Kon-tiki, 1.10.2007 11:26:
Kai sitä on jo jossain pinnasängyssä kuullu jotain Jarrea tai Popcorn-kappaletta....Depeche Mode, Mitä kuuluu Marja-Leena ja Sun villakoirasi nimi oli Rin-tin-tin ...
Joo, kyllä itsellekin isoin juttu oli kun joskus ala-asteella sai äidin työkaverilta promona c-kasettia täynnä Jean Michel Jarren albumeita...Vielä jos seitsemän/kahdeksan vuotiaana Dio oli ollut se kovin juttu, vaihtoi Kraftwerk ja Puplic Enemy musamaun aivan toiseen suuntaan. Tanssipopin iskusävelet ja juuri nuo Popcornin kaltaiset rallit iskivät pikkupoikana kerralla. Niitä vain oli aivan valtavasti. Lopulta tanssimusaan innostui niin että ensimmäistä kouludiscoa olisin järjestänyt ala-asteella, joskus 10 vuotiaana. Kinusin ja puhuin opettajakuntaa ympäri, mutta sain vain muutaman kaverin innostumaan ajatuksesta niin että "disco" "järjestettiin" heidän toimestaan lopulta pelkällä kasettimankalla ja parilla punaisella valolla. Irtisanoutuneena koko projektista katselin touhua sekä vihaisena että nolona juhlasalin parvelta yhden haaveeni romahtamista ja harmittelin valtavasti metelin puuttumista. Noihin aikoihin olin äänitellyt omia kasetteja kokoelmiksi jättämällä biiseistä alut/loput pois niin että biitti jatkui tahdista toiseen, ja haaveilin vinyylisoittimista sekä biisien soittamisesta myös deejiinä. Taisi into lopahtaa vuosiksi osin juuri tuohon ed. mainittuun iltaan.
Suomipoppi oli 80-luvulla hallitseva voima ja itselle korvaan osui aina suomipopeista juuri syntikkasoundit. Leevi & Leavingseistakin esim. Pohjoiskarjala kuului suosikkeihin synansa vuoksi, Miljoonasade ja Dingo käyttivät myös koukkuina kiippareita. Hausmylly ja Raptori oli kuitenkin kotimaisesta "huttapopista" ne joiden biiseissä koneet ja niiden luova käyttö suorastaan inspiroivat. Kuume tehdä omia biisejä alkoi nousta ala-asteen loppupuolen aikoihin. Dance ja Techno kokoelmaa tuli äänitettyä ja ostettua toinen toisen perään. Joskus 90-luvun puoliväliin tultaessa hyllyyn ilmestyivät HC-kokelmat kuten Earth Quake ja Thunderdome.
Deee-Lite oli bizarre yhdistelmä discoa, housea, funkia ja jotain kummallista. Se vain toimi. U96 vanhempi tuotanto soi myös tolkuttomasti. Pakko myös muistaa mainita The Prodigyn vanhempi tuotanto, The KLF, Grid, Westbam, Enigma ja Jam&Spoon. Mutta varsinaisesti konemusiikkiin ohjasi bändejä enemmän radion erikoisohjelmat. Teini-iässä Salovaaraa/Härdelliä ääniteltiin kasettitolkulla pitkälti hyvän bilemeiningin ja dance-poppinsa vuoksi. Avaruusromua vei syvyyksiin, Tapani Ripatin eli Tri Patin ohjelmat taas katu-uskottavan konemusan pariin. Dj Joken mixaukset oli yksi kova juttu. Houseen tutustui paremmin esim. Dancemobin myötä. Myöhemmin myös Vivan ja Mtv'n vaikutus maustoi näkemystä bilemusiikista. Ja jos ne oranssikaapuiset hörhöt eivät saaneet ideologiaansa myytyä, tuli pari hyvää goakokoelmaa ainakin hankittua, missähän ne muuten olikaan..?