Penskana en saanu kuunnella Rölliä tai Titi-nallea tai muutenkaan lastenlauluja ku vanhemmilta paloi käämit, siksipä aloitin kuuntelemalla Queenia, The Doorsia, Hectoria, Guns\'N\'Rosesia, Michael Jacksonia, Madonnaa...
Seuraavaksi löysin
Cypress Hillin
(en vielä silloin osannut englantia, mutta diggailin musaa ja meininkiä) ja siitä alkoi sellainen vaihe mille ei näy loppua ->
House of Pain, 2Pac, Public Enemy, Delinquent Habits, Psycho Realm, Funkdoobiest, Dre. Dre, DMX, Wu-Tang Clan, Insane Clown Posse, Method Man, Busta Rhymes, De La Soul, Jurassic 5, Black Eyed Peas, Salt-N-Pepa, Missy Elliot, Eminem, KuRupt, Chingy, D-12, 50 Cent... Paleface, Flegmaatikot, Tulenkantajat, Kapasiteettiyksikkö, Ritarikunta, Skandaali, Solonen...
Pian räpin/hopin jälkeen myös teiniangsti-pomppuhevi-meteli löysi tiensä levyhyllyyni
-> KoRn, Machine Head, Deftones, Coal Chamber, Metallica, Nirvana, Fear Factory, Soulfly, Sevendust, SlipKnot, Linkin Park, P.O.D..
nykyään tulee kuunneltua melodisempaa rockia, esim. Everlast, Maroon 5, Poets of the Fall..
Prodigyä ja Winkin Higher state of consciousness-raitaa taisivat tykkäillä vähän kaikki, niin minäkin. 16v. oli ekat bileet, joista alkoi vajaan kolmen vuoden seurustelusuhde DJ:n kanssa ja sillä tiellä ollaan.. breiksu, trance, house, jatsahtava fiilistely, rumpubasso, melkein kaikki menee ja panee varpaisiin vauhtia..
Sen jälkeen tuli reggaevaihe: Prince Malachi, Sizzla, Jahmel, Garnet Silk, Augustus Pablo, Capleton, Anthony B. jne.. Soul Captain Band, Kapteeni Ä-ni, Komposti Sound System..
Poppiakin löytyy omista kokoelmista, ainakin Pinkiä, Justin Timberlakea, Destiny\'s Childia.. kohta mahdollisesti myös Sean Paulin Dutty Rock..
Viimeisimmät hankinnat on klassista ja lastenlauluja (mitennii jäänyt traumoja? *iihhih*)..
Siis todella laidasta laitaan, mutta vaihtelu virkistää ja minkäs sille voi ku on niin monipuolinen tyyppi.
Musan diggailuun liittyy vahvasti sosiaalisuus: on kiva pukeutua eri tavoilla erilaisiin bileisiin/ keikoille ja tavata erilaisia ihmisiä, roolileikkiä siis tavallaan.. Vaikea vaan uskoa että löytäsin samanlaisen kumppanin ikinä mistään, tai ees sellasen joka ymmärtäis tätä mun ylenpalttista vouhkausta.
”Joskus on hiljaista, mut onneks mul soi korvis”