Eilen oli kivaa.
Oon ikäni asunu samassa talossa ja rapussa, mutta viimeiseen 10 vuoteen ei täällä oo tehty muuta kuin ehkä moikattu naapuria, jos satutaan naamatusten. Eilen eräs naapurin täti tuli rappukäytävässä vastaan ja iloisena kysyi, syönkö sieniä. Minä siihen, että kyllä. Täti selitti silmät loistaen kuinka hän oli kerännyt kaverinsa pihasta hirveän määrän suppilovahveroita ja tehnyt niistä piirakkaa, muhennosta jne. Hänellä oli vielä yksi iso pussillinen valmiiksi perattuja sieniä ja hän halusi välttämättä antaa ne mulle.
Oon koko syksyn kuolannu kaupassa erilaisia ihania tuoreita sieniä, mutten oo raaskinu ostaa hinnan takia. Ihana täti.
Toinen :) oli se, kun pääsi pitkästä aikaa ryypiskelemään ja pitämään kivaa Rakkaan Ystiksen kanssa. Happi on tänään puoliheikohko, mutta oli se sen arvoista.
Kolmas :) oli se, kun sain hoivata yhtä ihanaa hevosta ihan rauhassa pari tuntia. Heppa tosin oli/ on kipeä, mutta sain vähän piristää sen iltaa, kun sen kaverit olivat kaukana poissa. Kuumekin oli laskenut edellisestä päivästä ja heppa söi kiltisti kaikki lääkkeet, jotka sille oli määrätty. Jotain hyötyä siitäkin on, että ko. hevonen on niin ahne.