Posts: 2,492
Wegez, 19.10.2008 18:40:
Montahan minuuttia, tuntia, päivää tai vuotta tääl luukussa viel pyöritään...
Etkö Vellu usko uudestisyntymään?
Etkö Vellu usko uudestisyntymään?
Posts: 2,975
siveys, 21.10.2008 04:04:
...halipulasta...
Niinno...välillä sitä haluaisi halata vähän enemmän ja itsensä uneen onanointi on siinä vain laiha lohtu
Mä kyllä uskon vahvasti siihen, että ihminen kuitenkin on laumaeläin ja siinä sivussa koskettelueläin. Halu siihen, että joku koskettaa ei mulla ainakaan liity pelkästään sinkkuuteen. Ja välillä sitä tulee kömmittyä jonkun sukulaisen tai ystävän kainaloon, kun kaipaa ihmistä lähelleen. Niin paljon pystyy viestimään pelkästään sillä, että ottaa toisen karhunhaliin, silittää hellästi selkää tai hivelee varovasti korvannipukkaa.
Sanat taas on aika usein vaarallisia. Sanat voidaan ymmärtää väärin. Eikä sanoja aina löydä.
Posts: 2,492
Lyylikki, 21.10.2008 08:53:
Niinno...välillä sitä haluaisi halata vähän enemmän ja itsensä uneen onanointi on siinä vain laiha lohtu
Minä kyllä väittäisin, että kyseessä on vain tiettyyn tunnetilaan liitetty opittu ajatuksellinen assosiaatio. Tällaiset tunteet voi oppia purkamaan myös muilla tavoin, jotka eivät aiheuta potentiaalista taakkaa ihmissuhteille.
En minä luonnollisesti mitään selibaattiin perustuvaa ihmissuhdetta evankelisoi, mutta koska seksuaalisen vallan väärinkäyttö on yksi merkittävimmistä parisuhteita rasittavista tekijöistä ja usein kulttuurillisten tekijöiden takia vielä normaalia vaikeampi selvittää avoimesti keskustelemalla niin itse näkisin tämän yhdeksi keskeisimmistä henkilökohtaisista kasvupisteistä, johon parisuhteeseen aikovan tai siinä elävän ihmisen tulisi kiinnittää introspektiivisesti huomiota.
Tottakai täytyy myöntää, että oikeasti hyvä seksi on siinä määrin vahva ja nautinnollinen kahden ihmisen välinen kokemus (ainakin näin ne kaverit on kertonut, jotka on joskus saanut seksiä - itsehän olen vielä neitsyt), että sitä on vaikea korvata täysin vastaavia tunnetiloja tuottavilla aktiviteeteilla. Keskeisenä mekanismina tässä lieneekin sellaisten mielenhallinnan mekanismien kehittäminen, joiden avulla kykenee olemaan tyytyväinen myös "riittävän hyvään", eikä aina ole pakko saada sitä "kaikkeista parasta".
Mitä sinä itse parisuhteessa tekisit jos oman käden kautta on saatavilla vain laihan kitkerää lohtua ja kumppanisi ilmoittaa jo monetta iltaa peräkkäin, että "ei nyt kulta, päätä särkee.." ?
Mä kyllä uskon vahvasti siihen, että ihminen kuitenkin on laumaeläin ja siinä sivussa koskettelueläin. Halu siihen, että joku koskettaa ei mulla ainakaan liity pelkästään sinkkuuteen. Ja välillä sitä tulee kömmittyä jonkun sukulaisen tai ystävän kainaloon, kun kaipaa ihmistä lähelleen. Niin paljon pystyy viestimään pelkästään sillä, että ottaa toisen karhunhaliin, silittää hellästi selkää tai hivelee varovasti korvannipukkaa.
Itse olen elellyt varsin pitkiäkin aikoja (esim. yli puoli vuotta) käytännössä täysin olemattomalla fyysisen läheisyyden määrällä ja kuitenkin kokenut oloni tasapainoiseksi ja hyväksi. Toisaalta taas toisina hetkinä olen kokenut ihan fyysistä painetta ihollani kun tarpeeni saada joku ihminen lähelleni juuri sillä hetkellä on ollut niin suuri.
Tältä pohjalta minun on kovin vaikea uskoa, että tarve läheisyydelle olisi jotenkin eläimellisen ohjelmoitu piirre ihmisessä vaan väittäisin sitä enemmänkin kulttuuri-, tilanne- ja assosiaatioriippuvaiseksi haluksi. Läheisyys on kuitenkin (kuten itsekin sanot) äärimmäisen vahva ele niin symbolisesti kuin kokemuksellisestikin ja on helppo nähdä kuinka tällaiset tunteet johtavat niiden aiheuttajien nousuun tärkeydessä jopa perustarpeiden rinnalle ihmisen maailmankuvassa.
Sanat taas on aika usein vaarallisia. Sanat voidaan ymmärtää väärin. Eikä sanoja aina löydä.
Ei tuo kosketuskaan mikään tulkintavapaa kommunikointikeino kyllä ole. Oikeastaan vasta siinä vaiheessa kun luottamus toiseen on jo hankittu hyvin syvällä tasolla voi olla vakuuttunut siitä, että toinen tahtoo niin sanoillaan kuin myös kosketuksellaan toisen osapuolen parasta.
Eikä aina ole olemassa oikeata tapaa koskettaakaan :(
Mutta lopulta olen kyllä kovin iloinen sinun puolestasi mikäli uskallat avoimesti lähestyä perhettäsi tai ystäviäsi fyysisesti ja tarjota heille sen saman vahvan kokemuksen kuin mikä sinulle itsellesikin monesti tuottaa juuri sen oikeanlaisen hyvän olon tämän suuren kolkon maailman keskellä :) Kaltaisiasi ihmisiä kaivattaisiin maailmaan paljon paljon enemmän
Posts: 1,103
Mar6, 11.10.2008 16:15:
---
kilobitti, 11.10.2008 15:46:
---
Anselmi, 7.10.2008 16:19:
---
Tiinuliinu81, 7.10.2008 15:39:
No on toki mutta silti turhauttaa. Koen lapsellisesti, että mulla meni 6.5 v. hukkaan edellisessä suhteessa ja nyt on sitten yksin. Nautin kyllä siitä omalla tavallani mutta, kun monella kaverilla jo elämä niin pitkällä, niin kai tässä joku ikäkriisin poikanen kolkuttelee ovella..
---
Mä en oo oikein ikinä ymmätänyt tätä, etenkin naisten, käyttämää kuvasta siitä että taakse jäänyt seurustelu on hukkaan heitettyä aikaa jos ero tulee. Ei kyse ole mistään laivanrakentamisesta vaan elämän jakamisesta toisen ihmisen kanssa. Pelottavia naiset joille suhde on jotain ihmeellistä kilpavarustelua. Siinä on helposti onnen kohteen sijasta onnen väline se toinen ihminen joka pitäisi olla se tärkein.
---
Lisäksi koen, että olen oppinut jokaisesta suhteesta ja jokaiselta exältä jotain => se aika ei mitenkään ole mennyt hukkaan.
---
+1
En ollenkaan pidä entisiä suhteita hukkaan heitettynä aikana. En osaisi arvostaa nykyistä onnea lähellekään niin paljon jos en olisi muutamaa kokemusta rikkaampi kuten nyt olen.
Ja ne uudet hienot jutut mitä on aina toivonut löytävänsä aikaisemminkin, tuntuvat vieläkin päräyttävämmältä kun niitä ei ole heti kättelyssä joskus saanut vaan ne tulevat eteen myöhemmässä elämässäKaikki entiset kamppailutkin ovat tehneet minusta sen mikä nyt olen, joten osaan myös huomioida toista paremmin kun olisin osannut joskus aikaisemmin. Toki pettymykset ovat aina ikäviä ja se puihin mennyt juttu masentaa ja saa masentaakin
Amen my brother.
Posts: 951
siveys, 21.10.2008 17:37:
puhetta jne
lähinnä tuli mieleen vaan se, että me ihmisetkin ollaan erilaisia. jotkut kaipaa enemmän sitä fyysistä läheisyyttä ja jotkut sitten vähemmän.
itse ainakin lukeudun ensimmäiseen ryhmään. halipula on ehkä yksi pahimmista sinkkuuden ongelmista...
Posts: 2,492
tir, 21.10.2008 18:28:
lähinnä tuli mieleen vaan se, että me ihmisetkin ollaan erilaisia. jotkut kaipaa enemmän sitä fyysistä läheisyyttä ja jotkut sitten vähemmän.
itse ainakin lukeudun ensimmäiseen ryhmään. halipula on ehkä yksi pahimmista sinkkuuden ongelmista...
En ole kieltämässä, että me olemme sekä fyysisesti, että elämänkokemuksemme tuotteina kovin erilaisia olentoja, mutta ainakin oma kokemuspohjani on kovasti pyrkinyt minulle todistamaan, että me olemme lopulta pääosin elämämme tapahtumien muokkaamia subjektiivisia otuksia, jotka voivat ongelmien eteen osuessa itse kouluttautua uudelleen erilaisiin lähestymistapoihin.
Henkilökohtaisesti voin sanoa, että läheisyys on minullekin hyvin arvokas asia ja halaukset, pusut yms. ovat luonteva osa kanssakäymistäni lähimmäisteni kanssa. Tästä huolimatta en silti halua olla ihminen, joka tarvitsee läheisyyttä kyetäkseen olemaan onnellinen.
Se, että pyrin tekemänä itsestäni ihmisen, joka on onnellinen suhteellisen riippumatta saamastani läheisyyden määrästä auttaa minua olemaan vilpittömämpi ja pyyteettömämpi niissä tilanteissa, joissa haluan antaa läheisyyttä ja voin nauttia ystävieni sitä suodessa.
Henkilökohtaisesti en ole ainakaan vielä huomannut, että läheisyyden tärkeyden vähentyminen olisi jollakin tapaa vesittänyt tai heikentänyt läheisyyden minulle tuomaa hyvän olon tunnetta. Ehkä enemmänkin päinvastoin.
edits: oukoluku hoi..
Posts: 482
Nopeasti ajateltuna siveys kuulostaa pyrkivän olemaan jokin super-ihminen, itse kyllä kärsin sinkkuna ajoittain ihan samasta halipulasta kuin tir:kin :)
Olisi kai käytännöllistä olla onnellinen ilmankin läheisyyttä. Silloin tosin se onnellisuus otetaan monesti jostain muusta voimakkaasta asiasta, vaikkapa uskonnosta (ihan luostariin asti ei tarvitse edes muuttaa). Itse kyllä uskon että valtaosalla ihmisistä on se turvallisuuden ja läheisyyden tarve, joka alkaa jo 0-vuotiaana äidin läheisyydestä.
Olisi kai käytännöllistä olla onnellinen ilmankin läheisyyttä. Silloin tosin se onnellisuus otetaan monesti jostain muusta voimakkaasta asiasta, vaikkapa uskonnosta (ihan luostariin asti ei tarvitse edes muuttaa). Itse kyllä uskon että valtaosalla ihmisistä on se turvallisuuden ja läheisyyden tarve, joka alkaa jo 0-vuotiaana äidin läheisyydestä.
Posts: 4,120
vilna, 22.10.2008 00:03:
Nopeasti ajateltuna siveys kuulostaa pyrkivän olemaan jokin super-ihminen, itse kyllä kärsin sinkkuna ajoittain ihan samasta halipulasta kuin tir:kin :)
Musta se on hyvä asia. Yleensä kun sitä vaaditaan vain muilta.
Posts: 1,828
nomic, 22.10.2008 00:06:
En mä täältä pääse helvettiin, kun nyt on taas innostusta koodata tota omaa roguelike-moottoria. :P
uuh, uus nethack tulossa sieltä? vai adom? huonompia ei tueta ;)
Posts: 4,120
Displacer, 22.10.2008 00:30:
---
uuh, uus nethack tulossa sieltä? vai adom? huonompia ei tueta ;)
Tämähän on tietysti parempi kuin mikään muu! Just eilen sain toimimaan LoS:n ja tänään tehnyt skriptimoottoria, joka hyväksyy ehtolauseita toisen sisällä. On jopa omia muuttujia ja kaikkea! Ja joo, vitusti parempi kuin amatöörien häckit tai alkuperäinen Rogue. >:j
Ohitetaan aihetta vielä sen verran, että UrW on ollut kovassa pelikäytössä. Helvettiin wowit ja muut, kunhan voi tehdä itselleen saunan ja huomata, että karhu on selän takana. :I
Eli kaikki tytöt ottaa nyt yhteyttä, niin pääsee betatestaamaan tota projektia.
Posts: 1,511
vilna, 22.10.2008 00:03:
Nopeasti ajateltuna siveys kuulostaa pyrkivän olemaan jokin super-ihminen, itse kyllä kärsin sinkkuna ajoittain ihan samasta halipulasta kuin tir:kin :)
Olisi kai käytännöllistä olla onnellinen ilmankin läheisyyttä. Silloin tosin se onnellisuus otetaan monesti jostain muusta voimakkaasta asiasta, vaikkapa uskonnosta (ihan luostariin asti ei tarvitse edes muuttaa). Itse kyllä uskon että valtaosalla ihmisistä on se turvallisuuden ja läheisyyden tarve, joka alkaa jo 0-vuotiaana äidin läheisyydestä.
Olen kyllä sun kanssa ihan samaa mieltä tässä asiassa.
Itsekin kärsin kyllä läheisyyden puutteesta nyt tosi paljon, ku tottui saamaan sitä joka päivä neljän vuoden ajan. Kaipa se tekee ihan hyvää opetella elämään ilmankin, niin ainakin sitten arvostaa sitä enemmän, kun löytää jonkun vierelleen. Tässä on muutenkin tullu mietittyä kaikenlaisia asioita eron jälkeen ja mielialat heittelehtii onnellisuudesta masennukseen. On kyllä outoa... Taitaa viedä paljon aikaa ennen kuin pääsen tästä yli.
Posts: 2,255
siveys, 21.10.2008 17:37:
Itse olen elellyt varsin pitkiäkin aikoja (esim. yli puoli vuotta) käytännössä täysin olemattomalla fyysisen läheisyyden määrällä.
Örh, paino sanalla yli vai puoli vuotta tos aikamäärees? :P Ihan vertauksen vuoks vois sanoa et semmosta molemminpuoleista fyysistä läheisyyttä (ei seksiä) istutaan lähekkäin ehkä halataan yms ni edellisen kerran '06 :)))))
Tietty vois tarkastaa myös sen että lasketaanko tuohon sun määrittelemää fyysiseen läheisyyteen ihan baareis&bileis tapahtuneet halit (ns. kaveritervehdys) vai ihanko ollaa sohval ja katotaa yhdessä elokuvaa vai miten :)
Posts: 2,492
vilna, 22.10.2008 00:03:
Nopeasti ajateltuna siveys kuulostaa pyrkivän olemaan jokin super-ihminen, itse kyllä kärsin sinkkuna ajoittain ihan samasta halipulasta kuin tir:kin :)
Onneksi sitä saa asettaa itselleen juuri sellaisia tavoitteita kuin haluaa.
Yksi näistä tavoitteistani on se, että en vaadi läheisiltäni sitä mihin itse pyrin vaan annan heidän valita omat tavoitteensa.
Ja mikään super-ihminen en mielestäni pyri olemaan vaan yksinkertaisesti pyrin omien inhimillisten rajojeni puitteissa elämään mahdollisimman paljon sellaista elämää, joka tuo sekä minulle, että läheisilleni kestävää onnellisuutta.
Posts: 699
Posts: 1,918
Posts: 5,001
siveys, 22.10.2008 22:57:
... yksinkertaisesti pyrin omien inhimillisten rajojeni puitteissa elämään mahdollisimman paljon sellaista elämää, joka tuo sekä minulle, että läheisilleni kestävää onnellisuutta.
Posts: 506
Posts: 3,891
Karvinen, 23.10.2008 00:28:
Poistun joukosta. . . Oli kivat hetket sinkkuna viettää mutta uudet hetket edessä mitä sinkkuna ei tullu koettuu...
Kateellinen*uuh*
Posts: 1,860
Josssu, 25.10.2008 11:19:
Eksä sano äsken puhelimessa, et Johanna! Sä tuut olemaan koko elämäs yksin jos juot yhtään.
Kiitos vaaan.
pakko kyl komppaa tota sun eksääks ja totee et sä oot kännissä melkein yhtä rasittava ku minä
