Ana:
Kuten postissani sanoin niissä kohdissa mitkä kätevästi deletoit: Kamera on pääomaa, ja itsekkyydeksi voidaan laskea se, ettei Ville lainaa kalliilla ostamaansa kameraa jokaiselle, joka käy sitä ovella pyytämässä.
Olet oikeassa, mutta ymmärsit kai mitä ajoin takaa?
Ana:
Riisto on sanana aivan liian voimakas kuvaamaan sitä pakollista epätasapainoa, mikä kapitalistisen mallin mukaisessa yrityksessä on. Se ei ole riistoa, että vähemmän töitä tekevä saa vähemmän palkkaa. Ja käsitys siitä, että suuryrityksen omistaja lepää laakereillaan ja pelaa golfia havaijilla on täysin väärä. Suuryrityksen johtaja, joka on joskus mahdollisesti perustanut yrityksensä tyhjästä pienellä pesämunalla, tekee aivan helvetin paljon enemmän ja vaativampia töitä kuin se kassapoika, joka istuu kassalla seitsemän euron tuntipalkalla. Jos tämän epätasapainon yrityksen perustajan ja johtajan välillä tulkitsee työläisen riistona, on idiootti.
Miten pysyt määrittämään kumman työ on vaativampaa kassan vai toimitusjohtajan, tai kumpi tekee enemmän töitä? Minulta ainakin kassana oleminen saattaisi vaatia enemmän kuin toimitusjohtajana oleminen ja suuryrityksen omistaja voi ihan hyvin pelailla golffia ja lepäillä, eihän hänen tarvitse kuin käydä yhtiökokouksessa äänestämässä ja miettiä jos siirtäisi sijoituksensa paremmin tuottavaan kohteeseen.
pHaze otti jo esille pääoman kasautimisen. Jatkan vielä kysymällä mikä oikeus pääomalla on menneiden sukupolvien työhön? Heidän työn tuloksensa ovat keräntyneet pääomiin, jotka ovat aina vain harvempien hallussa.
Sana riisto liike-elämän yhteydessä kuulostaa varmasti aika rajulta. Liike-elämän moraalikäsitykset eroavat totaalisti muun elämän käsityksistä. Itsekkyys ja ahneus eivät ole ihailtuja ominaisuuksia muissa yhteyksissä.
Ana:
Tottakai yrityksen työntekijöille pitää taata hyvät työolot, ja taitava kapitalisti tekeekin parhaansa ptiääkseen työvoimansa työkykyisenä, tyytyväisenä ja lojaalina. Hyvin työssään viihtyvä työtiimi tekee töitään todennäköisesti tehokkaammin kuin työnantajaansa inhoava, huonosti ja epäoikeudenmukaisesti kohdeltu raukkaparka. Työntekijät ovat sitäpaitsi liikkuvaa luonnonvaraa, ja aina kun yksi lähtee ja toinen tulee, työnantaja menettää paljon arvokasta taitoa, joka pitää taas iskostaa uuden ihmisen kalloon.
Jos pääoma on ”laiskaa”, työntekijät ovat järjestäytyneitä ja lainsäädännöllä turvataan kaikkien oikeudet, yrityksellä ja työntekijöillä on todennäköisesti yhteiset edut. Nykyään yrityksen toiminnan sanelevat kasvottomat, kansainväliset sijoittajat. He valitsevat toimitusjohtajan joka ajaa vain heidän etuaan. Siinä ei paljon yksittäistä suomalaista duunaria ajatella. Aikaisemmin kun yrityksen omistajat johtivat yrityksiä ja näkivät konkreettisesti työläisiään kantoivat he myös vastuun heidän hyvinvoinnistaan. Tällä hetkelllä suomalaisten yritysten omistajat eivät välttämättä ole edes koskaan käyneet Suomessa.
Kapitalismin edellytyksenä oli koneiden keksiminen. Koneilla pystyttiin korvaamaan käsityö ja ihmisistä saatiin tehtyä helposti korvattavia koneiden käyttäjiä. Aikaisemmin käsityöläisellä oli hallussaan suuri pääoma osaamassaan ammatissa. Nykyajan työläisellä on huomattavasti vähemmän sellaista osaamista, jota yritys ei saisi helposti jostain muualta.
Ana:
Se, että yritys hyötyisi työntekijöittensä huonosti kohtelemisesta on typerä ajatus. Sillä tavalla saatetaan saavuttaa lyhytnäköisiä, pieniä taloudellisia voittoja, mutta pitkällä tähtäimellä menetetään paljon.
Eikös nykyajan sijoittajat juuri kulje kvarttaalien pikavoittojen perässä, miettimättä lainkaan sitä, mikä olisi yritykselle parasta pitkällä tähtäimellä.
pHaze:
---
Individual:
Mutta jos joku yritys menestyessään syö työpaikkoja jostain muualta ja samalla noudattaa työsopimuksia, lakeja jne... niin onko
se mielestäsi yhtä tuomittavaa?
Eli onko yrittäjyys sinusta hyvä vai huono asia? Jos tällaisen kysymyksen saa esittää? Saa siihen kyllä olla vastaamattakin.
---
Siis eihän yrittäminen tai yritys itsessään ole mitenkään oletusarvoisesti ´hyvä´ tai ´paha´, vaan sen toiminnan kautta minä ainakin määrittelen onko se koko yhteiskuntaa palveleva osa, vai onko sen tarkoituksena riistää monilta harvojen suuhun. Laki on tietysti hieman typerä mitta, koska sitä voi aina muuttaa, enkä välttämättä olisi orjatyövoiman sallivan lain alla sitä mieltä että ihan jees, mutta jos nykyisten sopimusten mukaan toimittaisiin, niin eiköhän se olisi ainakin tyydyttävä, joskaan ei täydellinen, tila.
Olen samaa mieltä yrittäjyydestä. Yhteiskunnassamme yrittäjä toimii yleensä kapitalistisesti ja kuten jo aikaisemmin sanoin kapitalsimiin sisältyy monia arvoja, joita voi pitää negatiivisina, ainakin muissa yhteyksissä.
Nykyajan kapitalismi tuntuu pelottavan voimakkaalta ja se tarvitsee mielestäni vastavoimia. Kapitalismi sisältää jo itsessään vastatendessejä, mutta sen lisäksi tarvitaan mielestäni työläisten järjestäytymistä ja lainsäädäntöä. Tässä pitää muistaa, että lait eivät saa määräätä moraalia vaan moraali määrää lait.
