fobiat, pelot & vidun pahat mielenterveysongelmat =D

Lightsi:
Korkeanpaikankammo mallia aina kun olen korkealla tekee mieli hypätä alas.

Sama ongelma..tosin on usein se laskuvarjo selässä.
Minulla on araknofobia
Neurooseja on mm. että kaikki pitää olla varmasti kunnossa ja valmiina kun esim. lähden matkalle.
Mielenterveysongelmia ei ole todettu joten uskoisin olevani aika terve

Uhuu:
aika jännää, että törmään näin yhtäkkiä toiseen oksennusfobiaiseen.

bump, törmäsitte kolmanteen.

syy tähän lienee pari pahaa oksennustautia esikouluikäsenä. En edes oikein tiedä mikä siinä pelottaa, ehkä se on se hallitsemattomuus, maku/haju/sotku ja tukehtumisen pelko. Onneks toi fiilis on hiljalleen hiipuunut, ihan vissiin sen vuoksi että sen on joutunu kohtaamaan niin monessa paikkaa...nykyään inhottaa pahasti enää vatsataudit, ei niinkään känniääliöt.

¦) ²°°³:
mä pelkään vanhenemista ja elämän tylsistymistä

ei tossa vanhenemisessa niinkään, mut jos elämä muuttuu tylsäks ni sit on piru irti. ja korkeuksia en harrasta koska kynnyskin jo liian korkee

vai emetophobia minua riivaa!! =)
onneksi en sentään ole yksin kammoni kanssa. mutta kiusallinen tuo ongelma on (kuten kaikki muutkin fobiat). jännää tuossa on se, että kaikkien muiden oksentaminen on karmaisevan hirvittävää, mutta jos 6v poikani oksentaa niin se ei onneksi haittaa... käy vaan lähinnä sääliksi. eli näköjään sitä fobiallakin on jonkinlaiset rajansa.

minun fobiani on todennäköisesti lähtöisin n. 7-8 vuoden iästä. serkkuni oli pudonnut päivällä hevoselta ja tuli sitten yökylään kotiini. teimme suklaasta, karkista, mustikoista ja juustosta kaikenlaisia kivoja sekoituksia ja söimme niitä. yöllä heräsin siihen, kun serkku oksentaa siskonpedissä tyynylleni korvan viereen. pelästyin sitä niin pahasti, että äiti ei saanut itkemistäni rauhoittumaan moneen tuntiin. eli ehkä tuosta tilanteesta jäi jonkinlainen trauma.

itse en ole oksentanut sitten ala-asteen kolmannen luokan jälkeen. kerran join vanhaa maitoa ja eräänlainen ruokamyrkytyshän siitä pamahti. silloinkin vaan hengittelemällä ja keskittymällä sain oksennuksen estettyä. tyhmää kyllä, sillä se yrjöäminen todennäköisesti helpottaisi oloa. sama on vatsapöpöjen kanssa. nyt kesällä sain jonkun yrjöpöpöttimen ja makasin kaksi päivää aivan kammottavassa olotilassa. pahimmassa vaiheessa makasin neljä tuntia liikahtamatta, kun olo oli niin kauhea. kuvittelin, että pienikin heilahdus tai vääränlainen hengitys saisi oksennuksen lentämään. ei se sitten tullut... hih hih... näin jälkikäteen ajatellen aikas tyhmää...

toisaalta tuo suojeleekin jonkin verran, sillä en esimerkiksi koskaan juo alkoholia niin paljon, että oksentaisin tai saisin krapulan seuraavaksi päiväksi. ja kaikki tämä juuri siksi, että ei oksentaisi. ja mitään syömishäiriöjuttuja en ole osannut edes kuvitella. minusta ei onneksi ole ollut syömään hirvittäviä määriä ja sitten oksentamaan.

ja se siedätyshoito on kyllä ainoa asia mikä tehoaisi. jonnekin sisätautiosastolle vaan siivoilemaan oksennuksia. kivaa ei olisi, ei tosiaankaan, mutta kyllä siihen tottuisi ja sitten se ei enää tuntuisikaan miltään. hih.... mutta tuota siedätyshoitoa ei kavereiden kannata varoittamatta yrittää. saisin hillittömät skitsot, jos joku esim. yrjöisi päälleni tai lähelleni!!

-hulluseonuhuu

alien:
---
NextAce:
Pelkään poliiseja, menen aina paniikkiin kun näen poliisin

---


siis mikä ihmeen poliisi fobia? Kenen luokse sä käännyt, jos kuulet et sun tyttöystäväsi on kidnapattu tai taloon on murtauduttu? Koittakaa hyvät ihmiset tajuta, että poliisi on ystävä

Toi on kyl aika paha juttu, jos pitäs joskus poliisin puoleen kääntyy. Poliisi on niin pelottava*hih*

hahaa... voitais kyl perustaa sellaisen oksennuskammoisten kerho ja sitten kokoontua yhteen keskustelemaan siitä, miten voittaisimme pelkomme.
ja lopulta, kun on tarpeeksi keskusteltu voitais yhdessä katsoa vaik joku oksennusviedeo vähän niinkuin excuna.... hih hih.... ryhmäterapiaa.... no joo, mut ideassa vois olla jotakin järkeä... jos jättää ton videon katsomatta... =)

-aamuuninenuhuu

itse pelkään seuraavia:

-hämähäkit
-poliisiit (tosta en kyl tajua, pelkään niitä heti kun näenkin ne. tulee kauhean epämukava olo ja heti kauhea skarppaus päällä)
-neulat sun muut pistävät objektit

voin kyllä myöntää, että mulla on ollut jonkin asteen vainoja sitten vuodesta x. eli pelkään esim. jos kävelen yksin yöllä jostain ja tulee auto vastaan, niin luulen, että se vois ajaa mun yli. tai sitten, että joku saattaa puukottaa mut

[muokattu 3.12.2003 09:02]

elisak:
Olen tosi neuroottinen huulirasvan suhteen.

http://www.kevdo.com/lipbalm/addict.html

Mun on pakko tarkistaa vähän väliä onko avaimet, rahat, bussikortti ja kännykkä varmasti mukana enkä voi lähteä kotoa ilman että olen vähintään kolme kertaa tarkistanut onko levyt jääneet päälle vaikka en olisi tehnyt ruokaa kahteen viikkoon..

Onneks en näytä olevan ainoa joka pelkää oksennustautia*hymy* Mut harvemmin tapaa ihmistä joka pelkää sammakoita..Ja hiiretkin kyl saa aikaan ”pienen” pelkotilan..

elisak:
Hmmm...huojentavaa... Oliskohan meille huulirasva-addikteille jotain keskustelukerhoa?

Heh, anonyymit huulirasva-addiktit..
”Moi! Mun nimi on elisak. Mä oon huulirasva-addikti”*iihhih*

Pelkään kaikenlaista

-Sammakoita (ne voi yhtäkkiä hyppiä sun päälle)
-Sitä, että joku tippuu parvekkeelta (itseä ei kovasti pelota parvekkeella oleminen)
-Yleisestikkin ihmisiä (tuijottavia ihmisiä kaupassa)
-Kaupoissa myyjiä (kuvittelen, että ne luulee varastaneeni jotakin)
-Poliiseja (tuntuu, että ne saa mut jostain kiinni)
-Joskus nukkumaan mennessä sitä, etten saakkaan unta
-Yksin ollessani kotona sitä, että joku hyökkää (pitää tutkia paikat)


Jooo no siinä jonkun verran peloistani

Hyzenthlay:
Mun kumma neuroosi koskee syvää vettä. Läpäisin koulun uimatestinkin ihan viimeisten joukossa (ekalla kuitenkin...), vain ja ainoastaan koska en uskaltanut mennä altaan syvään päähän. Ja vaikka olen tietääkseni osannut uida jo paljon ennen kouluikää. Välillä tulee vieläkin pakokauhu, kun tajuaa, että alla on 2m vettä asiaa helpottaa tosin se, jos vesi on kirkasta ja pohja näkyy.

mitäköhän freudilaista tuostakin keksisi jungilaista ainakin.

mulla vähän sama juttu. Hassua on se et osaa uida mut ajatus alla olevasta tyhjyydestä jotenki saa flippaamaan

mä pelkään kans nukkumaan menoa (siis sitä ettei saakaan unta) ja usein oon niin epäsosiaalinen etten voi edes logata (esim. tänne) sisään ettei kukaan vaan huomaa mua! sairasta.

klaustrofobia mulla on tosi paha. korkeanpaikankammosta oon vähitellen päässyt eroon (tai se on helpottanut), erityisesti bilettämisen ansiosta! kun decottaa bileitä, ei voi välttää huojuville tikkaille kiipeemistä ja siellä katonrajassa roikkumista ja väsäilemistä.. siedätyshoitoa *kuuma*

hammaslääkäriä pelkään kans niin paljon et tarvii varmaan hakea pamit ennenkun pääsen sinne asti...

Yhdellä tutulla eräästä forumista on aika törkeen paha avoimen paikan kammo (tai torikammo tms.). Ei oo taas pitkään aikaan päässy kotoaan ulos. Välillä se on ihan OK ja pystyy hammasta purren käymään ulkona, mutta yleensä se on niin paniikissa ettei pääse rappukäytävää pidemmälle.
Kyseinen tyyppi pitää päänsä terveenä vääntämällä musaa kotona. Musan jäljestä huomaa että on äijä ”muutaman” viikonloppuillan laitteiden ääressä viettänyt kun muut on ollu bileissä ja juhlimassa.

[muokattu 15.9.2003 11:29]

[muokattu 15.9.2003 11:29]

Ainiin!Vielä yksi juttu.
Pelkään aivan kamalasti uimista järvissä tai merissä.Sen takia en olekkaan uinut kahteen vuoteen.Tuntuu, että joku voi kosketta mua siellä veden alla.Esimerkiksi joku kala tai vaikka ruumis

avoimen paikan kammo= agorafobia. Loogista

oon aina luullu, että olen ainoa, joka kammoaa syvää vettä. Ei voi olla miettimättä, mitä kaikkea ällöttävää se vesi kätkee sisälleen (kuten meduusoja ja rapuja )

kuu:
Ainiin!Vielä yksi juttu.
Pelkään aivan kamalasti uimista järvissä tai merissä.Sen takia en olekkaan uinut kahteen vuoteen.Tuntuu, että joku voi kosketta mua siellä veden alla.Esimerkiksi joku kala tai vaikka ruumis

Ihan sama juttu.. Sinänsä hassua, koska olen harrastanut uintia useamman vuoden. Mut kirkas allasvesi on ihan eri juttu. Pelästyn aina ku jalka osuu esim. johonkin vesikasviin. Ja sit ku kesällä oli lehdissä juttua niistä käärmeistä..

Jotain vesikäärmeitä *kuuma* Ihan saa tuskan hien päälle kun vaan ajatteleekin.

Joo ei allasvedessä ole mitään pelottavaa ja muutenkin tykkään uida.Ihan tyhmää, kun ei voi kesäisin uida rannoilla, vaan pitää kökkiä rannalla katsomassa toisten pulikointia

monkeyfjont:
Siedätyshoitoo mun ois pitäny saada jo tarpeeks viime kesänä ku olin jalkaleikkauksessa, ku potilaat oksentelivat heräämössä, mut mä menin siitä vaa enemmän lukkoo ja sekasin!

Tarkoitin oikeastaan ihan sitä, että sairastuisi esim. vatsatautiin, ja esim. heräisi siihen laattaamiseen ennen kun ehtii mennä paniikkiin. Silloin vois ehkä jotenkin järkeillä itselleen että se ei ollukkaan niin vaarallista tms.

laattasin itse viimeksi kun olin 8-v. Mulla on ollut pari vatsatautia sen jälkeen, mutta ilmeisesti jollain ihmeen hengen voimalla pystyn pitämään mölyt mahassa. Kerran olen meinannut lyödä sairaanhoitajaa, joka yritti ottaa nielunäytettä. Nykyään tiedän, että se on helpompaa selälteen*vink*

kuu:
Jotain vesikäärmeitä *kuuma* Ihan saa tuskan hien päälle kun vaan ajatteleekin.

Joo ei allasvedessä ole mitään pelottavaa ja muutenkin tykkään uida.Ihan tyhmää, kun ei voi kesäisin uida rannoilla, vaan pitää kökkiä rannalla katsomassa toisten pulikointia

Ei mulla niin kovaa kammoa oo, etten uskaltais mennä sinne veteen. Mut kyl se väähn hermostuttaa jos on niiin syvää, ettei nää alleen ja sit pitäis siinä uida. Yritän kyllä sit mennä niin pinnassa, et kaikki käärmeet ja hukkuneet pysyy varmasti poissa kosketusetäisyydeltä..