yliopistossa saa sentään poistua kesken luennon, jos käy liian tuskalliseksi. Tenttikirjojen lukeminen on myös tuskallista, samoin kaikkien palautettavien töiden loppuunsaattaminen.
- irrottautua tekemästä jotain turhaa tietokoneella (kuten klubituksen, irc-gallerian, intternetin selailu), vaikka olisi jotain mieluistakin tekemistä vaihtoehtona.
- joitain aivan perusasioita kemiasta, vaikka opiskelen yliopistossa kemiaa.
- shoppailla. Ahdistun vaatekaupoissa useimmiten, en osaa oikein etsiä mitään, enkä osaa vain katsella, jos ei ole erityistä tarvetta. Ristiriitaista sinänsä, että pidän kyllä tyylikkäistä vaatteista erittäin paljon - en vain jaksa etsiä niitä, olen nirso. Jaksan kaupungilla kiertelyä ehkä tunnin, jos sitäkään. Ilmankos kaikki vaatteet alkaakin jo olla vuosikertaa...
- taskuparkkeerata kunnolla. Jokainen kerta aiheuttaa hikoilua ja harmaita hiuksia.