bubbelgum, 26.9.2006 16:04:
Hmm... Mä luulen että alan ehkä lopultakin oikeesti tottua siihen että kuulun tänne. Mut toivottavasti en totu sinkkuuteen niin paljon että alan tykätä siitä, koska sit jos "vanha sinkku-sonja" pääsee taas vauhtiin niin tulee hitaimmille kiire pois alta.
Noh, ehkäpä se nyt ei siihen pisteeseen asti kerkee koskaan menemään. Toivottavasti sitä ennen löytyis joku kiva joka ottais mut täältä talteen.
Jos ei haittaa semi-kaukosuhde, niin voisin mielelläni katsoa, mitä tulisi tuosta..
Se on totta että hyvin usein on blääh ja blaah olotila, eniten sen takia että on lähinnä helvetin tylsää eikä mitään tekemistä. Sitä kun on ehtinyt tottua siihen että erikseen ei tarvii "keksii" tekemistä, ku sit voi aina hengaa toisen kanssa kotosalla jos ei muuta oo.
Eli tää sinkkuilu ja yksinoleminen tuntuu välillä tosi vaikeelta ja turhauttavalta. Varsinkin sillon ku kaikki seurustelevat kaverit on vaan töissä ja kotona oman kullan kanssa, eikä niitä nää.
Mut onneks löytyy sit myös sellasia ihania kavereita ja ystäviä jotka on apuna ja tukena ja turvana sillon kun niitä oikeesti tarvii. Eli eiköhän tää tästä. Vähitellen tottuu siihen ettei hae turvaa vaan yhdeltä ihmiseltä, vaan tavallaan jakaa sitä sitten useemman kaverin kesken. Jos nyt joku tajus mitä mä tolla tarkotin.
Ja kuten sanottu, niin kuitenkin on paljon, _paljon_ parempi olla yksin, kun suhteessa joka syystä tai toisesta ei toimi. Parisuhteessa kun se oma käytös ei aina riitä, vaikka se ois kuinka moitteetonta niin silti saattaa olla erimielisyyksiä, vaikeuksia ja riitaa. Toista ihmistä tai sen käytöstä kun ei pysty väkisin muuttamaan, jos ei se toinen sitä itse halua.
Mutta onneks omaa pystyy. Ja yksin ollessaan voikin hyvin pitkälti omilla päätöksillään vaikuttaa siihen mikä oma olo on. Kun päättää että nyt loppu surkuttelu, ja alkaa itse tekee sen eteen jotain, että elämässä on mielekästä tekemistä. Olkoon se sitten joku harrastus, työhön liittyvää, tai vaan kavereiden kanssa hengailua. Niin vähitellen huomaa että elämässähän on asioita jotka on kivoja ja joista tulee hyvä mieli. Ja ne puolestaan on niitä asioita jotka sitten antaa voimaa että jaksaa kurjasta olosta huolimatta lähteä liikkeelle. Ja niin se vaan vähitellen omakin olo helpottaa.
WiljamiDzay, 27.9.2006 04:11:
--- bubbelgum, 26.9.2006 16:04:
Toivottavasti sitä ennen löytyis joku kiva joka ottais mut täältä talteen.
---
Jos ei haittaa semi-kaukosuhde, niin voisin mielelläni katsoa, mitä tulisi tuosta..
Enhän mä edes tiedä kuka sä oot! Niin, ja eikös se tullut jo tuolla sinkkuluukkubileet topicissa ilmi et mä oon miltei mahdoton.
Että ehkä pelkkä klubbarissa parin rivin kirjottaminen ei ihan riitä sulattamaan tän tytön sydäntä.
Ihan samaa mieltä, että mieluumin sinkku kuin huono suhde. Ei sitä voi ihan vain seurustelun takia alkaa seurustelemaan.
Mutta kyllä sinkkuilu alkaa hajottamaan. Varsinkin kun on erittäin läheisyyden haluinen ihminen...
Yksi tasa-arvoinen suhde ihanan, mukavan ja kivan tytön kanssa kiitos. Ottaisin pitkäaikaisen tai mieluummin sitäkin kestävämmän, kiitos. Saako mukaan? Ei ranskalaisia.
Joo en ymmärtänyt enää itsekään huumoriani.
Avangion, 27.9.2006 20:07:
ja kivan tytön kanssa kiitos. Ottaisin pitkäaikaisen tai mieluummin sitäkin kestävämmän, kiitos. Saako mukaan? Ei ranskalaisia.
Joo en ymmärtänyt enää itsekään huumoriani.
Avangion, 27.9.2006 20:07:
Ihan samaa mieltä, että mieluumin sinkku kuin huono suhde. Ei sitä voi ihan vain seurustelun takia alkaa seurustelemaan.
Mutta kyllä sinkkuilu alkaa hajottamaan. Varsinkin kun on erittäin läheisyyden haluinen ihminen...
Yksi tasa-arvoinen suhde ihanan, mukavan ja kivan tytön kanssa kiitos. Ottaisin pitkäaikaisen tai mieluummin sitäkin kestävämmän, kiitos. Saako mukaan? Ei ranskalaisia.
Joo en ymmärtänyt enää itsekään huumoriani.
Enpä taas tajunnut tuota...
Ranskalaisissa naisissa ei siis ole mitään vikaa!
Kelpaa kyllä! Oikeastaan tykkään paljonkin stereotypisesta ranskalaisnaisesta.
Ainakin noin ulkonäöllisesti. Toisesta puolesta ei voi mennä sanomaan näin kauppispohjalta.
bubbelgum, 26.9.2006 16:04:
Hmm... Mä luulen että alan ehkä lopultakin oikeesti tottua siihen että kuulun tänne. Mut toivottavasti en totu sinkkuuteen niin paljon että alan tykätä siitä, koska sit jos "vanha sinkku-sonja" pääsee taas vauhtiin niin tulee hitaimmille kiire pois alta.
Noh, ehkäpä se nyt ei siihen pisteeseen asti kerkee koskaan menemään. Toivottavasti sitä ennen löytyis joku kiva joka ottais mut täältä talteen.
Ai jollain muullakin on olemassa sellainen "vanha sinkku-[add your nick here]" joka on "vähän" villi...
jotka on apuna ja tukena ja turvana sillon kun niitä oikeesti tarvii. 
Eli eiköhän tää tästä. Vähitellen tottuu siihen ettei hae turvaa vaan yhdeltä ihmiseltä, vaan tavallaan jakaa sitä sitten useemman kaverin kesken. Jos nyt joku tajus mitä mä tolla tarkotin. 
No on sulla meidät 
