Sitä en oikein ymmärrä mitä tarkotat sillä, että toi tahtilaji vaikuttaisi vain ja ainoastaan rumpukomppeihin. Mä oon aina ymmärtäny et koko biisi on samassa tahtilajissa?
---
onhan se, mut ei sen tarvii olla.
Semmosiikin biisei on mis rumpukomppi on 4/4
ja kaikki muu on 3/4 [vai oliko toisinpäin? ei pyde muistaa (suomispugee ---> flying scorpions)]
NOh... esimerkiksi tässä biisissä tahti vaihtuu ekas tauos, eli voksu menee eri tahtiin ku biitti mut silti ne on ns tahdis:
Puistokemisti:
Semmosiikin biisei on mis rumpukomppi on 4/4
ja kaikki muu on 3/4 [vai oliko toisinpäin?
Voi olla että melodia menee esim. trioleissa tms., mutta en ole _ikinä_ nähnyt nuotteja joissa eri stemmoilla olisi eri tahtilaji. Jos se siltä kuulostaa, on joku stemma kirjoitettu samaan tahtilajiin kuin muut mutta aikas erikoisin nuottiarvoin, esim. triolein (kolme nuottia per isku) tai kvintolein (viisi nuottia per isku). Käsittääkseni ei löydy rytmiä, jota ei voisi kirjoittaa nuotteihin - tietyllä tasolla ne rupeaa vaan olemaan aika haasteellista. Triolit ovat vielä helppoja, mutta kvintolit ja septolit (7 per isku) on vaikeita laulaa/soittaa.
Siinä ei ole mitään outoa, että joku on onnistunut esim. yhdistämään 4/4-biisiin 3/4-voksut. Mutta jos se kirjataan nuotteihin edes likimain perinteisesti, se kirjataan samaan tahtilajiin. Kun en ole kuullut em. biisiä, voisin kuvitella että melodia paukuttaa samojen neljäsosien mukaan, tai vaihtoehtoisesti trioleina (jolloin kolme vastaa yhtä iskua). Mut toisaalta, kuka rupeaa nuottittamaan esim. teknoa? Tässä uusimman teknoraitani partituuri, ole hyvä
Tauko loopissa ei muuta tahtilajia mihinkään suuntaan, kulkeehan rytmi eteenpäin vaikka iskun kohdalla olisi tauko. Ts. seuraavan tahdin ykkönen tulee silti samaan aikaan, ELLEI tahtilaji muutu. Tahtilajin muutos merkitään kyseisen tahdin alkuun, ja siitä eteenpäin kaikki stemmat jatkavat sitä loppuun tai seuraavaan tahtilajin muutokseen.
Ns. samanarvoisten tahtlajien ero, esim. 3/4 ja 6/8? Käsittääkseni suurin ero on vain painotuksessa, 3/4 on valssitahti ja 6/8 on joku muu:
3/4:
YKS - kaks - kol
vs. 6/8
Y-ka-ko-NE-vi-ku
Eli molempien tahtilajien tahdit kestävät samalla tempolla yhtä kauan. Ero on kuitenkin merkittävä, vrt. Edelveiss (3/4) vs. Metallican \Nothing else matters\ (6/8)
jos laskin oikein toi voksu-sämple on 0.55-1.04 trioleina, muistaakseni niitä kutsutaan tässä tapauksessa 1/4-trioleiksi, koska 3 nuottia kestää yhtä kauan kuin yksi puolinuotti (kaksi iskua). Eli kolme voksua per kaksi iskua. Korjatkaa mahd. erheeni*hih*
juice:
Tää on mulle kanssa aika hämärää aluetta.
Mitäs eroa on breakbeatilla ja twostepilla (en ees osaa kirjottaa noita oikein)?
Breakbeat-nimitystä käytetään (tilanteesta riippuen) sellaisista murtobiitti-biiseistä jotka ei sovi johonkin tiettyyn genreen, tai yhteisenä nimityksenä kaikista näistä genreistä (d'n'b, elektro, 2-step, jne). Tai näin ainakin mun tuttavapiirissä, mutta tämä voi vaihdella porukasta porukkaan.
Two-steppiä on vaikea kuvailla muuten kuin laid-back, rikottu biitti, fätti basso ja vokaalit. Se kuitenkin eroaa selkeesti muista tyyleistä, parin biisin kuuntelun jälkeen saa jo aika hyvän käsityksen genrestä. Kuuntele esim. Locked On-yhtiön julkaisuja.
Puistokemisti:
joskus sen genren saattoi ehkä helposti määritelläkkin, mut nykyään kuulee kaikessa vähän kaikkee.
Haussiin on tullu psykevivahteita, psykeen acidii ja niin päin pois.
mä luulen et oman genrensä varmaan tuntee kyl mut muiden genrejä ei paree mennä sorkkii.
blender:
---
niiku esim juusto gabberi voi olla semmosta kuluneitte huuvereiden käyttöö mut silti se voi olla hyvää, kun taas hh biiseis jos sanotaa et se ois juusto biisi ni yleesä käsitän itse ainakin et siin o kuluneita saundeja tai jotenki liian yksinkertasta riffii tms... vaikee sana mut nää on mun näkemykset, onko kukaan samaa mieltä sekin ois kiva tietää....
ee... siis (NU)gabberin juustoisuudella tarkoitetaan(tai minä tarkoitan, ja oot varmaa multa kuulukkin tän jutun :o) niitä melodioita jotka kuulostavat niin helposti tai kuluneella tyylillä tehdyiltä. tivolilta tai kalinkalta tjsp ;) OLDSKOOL gabber taas heittää itsensä juuston mailmaan niillä (tämä pätee myös nustyleen) HaardCoor!, Im the fuck you man! vokaaleilla jotka yrittävät tehdä biisistä entistä rankempaa. Tähän tyyliin sisältyvät kuluneitten oldskool samplejen ja hoovereiden käyttö myöskin. Ja voihan juustoisesta musiikistakin tykätä, itse tykkäänkin todella paljon gabberista :]
ja nustyle gabber / oldskool gabber ovat edelleenkin tasabiittisiä lukuunottamatta joissain biiseissä olevaa breakkaavaa tahtia jotka kuuluvat vähemmistöön tässä tyylissä. tai jotkut voivat kutsua tätä jo breakcoreksi tjsp.
ps. Läheskään kaikki gabberbiisit eivät myöskään sisällä noita juustoelementtejä joita kerroin esim. Catscan - The World Is Mine
fantazia:
OLDSKOOL gabber taas heittää itsensä juuston mailmaan niillä (tämä pätee myös nustyleen) HaardCoor!, Im the fuck you man! vokaaleilla jotka yrittävät tehdä biisistä entistä rankempaa. Tähän tyyliin sisältyvät kuluneitten oldskool samplejen ja hoovereiden käyttö myöskin.
Vähän samasta syystä melkeinpä kaikki viimeisen 3 vuoden aikana julkaistu (uk) hard house on aika järkyttävän hirveää juustoa *iihhih*
typ0:
tranaa?!?!? mitä ihmettä se on ikinä kuullukkaa =o
Hyvin yksinkertaistettuna ja hieman kärjistettynä trana[tm] on imho sitä hyvää, tyylikästä ja sanoisinko omaperäisempää trancea siinä missä kiksu on puhkikulunutta, ideatonta poppijuustoa
pHaze:
--- fantazia:
OLDSKOOL gabber taas heittää itsensä juuston mailmaan niillä (tämä pätee myös nustyleen) HaardCoor!, Im the fuck you man! vokaaleilla jotka yrittävät tehdä biisistä entistä rankempaa. Tähän tyyliin sisältyvät kuluneitten oldskool samplejen ja hoovereiden käyttö myöskin.
---
Vähän samasta syystä melkeinpä kaikki viimeisen 3 vuoden aikana julkaistu (uk) hard house on aika järkyttävän hirveää juustoa *iihhih*
IMO gabberilla ja gabberisteilla on sentään joskus kieli poskessa tekemistensä kanssa, mutta uusi UK HH on jo jotain suhteellisen kornia, ymmärtämättä sitä itse. Vanhoja anthemeja kuuntelen kyllä ihan mielelläni, tiedä sit johtuuko se nuoresta iästä, kokemattomuudesta vai siitä, etten pistä hoovereiden, tumppabassojen ja pillejen käyttöä pahakseni. Niin, ja pidän Happy HCsta ihan oikeasti.
sit jatkuu =) elikkäs onks kellää mitää hyvää saittii tiedos mis ois kerrottu et mitä esim trance on ja mitä on hardtrance eli siis suomeks kuvattu muutamalla adjektiivien sisällyttämällä lauseella
Voi olla että melodia menee esim. trioleissa tms., mutta en ole _ikinä_ nähnyt nuotteja joissa eri stemmoilla olisi eri tahtilaji. Jos se siltä kuulostaa, on joku stemma kirjoitettu samaan tahtilajiin kuin muut mutta aikas erikoisin nuottiarvoin, esim. triolein (kolme nuottia per isku) tai kvintolein (viisi nuottia per isku). Käsittääkseni ei löydy rytmiä, jota ei voisi kirjoittaa nuotteihin - tietyllä tasolla ne rupeaa vaan olemaan aika haasteellista. Triolit ovat vielä helppoja, mutta kvintolit ja septolit (7 per isku) on vaikeita laulaa/soittaa.
Siinä ei ole mitään outoa, että joku on onnistunut esim. yhdistämään 4/4-biisiin 3/4-voksut. Mutta jos se kirjataan nuotteihin edes likimain perinteisesti, se kirjataan samaan tahtilajiin. Kun en ole kuullut em. biisiä, voisin kuvitella että melodia paukuttaa samojen neljäsosien mukaan, tai vaihtoehtoisesti trioleina (jolloin kolme vastaa yhtä iskua). Mut toisaalta, kuka rupeaa nuottittamaan esim. teknoa? Tässä uusimman teknoraitani partituuri, ole hyvä
Tauko loopissa ei muuta tahtilajia mihinkään suuntaan, kulkeehan rytmi eteenpäin vaikka iskun kohdalla olisi tauko. Ts. seuraavan tahdin ykkönen tulee silti samaan aikaan, ELLEI tahtilaji muutu. Tahtilajin muutos merkitään kyseisen tahdin alkuun, ja siitä eteenpäin kaikki stemmat jatkavat sitä loppuun tai seuraavaan tahtilajin muutokseen.
Ns. samanarvoisten tahtlajien ero, esim. 3/4 ja 6/8? Käsittääkseni suurin ero on vain painotuksessa, 3/4 on valssitahti ja 6/8 on joku muu:
3/4:
YKS - kaks - kol
vs. 6/8
Y-ka-ko-NE-vi-ku
Eli molempien tahtilajien tahdit kestävät samalla tempolla yhtä kauan. Ero on kuitenkin merkittävä, vrt. Edelveiss (3/4) vs. Metallican Nothing else matters (6/8)
Kiitos kb, tätä hainkin mut en jaksanu kirjoittaa. Oot ilmeisesti käyny kans musiikkiopistoo?
typ0:
tranaa?!?!? mitä ihmettä se on ikinä kuullukkaa =o
Kuten Riku tuossa mainitsikin, trana on sitä parempaa trancea. Tosin tota genremäärittelyä ei tainnu tietää ennen kun sen tossa mainitsin kun minä, riku ja nessi. Kymmenen vuoden päästä teinit kinastelee siitä onko trana millasta ja mistä sekin sana on lähteny liikkeelle.
