Mensan älykkyystesti

Hieman pisti hämiilleen tossa uusimmassa testissä muisti osiossa, kun 6 jäi liian pitkäks aikaa näkyviin. Menin ihan sekaisin, pitäiskö painaa 2 kertaa 6 enkä muistanut enää mitään. Muistiosio löin kyllä ihan läskiks muutenkin ja niin meni kyllä muutkin osuudet vähän miten sattuu. Result: 120. Täytyy varmaan tehdä tää joskus uudestaan, kun jaksaa.

120 points!!!

edit: Aika erikoinen älykkyystesti , en oo ennen tollaseen törmännyt.

Olihan tota tieteen kuvalehden testii pakko kokeilla ja kun sieltä tuli ihan 130 niin on tänne pakko kommentoidakin

Älykkyystestien suunnittelijoiden yleinen teesi tuntuu olevan, että testit mittaisivat älykkyyttä ns. puhtaalta pöydältä, eli kun tavallinen lukutaitoinen kansalainen tekee testin kylmiltään, se kertoo uskottavasti jotain hänen älykkyydestään. Käytännössä tämä ihanne ei kuitenkaan toteudu, koska harjoittelemalla testin tuloksia voi parantaa merkittävästi. Esimerkiksi kuviotehtävät noudattavat niin selkeitä sääntöjä, että niillä on ikään kuin oma kielioppinsa, jonka osaamalla niistä selviää vasurilla.

Otetaan vaikkapa muistitehtävät. Olen aikoinaan pelannut hyvin samanlaisia muistipelejä ja omaksunut selkärankaani tietyt refleksit, jolla tällaiset lukusarjat voidaan säilyttää lyhytmuistissa. Niinpä muistiosiosta tuli vaivatta täydet pisteet.

Matikkatehtävät olivat yllättäen ihan peruskoulumatskua, kun yleensä testeissä pyydetään jatkamaan jotain erikoista lukusarjaa. Tämän voinee laskea Tieteen Kuvalehden testin eduksi, sillä lukusarjatehtävissäkin etulyöntiasema on niillä, jotka pyörittelevät numeroita työkseen ja huvikseen.

Kielitehtävät ovat eniten kulttuurisidonnaisia. Niissä pitäisi ilmeisistä syistä pyrkiä välttämään sanakirjasta kaivetun erikoisalan sanaston käyttöä. Mitä yhteistä on röyskyllä ja smörkkelillä? Biologi ehkä tietää vastauksen, mutta muut pyörittelevät silmiään... Tässä Tieteen Kuvalehden testi kusee hieman, käyttäisivät mieluummin vaikka hevonen:varsa -tyyppisiä analogioita.

Tulokseni oli 138, jos se nyt jotakuta kiinnostaa.

Caro², 7.9.2007 15:54:

Meni sekä oikein, että väärin.

Musiikillinen suuntaus (mistä diggaa mistä ei), tuskin kertoo hirveästi ihmisen älykkyydestä, mutta musiikillisestä älykkyydestä se todennäköisesti kertoo.

Koska sä nyt rupesit peruun sanojas, niin
palaan tähän sun alkuperäiseen väitteeseen,
että musiikkimaku korreloisi musiikillisen
älykkyyden kanssa. Mikään, mitä voidaan
sanoa musiikillisesta älykkyydestä ei kerro
mitään musiikkimieltymyksistä. Jos minä
pidän speedcoresta ja polkasta, olenko
musiikillisesti tyhmä, ja ovatko ko. gneret
musiikillisesti tyhmiä, vai voiko mieltymykseni
olla seurausta jostakin täysin musiikilliseen
älykkyyteeni liittymättömästä seikasta?

Tästähän tässä on kyse: esitit mustavalkoisen
(ja siksi vaarallisen) väitteen jolle esitin analogioita
jotka nyt itse torjuit. Ihmisten musiikkimakuun vaikuttavat
niin monet tekijät opituista asenteista aistielinten
ominaisuuksiin, että minkäänlaista yhtenevyyttä
musiikillisen älykkyyden ja suosikkimusiikin välillä
on älytöntä vetää.

Karski, 8.9.2007 15:44:
---
Caro², 7.9.2007 15:54:

Meni sekä oikein, että väärin.

Musiikillinen suuntaus (mistä diggaa mistä ei), tuskin kertoo hirveästi ihmisen älykkyydestä, mutta musiikillisestä älykkyydestä se todennäköisesti kertoo.
---
Koska sä nyt rupesit peruun sanojas

En peru sanojani tässä tapauksessa, mutta tarkotukseni ei ollut laittaa asiaa niin jyrkästi mitä se tuossa noin jälkeenpäin luettuna näyttää olevan.

Pointti on kokoajan ollut se, että musiikillinen lahjakkuus/älykkyys (onko ne samoja asioita?) todennäköisesti vaikuttaa siihen, millaista musiikia kuuntelet. Nyt rikotaan tässä vielä genret niin, että jokaisessa genressä on helppoa musiikkia ja vaikeampaa musiikkia. Mikäli olet "musiikki-ihmisiä", niin todennäköisesti nämä haastavammat kappaleet herättävät ansaittua mielenkiintoa - mutta myöskin ne "helpot biisit" voi tottakai olla ihan käypää kulutustavaraa. Jos taas et ole "musiikki-ihmisiä", niin se vaikeampi musiikki jää todennäköisesti hyllylle.

palaan tähän sun alkuperäiseen väitteeseen,
että musiikkimaku korreloisi musiikillisen
älykkyyden kanssa.

En käyttäisi termiä korreloi, koska se mielestäni ilmaisee aivan liian jyrkästi asian. Vaihtaisin sisällön suurinpiirtein seuraavaksi: Musiikkillinen älykkyys vaikuttaa siihen, millaisesta musiikista (voit) pitää. Ei ainoastaan, ei pelkästään, mutta vaikuttaa.

Mikään, mitä voidaan
sanoa musiikillisesta älykkyydestä ei kerro
mitään musiikkimieltymyksistä.

Uskon edelleen, että musiikillisesti älykkäämpi ihminen (voi) pitää haastavammista kappaleista suuremmalla todennäköisyydellä kuin musiikillisesti vähemmän lahjakas. Asiaan toki vaikuttaa, onko musiikillisesti lahjakas ihminen ylipäätään ollut musiikin kanssa tekemisissä vai ei.

Jos minä
pidän speedcoresta ja polkasta, olenko
musiikillisesti tyhmä, ja ovatko ko. gneret
musiikillisesti tyhmiä,

Onko kyseisistä genreistä löytyvät "suosikkikappaleet" halpoja ja helppoja tai "typeriä". Vai diggaatko biiseistä "joissa on sitä jotakin pintaa syvemmällä"?

vai voiko mieltymykseni
olla seurausta jostakin täysin musiikilliseen
älykkyyteeni liittymättömästä seikasta?

Toki. Jos olet ymmärtänyt minun väittäneen, että musiikillinen älykkyys on ainoa tekijä musiikkimaun muodostumisessa, niin olet ymmärtänyt väärin. Ja jos olet noin ymmärtänyt, niin todennäköisin syy siihen on se, etten ole kielellisesti riittävän älykäs tuottamaan ajatuksiani selväksi luettavaksi tekstiksi.

Tästähän tässä on kyse: esitit mustavalkoisen
(ja siksi vaarallisen) väitteen jolle esitin analogioita
jotka nyt itse torjuit.

En kyllä mielestäni ole esittänyt mustavalkoisesti asian olevan noin. Vaan (yrittänyt) selventää, että musiikillinen älykkyys vaikuttaa siihen mitä kuuntelet (en puhu genreistä, vaan kappaleista ja niiden "haastavuudesta" tai laitatuohonjokuparempisana).

Ihmisten musiikkimakuun vaikuttavat
niin monet tekijät opituista asenteista aistielinten
ominaisuuksiin, että minkäänlaista yhtenevyyttä
musiikillisen älykkyyden ja suosikkimusiikin välillä
on älytöntä vetää.

Väitätkö siis, ettei musiikillinen älykyys vaikuta millään tavoin kappalevalintoihin joista pitää ja joista ei pidä?
[/quote]

Caro², 8.9.2007 18:29:

Post

Reply.

Edelleen haluaisin pitää tässä nyt tän alkuperäisen
kontekstin.

Eli mun kritiikki kohdistui väitteeseen, jonka
mukaan musiikkimausta voi päätellä henkilön
musiikillisen älykkyyden. Osin kyse on myös
siitä että tällaisessa keskustelussa musiikillisen
älykkyyden käsite, varsinkin kun se tuli mukaan
nimenomaan puhekielen älykkyys-termin kautta
(ks. tilanne jossa itse keskusteluun alun perin
osallistuit), väistämättä raiskataan rankasti.

Musiikkimaku, kuten muutkin mieltymykset ovat
pikemminkin tunnesidonnaisia kuin rationaalisia,
ja vaikka en kiistäkään etteikö musiikkiäly olisi
tai voisi olla yksi osatekijä, niin suurimmaksi
osaksi musiikkimaku on kyllä sosiaalis-emotionaalinen
kokonaisuus. Ts. musiikkiälyn merkitys on huomattavasti
vähäisempi kuin esität.

Eli sinä olet sitä mieltä että sillä on suuri vaikutus,
minä sitä mieltä että sillä on paljon pienempi
vaikutus kuin vaikkapa opituilla asenteilla. Tästä
lienee turha väitellä sen enempää tässä, ennenkuin
jompi kumpi saa argumenttinsa taustalle muutakin
kuin pelkkää pätemisen tarvetta

Caro², 8.9.2007 18:29:
Pointti on kokoajan ollut se, että musiikillinen lahjakkuus/älykkyys (onko ne samoja asioita?) todennäköisesti vaikuttaa siihen, millaista musiikia kuuntelet. Nyt rikotaan tässä vielä genret niin, että jokaisessa genressä on helppoa musiikkia ja vaikeampaa musiikkia. Mikäli olet "musiikki-ihmisiä", niin todennäköisesti nämä haastavammat kappaleet herättävät ansaittua mielenkiintoa - mutta myöskin ne "helpot biisit" voi tottakai olla ihan käypää kulutustavaraa. Jos taas et ole "musiikki-ihmisiä", niin se vaikeampi musiikki jää todennäköisesti hyllylle.

Itse lähtisin siitä, että eri ilmiöt havaitaan eri aisteilla. Musiikki vaikuttaa enemmän ihmisen tunteisiin kuin älyyn, enemmän oikeaan kuin vasempaan aivopuoliskoon, käyttääkseni tätä kliseistä ja populistista ilmausta. Siksihän musiikkia pidetään mm. kielirajojen ylittäjänä, kun se painaa ihmisessä sellaisia yksilöllisiä nappeja, joiden toimintaa ei voi selittää matemaattisella logiikalla. Jos tässä kohtaa väitetään, että musiikki vetoaa enemmän älyyn kuin tunteisiin, minulle tulee siitä varsin kiero mielikuva: ihan kuin musiikkia digattaisiin etupäässä sen teknisten ominaisuuksien takia. "Onpa tässä kantaatissa mainion miksolyydiset modulaatiot, ja rakenne noudattaa niin kauniisti kolmijalkaisen kadenssin skeemaa!" Totta kai on ihmisiä, jotka tosissaan kuuntelevat musiikkia noin, mutta minun mielestäni siinä on alkuperäinen pointti pudonnut kyydistä kauan sitten.

Jos lähdetään puhumaan musiikillisen "älyn" vaikutuksesta musiikkimakuun, joudutaan rankkaamaan myös musiikkia älykkääseen ja vähemmän älykkääseen. Tuollaisia rankkauksia on kyllä tehty eri genrejen välillä, ja yleensä tätä ajatusta suosivat "älykkään" musiikin, kuten klassisen kuuntelijat. Mun musa on parempaa kuin sun musa. Mutta miten erotellaan genren sisällä helppo ja vaikea musiikki? Pitäisikö jotenkin laskea eri sävellajien, biisin osien tai nuottien määrä? Minimalistinen biisi voi tarjota aivan yhtä voimakkaita tunne-elämyksiä kuin "vaikea" ja maksimalistinen.

Oletetaanpa, että älykäs musiikki on eräänlainen acquired taste, ja musiikillisestä älystä kertoo se, että osaa arvostaa vaikeasti lähestyttävää matskua. Tällöin IDM:ää tai Noisecorea diggaavat ovat vahvoilla, mutta kertooko se oikeasti heidän korkeammasta älyllisestä tasostaan?

Tyhmää musiikkia on paljon helpompi määritellä kuin älykästä. Tyhmä musiikki voi esimerkiksi olla nopean rahan toivossa tehtyä kertakäyttöviihdettä, jolla on tietyt tavoitteet levynmyynnin ja soittoajan suhteen. Toisaalta tiedetään tarpeeksi tapauksia, jolloin alunperin vitsiksi tehdystä biisistä on tullut paitsi genreklassikko myös musiikillisesti älykkäiden ihmisten arvostama teos - joskus tosin vuosikymmeniä myöhemmin. Minkäänlainen rajanveto älykkään ja vähä-älyisen musiikin välillä ei oikein tunnu pitävän, koska se riippuu toisinaan musan sisällöstä, toisinaan tekijän nimestä ja joskus jopa asiayhteydestä, jossa musiikki on tehty tai levitetty. Ehkäpä jopa siitä, mitä on tapahtunut musiikin tekemisen jälkeen.

Jos väität, että on älykästä ja vähemmän älykästä musiikkia, haluaisin kernaasti kuulla oman näkemyksesi siitä, miten vedät tuon kyseisen rajan.

spoinkel, 8.9.2007 22:43:
Jos väität, että on älykästä ja vähemmän älykästä musiikkia, haluaisin kernaasti kuulla oman näkemyksesi siitä, miten vedät tuon kyseisen rajan.

Sen rajan vetäminen on hiukan hankalaa, varsinkin, kun en koe olevani musiikillisesti niin älykäs jotta voisin moisen rajan vetää. Se ei kuitenkaan estä minua esittämästä sellaista väitettä, etteikö eri musiikkikappaleita voitaisi verrata moisen määreen avulla.

En lähtisi myöskään ilmaisemaan asiaa niin, että tuo genre on fiksumpaa musaa kuin tuo toinen genre. Jokaisesta genrestä löytyy ihan varmasti edustajia molempiin lokeroihin ja kaikkiin lokeroihin siltä väliltä.

Jos jorisen nyt vaikka "oman alan musiikista", eli housesta, niin sieltä löytyy kasapäin esimerkkejä siitä kuinka jossakin kappaleissa on oikeasti tehty nerokkaita juttuja - löytyy myös biisejä, jotka on surkeudellaan aliarvioinut kuuntelijan.

En lähtis myöskään vetämään mitään suoraa viivaa "tämä on älykästä - tämä ei", se on imho helvetin tyhmää. Oikeastaan on jo tyhmää esittää, että moinen raja olisi olemassa. Sen sijaan voisi verrata biisejä toisiinsa "kumpi on fiksumpi ralli, kumpi ei". Helpoissa tapauksissa rajaveto olisi äärettömän helppo, vaikeimmissa tapauksissa melko mahdoton. Mutta niin se menee jokaisessa osa-alueessa elämässä jota ei voida suoranaisesti mitata millään järkevällä tavalla.

.

Tuli tuossa juuri mieleeni yksi hauska väittely kaverin kanssa siitä, onko M People - Moving On Up nerokas vai vähemmän nerokas biisi. Kaveri totesi biisin suurinpiirtein idioottibiisiksi koska koko biisi pyörittää täysin samaa sointukuviota ihan alusta loppuun. Itse koin sen enemmänkin hämmentäväksi, että biisi on saatu toimimaan niinkin hyvin siitä huolimatta. Biisissä myöskin soittimien roolit vaihtuu jatkuvasti, joka ainakin omaan korvaan oli jo melko lahjakas veto biisin tuottajalta (tai säveltäjältä).

-

EDIT: Takaisin itse aiheeseen, eli http://www.tieteenkuvalehti.com/ -sivulta löytyvään älykkyystestiin.

Ihmettelin kovasti testin "älykkyyden mittausta" koska useat kohdat testissä perustuu täysin tietoon. Kuinka esm kielellisellä puolella voi puhua älykkyydestä jos ei tiedä mitä jokin sana tarkoittaa (vajausta yleistiedossa siis)?

Muisti-osuudesta täytyy myös antaa isosti risuja testille. Imho muistilla ei ole "mitään tekemistä" älykkyyden kanssa, ei ainakaan niin suuressa mittakaavassa, että testiin pitää laittaa muistiosuus. Ja kyllä, juuri muistiosuudesta sain kymmeniä pisteitä huonomman tuloksen, johtuen todennäköisesti siitä, että miulla on "päässä vikaa" (ei tosin vielä tohtorin toteamaa) joka vaikuttaa nimenomaan muistiin ja keskittymiseen.

Lopullinen tulos suorastaan vitutti, ollakseen vain 125 (cattel&cattel:n testissä pisteet on kuitenkin jonkin verran korkeammat).

keksikö muuten kukaan kuvaosion tehtäviin 14 ja 15 oikeaa vastausta?

täytyy kompata caroa, muistiosiolla "ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa".. lisäks toi sanasto-osuus lähinnä mittaa yleissivistystä ja sanavaraston laajuutta (joka tosin korreloi älykkyyden kanssa), mistä helvetistä voin tietää ovatko smörkkeli ja röyskä sieniä vai kasveja? ja toi matikkaosuus oli aivan sairaan helppo, miten kukaan joka on päässyt peruskoulun matematiikasta läpi voi olla saamatta tossa täysiä pisteitä? ..toki se vika kohta voi mennä väärin ellei uhraa millisekuntia pidempää ajatusta sille ;)

testi olis imo parempi jos heivattais sanastot ja muistiosiot pois, ja matikkaosuus korvattais vaativimmilla lukujonojen pyörittelyillä :)

trusti, 9.9.2007 12:40:
täytyy kompata caroa, muistiosiolla "ei ole mitään tekemistä älykkyyden" kanssa..

[...]

testi olis imo parempi jos heivattais sanastot ja muistiosiot pois, ja matikkaosuus korvattais vaativimmilla lukujonojen pyörittelyillä :)

Mielestäni sekä muistitesti että lukujonotesti sopivat huonosti älykkyyden mittaamiseen, koska a) molemmissa voi harjoittelulla parantaa suoritustaan huikeasti ja b) molemmat ovat pienen ihmisjoukon hupia.

Tieteen Kuvalehden matikkatesti on juuri siksi hyvä, että se mittaa enemmän maalaisjärkeä kuin lukujonofunktioiden tunnistamista. Totta, että tehtävät ovat hieman helppoja, mutta vaikeustasoa voisi nostaa pistämättä välillä sudokuksi.

Ja noi röysky/smörkkeli-sanat väänsin hatusta, mutta pointtina oli että tuo sanastotehtävä mittasi joissakin kohdissa erikoisalan sanojen osaamista, ei niinkään yleistietoa.

tieteen kuvalehden testistä tuli 136. ihmetytti hieman eri osioiden epätasaisuus.

kielellisten osioiden pistemäärä: 150.7
suoritusosioiden pistemäärä: 115.1

osiot:
kuva 14
sanasto 20
muisti 15
sanasuhde 20
matematiikka 20

Hehe...tein sekä topikin aloitussivulla olevan testin, että tuon Tieteen kuvalehden testin. Olen jo pitkään päättänyt antaa itselleni anteeksi, että en ole huippuälykäs (niin ehkä kun tuntee vain yliälykkäitä ihmisiä, niin itsensä tuntee vähemmän älykkääksi), mutta näissä testeissä kuitenkin ihan mukavat tulokset (142 ja 129).

Kaikki tuommoiset testit on ihan mukavaa viihdettä, mutta ei niiden tuloksia tosiaan kannata tuijottaa kumminkaan kovin pitkään. Kuitenkin kun maailmassa on älykkyyttä ja älykkyyttä.

trusti, 9.9.2007 12:40:
keksikö muuten kukaan kuvaosion tehtäviin 14 ja 15 oikeaa vastausta?

Spoilaan nyt hieman, sillä noin paska testi ansaitseekin spoilauksen:

14 oikea vastaus on aika varmasti se, missä laatikko on tyhjä. Laatikon sisällä olevat voi laskea miinuksiksi ja ulkopuolella olevat plussiksi. Vikassa molempia yhtä paljon=>tulos nolla.

Mutta tarjoan oluen sille, joka kertoo mulle 15:n ratkaisun.

Admo, 14.9.2007 09:41:
---
trusti, 9.9.2007 12:40:
keksikö muuten kukaan kuvaosion tehtäviin 14 ja 15 oikeaa vastausta?

---


Spoilaan nyt hieman, sillä noin paska testi ansaitseekin spoilauksen:

14 oikea vastaus on aika varmasti se, missä laatikko on tyhjä. Laatikon sisällä olevat voi laskea miinuksiksi ja ulkopuolella olevat plussiksi. Vikassa molempia yhtä paljon=>tulos nolla.

Mutta tarjoan oluen sille, joka kertoo mulle 15:n ratkaisun.

jaa kappas se olikin noin helppo :D olin kyl aika lähel... mä voin tarjota kans sille joka kertoo ton 15 :)

139 prkl, se laskee näköjää mitä vanhemmaks tulee :D

..NII ja jäi viel 17:23 min aikaa jäljelle

trusti, 14.9.2007 10:01:
---
Admo, 14.9.2007 09:41:
---
trusti, 9.9.2007 12:40:
keksikö muuten kukaan kuvaosion tehtäviin 14 ja 15 oikeaa vastausta?

---


Spoilaan nyt hieman, sillä noin paska testi ansaitseekin spoilauksen:

14 oikea vastaus on aika varmasti se, missä laatikko on tyhjä. Laatikon sisällä olevat voi laskea miinuksiksi ja ulkopuolella olevat plussiksi. Vikassa molempia yhtä paljon=>tulos nolla.

Mutta tarjoan oluen sille, joka kertoo mulle 15:n ratkaisun.

---


jaa kappas se olikin noin helppo :D olin kyl aika lähel... mä voin tarjota kans sille joka kertoo ton 15 :)

hehe siis ajattelin kyl sillei et toi eka ruutu + kolmas ruutu = toka ruutu vaakatasol.. eli toi 15:n vastaus olis B. Eli haluun teiltä oluet jos tää natsaa, tosin emt mistä sais tietää oikeet vastaukset :P

Mad Jäckk, 9.10.2007 15:02:
139 prkl, se laskee näköjää mitä vanhemmaks tulee :D

Niin se kato ihan oikeesti tekeekin. Vanhemman henkilön aivot ei vaan toimi yhtä nopeesti. Muistaakseni se "älykkyyden huippu" oli jossain siinä 23-26ikävuoden välillä. Saattaa olla, että muistikuva heittää jonkun verran.

Caro², 9.10.2007 16:05:
---
Mad Jäckk, 9.10.2007 15:02:
139 prkl, se laskee näköjää mitä vanhemmaks tulee :D
---


Niin se kato ihan oikeesti tekeekin. Vanhemman henkilön aivot ei vaan toimi yhtä nopeesti. Muistaakseni se "älykkyyden huippu" oli jossain siinä 23-26ikävuoden välillä. Saattaa olla, että muistikuva heittää jonkun verran.

Jep, niin mäkin muistelisin..
Pitää ruuvvaa nupit tiukemmalle ja ratkoo rubikin kuutioo (minkä itseasias teen viides minuutis), ni äly pysyy päässä viel 100vuotiaan

156.
Kompensoituu sitten sosiaalisella älykkyydellä, pisteet olis siinä varmaan luokkaa -7.