Skenemursu, 4.11.2006 18:09:
CMX ja erisarjassa sopii hyvin samaan lauseeseen, mutta jos tarkoitat tällä jotenkin parempaa sarjaa niin ei pysty ymmärtämään 
mutta todellisuudessa, se että cmx on mielestäni niin huono johtunee siitä että en ole pitkään aikaan kuullut popedaa ja matti & teppoa. Pitänee kuunnella niin ehkä asiat saavat uuden perspektiivin sillä tällä hetkellä cmx kuuluu vielä kategoriaan "käsittämätöntä sontaa" mutta jos asteikko laajenee kovasti niin ehkä se onkin vain käsittämätöntä roskaa... ??
Ite oon rokki-/metalli-immeisiä, joten mut on varmaan jäävätty tästä keskustelusta, mutta en siltikään saa pidettyä suutani kiinni.
Mä en reagoi millään tapaa siihen, jos joku ihminen, joka kuuntelee kaikkea, mitä radiot tarpeeksi soittaa, haukkuu jotain tuntemattomampaa/erikoisempaa yhtyettä/artistia/dj:tä/musatyyliä, mutta jotenkin pistää aina pahasti korvaan, jos musiikista kiinnostunut ihminen sanoo jotain paskaksi musiikiksi vain sen takia, ettei itse tykkää tuosta musatyylistä.
Jokaisella on toki musiikkimaku ja kaikesta ei voi/tarvitse pitää, mutta tuolla ei ole mitään tekemistä huonon/hyvän musiikin kanssa. Huonon ja hyvän erottelut tulisi tehdä genren sisältöä verraten, en mäkään lähde motkottamaan jonkun rap-artistin huonoudesta, kun en genrestä mitään ymmärrä (ja tämä taas tarkoittaa sitä, että kaikki kuulostaa helposti samalta).
Tuo vertaus cmx/popeda/matti&teppo on ihan yhtä järkevä kuin vaikkapa moloko/kiksuhuttu/aqua. Ja pakko korjata sekin, ettei tuo cmx valitettavasti ole ihan perussuomalaisen musiikkimaun esimerkki edes nuorilla aikuisilla. Toki melko suosittu bändi, mutta aina välillähän suosiota saa myös hieman laadukkaammat bändit ja radioden soittolistoille pääsee muutakin kuin Teräsbetoni, Uniklubi ja Antti Tuisku. Tuhannet kärpäset pitävät paskasta, mutta onneksi poikkeukset tekevät säännön. Cmx:n kohdalla poikkeuksia on löytynyt yllättävän paljon ja bändin kannattaa yhä tehdä musiikkiaan. Toisaalta olihan maailmallakin Faith No More hyvin suosittu ja tuo bändi oli musiikillisesti varmaan lähimpänä Cmx:n tuotantoa.
Varsinaiseen aiheeseen sen verran, että itse en ikinä ois voinu kuvitella seurustelevani ihmisen kanssa, joka ei ole millään tapaa kiinnostunut musiikista, sen verran iso osa se on omaa elämää. (Tai sitten olisi tosiaan pitänyt olla musiikin puolesta todella 'ihan sama' -tyyppi ja mun musiikkimaku olisi ollut se "suhteen musiikkimaku"... Tuollaista ihmistä en vain oikein usko jaksavani kuin muutaman viikon, ehkä kuukauden, sillä 'ihan sama' -ominaisuus harvoin rajoittuu vain musiikkin) Musiikkityylin suhteen taas ei ollut koskaan varsinaisia rajoitteita, sillä uskon yhä, että jos ihminen on todella kiinnostunut musiikista, osaa myös (ainakin ajan kanssa) löytää niitä helmiä myös vieraammista musagenreistä.
Meillä menee nykyään musamaut erittäin hyvin yksiin. Arto on konemusan ja mä taas enemmän rokin ja metallin perään, mutta kummankin maku on jo ennen seurusteluja tehnyt poikkeuksia "toisen alueelle" ja seurustelun myötä vielä enemmän. Molemmilla on omat suosikit, mutta paljon on myös yhteistä. Toki löytyy myös pannassa olevia levyjä, joita kumpikin saa kuunnella ihan itsekseen.;) Suoraan sanottuna en ikinä varmaan haluaisi edes tavata ihmistä, jonka musamaku olisi samanlainen kuin mulla, sillä omaa makuaan pitää kuitenkin tietyllä tapaa hyvin uniikkina ja haluaa pitää tästä käsitteestä kiinni.
9 v. sitten, hänen sydämen valloitti se että mä olen kasvissyöjä ja mun se, että hän oli suostuvainen lähtemään mun kanssa bileisiin (yleisen herttaisuuden lisäksi). Jo alle viikon päästä oltiinkin ekoissa Screeneissä Hypessa and the rest is history! Sen niin sanotut "skenepisteet" on nyt isommat kuin mulla koska se on harraste-DJ.
