Kuinkas nopeasti te 30+ miehet olisitte valmiita sitoutumaan, jos oikea sattuisi kohdalle? Tarkoitan siis yhteenmuuttoa, naimisiinmenoa ja lapsia...
---
En koskaan..? O_o
---
Kuinkas nopeasti te 30+ miehet olisitte valmiita sitoutumaan, jos oikea sattuisi kohdalle? Tarkoitan siis yhteenmuuttoa, naimisiinmenoa ja lapsia...
---
En koskaan..? O_o
---
Kuinkas nopeasti te 30+ miehet olisitte valmiita sitoutumaan, jos oikea sattuisi kohdalle? Tarkoitan siis yhteenmuuttoa, naimisiinmenoa ja lapsia...
Yhteenmuutton aikataulu on vähän hankala. Muutaman kuukauden tapailu/tunteminen ei ole mikään merkki vielä parisuhteesta tai toisen tuntemisesta. Toisaalta taas useampi vuosi omillaan oleminen ei oo parisuhde musta enään vaan vaan tapailu/seksi mikä lie.. Jotain siltä väliltä.
Naimisiin menon aikataulu. Yhdessa pitää asua ja elää. Tosiaan yhteises kämpässä imo myös jonkin aikaa, ennenkuin voi sanoa että nyt oikeasti tuntee toisen. Mitään pikakihloja ja naimisiin menoja ei tuntemattomien kanssa harrasteta. Kyllä tähän parivuotta menee väkisin.
Suomeksi useita vuosia naimisiin meno kyllä vaatii. Sanoisin, että alta neljän on turhan kiire ja toista edes tunne tarpeeksi imo. Täysin tuskin tuntee tuossakaan, mutta pitäisi olla jo varmaa, että normi elämä toimii keskenään.
Imho ei lapsi ja sitten väkisin naimisiin. Mielummin naimisiin ja sitten hyvään stabiiliin perheeseen lapsi (jos lasta ylipäätänsä haluaa, mutta se on asia erikseen.).
Tosin voiko noita sanoa jonain tarkkana kaavana. Ei kai. Tosin itse voin myöntää, että vielä hitaammin kuin noin jos se musta on kiinni. Mä en rehellisesti ymmärrä shotgun suhteita/kihloja/naimisiinmenoja/lapsia. Mutta se olenkin vain minä.
Ylipäätänsä tuo, että "se oikea" sattuu kohdalle on vähän noooh naivistista. Sitä SE JUST NYT oikeaa tuskin on olemassakaan joten sitä suuremmalla syyllä mitään shotguneita ei harrasteta.
TOKI DISCLAIMERINA voidaan sanoa, että jos se J-LO tarjoaa mulle puolet omaisuudestaan ja itsensä täysin ehdottomasti mulle niin oon valmis sitoutumaan vaikka jo eilen.
Pitkästä aikaa sellainen fiilis että saattaa oikeasti tapahtua jotain. Mut pessimisti ei pety!
Ihan uteliaisuudesta kysyn.. Onko tämä uusien naisten etsiminen ja niiden kanssa tulevaisuuden suunnitteleminen sun kokopäiväduunisi vai miten sä oikein ehdit? Tuntuu nimittäin jotenkin näitä sun päivityksiä sivusilmällä seurattuani siltä, että sulla on aika monta mimmiä ehtinyt käydä kierrossa ja aina jotain lupaavaa sutinaa.
Tai no ehkä myös vähän kateudesta kyselen, sillä mun on vaikea kuvitella, että mulla olisi duunin ja lähipiiriin yhteydenpidon jälkeen ihan hirveästi aikaa etsiä uutta mimmiä toisen perään - varsinkaan sillä mielellä, että ehtisi niihin oikeasti tutustumaan sillain että voisi pitää odotuksia korkealla jonkun tällaisen pariutumisajatuksen suhteen..
Vai oonko mä joku viime vuosituhannen fossiili enkä vaan tajua tän päivän deittaamisesta enää mitään? O_o
---
Pitkästä aikaa sellainen fiilis että saattaa oikeasti tapahtua jotain. Mut pessimisti ei pety!
---
Ihan uteliaisuudesta kysyn.. Onko tämä uusien naisten etsiminen ja niiden kanssa tulevaisuuden suunnitteleminen sun kokopäiväduunisi vai miten sä oikein ehdit? Tuntuu nimittäin jotenkin näitä sun päivityksiä sivusilmällä seurattuani siltä, että sulla on aika monta mimmiä ehtinyt käydä kierrossa ja aina jotain lupaavaa sutinaa.
Tai no ehkä myös vähän kateudesta kyselen, sillä mun on vaikea kuvitella, että mulla olisi duunin ja lähipiiriin yhteydenpidon jälkeen ihan hirveästi aikaa etsiä uutta mimmiä toisen perään - varsinkaan sillä mielellä, että ehtisi niihin oikeasti tutustumaan sillain että voisi pitää odotuksia korkealla jonkun tällaisen pariutumisajatuksen suhteen..
Vai oonko mä joku viime vuosituhannen fossiili enkä vaan tajua tän päivän deittaamisesta enää mitään? O_o
Haha siis tässä on sama mimmi kyseessä mutta nyt tuntuu siltä kuin asia oikeasti saattais edetä johonkin :D tässä on ollu semmoista soutamista ja huopaamista ja epäselvyyttä puolin ja toisin ettei mitään rajaa, jos selittäisin edes pienen osan niistä niin ymmärtäisit :D
mod: ja siis fakta on että nyt kun tuntuu tältä niin eiköhän tässä taas tule joku sellainen ihmeellinen väärinkäsitysten siivittämä kuukauden aika jolloin ei taas oo mitään selkoa mistään.
Pettymykset vaan tekee varovaiseksi, kasvattaa liian ison itse- ja toistensuojeluvaiston. Tai sitten oon vaan tapojeni orja, jos yllätän itseni katsomasta ketään vähänkään pidempään tai eksyn ajattelemaan että tuohan on ihan kiva ja juttuunkin tulee luontevasti niin säikyn itsekin sitä, ja usein tulee sekava pakitusreaktio, psyykkaan itseni maanrakoon ja kaikki itsetunto häviää vaikka se on mulla muuten ihan terveellä tasolla.
I hear you.
Oon tainnut itse menettää vähäisetkin uskonrippeeni seurusteluun ainakin pysyväisluontoisena järjestelynä. Toisaalta aika aikaa kutakin: Kaikki loppuu jossain vaiheessa kuitenkin, että onko se nyt joku syy olla ryhtymättä. Oon kerran seurustellut sillä yhteisellä mentaliteetilla, että eipä tämä tule kestämään, mutta ollaan tässä nyt sen aikaa kun tuntuu hyvältä. Huomasin silloin, ja uudestaan myöhemmin, etten oo kovin hyvä lähtemään sittenkään kun ei enää tunnu hyvältä, enkä ole kovin vakuuttunut siitä että näitä läksyjä on vieläkään luettu kunnolla. Tarkoittaako se siis sitä, että sorvin ääreen olisi hyvä palata, vai oonko vaan tosi kaukaa viisas (ja lähemmällä tarkastelulla pelkuri) jos totean että stick to what you know, and keep away from what you know you don't know?
Tällä hetkellä tuntuu että on parempi vaan pysyä sinkkuna, kun se on olevinaan niin paljon yksinkertaisempaa.
.... Tarkoittaako se siis sitä, että sorvin ääreen olisi hyvä palata, vai oonko vaan tosi kaukaa viisas (ja lähemmällä tarkastelulla pelkuri) jos totean että stick to what you know, and keep away from what you know you don't know?
Tällä hetkellä tuntuu että on parempi vaan pysyä sinkkuna, kun se on olevinaan niin paljon yksinkertaisempaa.
"Love doesn't prevent us from hurting each other. If anything, it makes it more probable."
Täältä reunoilta on helppo huudella että pelkuri. Mutta hei - mikä MÄ olen sanomaan moista?
--- "Ikuisesti yksin niin kuin nirso ja ruma linnanneito"
---
Mitenkäs sä sit kuvittelisit käyvän kauneutta säteilevielle ylikuningattarille, jotka saa kaapattua pelkillä ruskeilla silmillä ja matalalla äänellä? :P
No sehän kuulostaa varsin hauskalta ja jännittävältä lähtöasetelmalta! ^_^
"Love doesn't prevent us from hurting each other. If anything, it makes it more probable."
Indeed. Hence, beware of it!
En oikeesti oo sitä mieltä, että minkään sortin lämpimien tunteiden syntymistä pitäisi pyrkiä estämään siksi että niitä saattaa seurata ikävämpiä tunteita. Aina kun lähden seuraamaan niitä ajatuksia, mitä liittyy siihen että pidän seurustelemista niin epälähestyttävänä asiana, päädyn siihen etten oikeestaan halua ajatella niin, mutta selkäydinreaktio tuntuu olevan se että sinkkuilu rulezz. En oikeastaan tiedä mitä siihen mun seurustelunegistelyyn liittyy, ja ois ihan mielenkiintosta saada siitä tolkku. Jänskätyttämiseltähän se päällisin puolin vaikuttaa, kun pikkasen tutkailee, mutta että mikä siinä sitten niin jänskättää?
Tilaa on helpompi ottaa itselle kun on itsekseen, ja sen suhteen mulla aiemmin suhteissa on ollut kosolti ongelmia, etten osaa ottaa riittävästi tilaa (koska itsestähän se on kiinni, vaikka ois kuinka helppoa ja ihanaa sanoa et 'mulle ei anneta tarpeeksi tilaa') ja hirvittää se pään takominen toistuvasti samaan seinään.
Toisaalta en kaipaa seurustelusuhdetta, joten en tiedä miksi hankkiutuisin sellaiseen. Toisaalta en missään tapauksessa haluaisi olla sellaisessa tilanteessa, että kaipaan jotakin tiettyä -esim. tietynlaista suhdetta- elämääni. Se kammoksuttavan tilanteen puuttuminen ei siis ehkä ole se painavin mahdollinen argumentti.. Ajattelin itseni pussiin. Mutta jotain siellä taustalla on! Ja vielä jonain päivänä mä tiedän mitä.
Ei ne pidä mutta sattuu silti. Ulkopuolisten on paha tulla arvostelemaan parisuhdetta noinkin puolueellisella asenteella, kun eivät ole tapahtuneista asioista millään tavalla tietoisia. Kaikki ei tykkää että viskellään pitkin seiniä tai käydään vitutuksen vallitessa koko baari kysymässä läpi lähteekö panemaan kun oma muija sattuu nukkumaan juuri sillon eikä nyt kerkee.