keijukainen:
--- Nancy:
pääsin lääkelaskuista läpi... nyt mul on ihan virallinen lupa antaa nappeja potilaille, tosin valvovan silmän alla...
---
Onneksi olkoon Se on niin pienestä kiinni...ite oon jo yhen kerran ne päässy läpi mut nyt sit joutuki uudestaa tekemää ja joudun uusimaa...ja yhden pienen virheen takia
kiitos...*kiitoskiitos* toi on kyl niin pienestä kiinni...ja kun mun matikkapääni on tyyliin et 1+1=5...
Six Feet Underin neloskauden jaksot. Ei voi muuta sanoa kuin että kyseessä on ylivoimaisesti upein koskaan tehty sarja. Sykähdyttävää kauneutta ja patoutunutta raivoa samassa mehukkaassa paketissa. Dialogi lähentelee enkelten kieltä ja juonenkäänteet ovat kaikessa näennäisarkisuudessaan ainutlaatuisen arvokkaita. Sarjan on pakko olla jonkun muun kuin ihmisen kädenjälkeä, jos se saa saman jakson aikana allekirjoittaneen sekä ulvomaan naurusta että itkemään täysin pidäkkeettä. Neloskauden ykkösjakson loppukohtausta en pysty enää kyyneleiltäni katsomaan uudelleen: moisesta äärimmäisestä rakkaudenosoituksesta normaali ihminen voi vain unelmoida tai nähdä painajaisia - katsantokannasta riippuen.
mayah:
Olin soittamassa pari tuntia. Uskomatonta mitä ne mustat muovinpalat tekee.
Omalla kohdallani hymy ratkeaa tältä päivältä siinä vaiheessa kun mut otetaan VIHDOINKIN päivystykseen sisään Kuukausi ollaan yritetty aikaa saada ja yritetty tunkee sinne päivystykseen mut nyt näyttää jo lupaavalta.. Eli mun ei ehkä sittenkään tarvii jäädä työkyvyttömäks!!!!
S-T:
--- Zyklonius:
Six Feet Underin neloskauden jaksot. Ei voi muuta sanoa kuin että kyseessä on ylivoimaisesti upein koskaan tehty sarja.
---
Totta!
(Itse tosin en ole nähnyt vielä kun Suomessa esitetyt kaudet)
Hetkonen, olikohan Suomen töllössä se tilanne että vasta kahden ekan kauden jaksot on näytetty? Hohoo, sittenpä on melkoista herkkua luvassa. Kolmoskaudella meininki syvenee vieläkin puhuttelevammaksi ja syvällisemmäksi rakkauden ja itsensä etsinnäksi. Takuuvarmoja repeämisen ja itkemisen, onnen ja surun hetkiä luvassa, etenkin loppukausi on samanaikaisesti niin jumalaisen kaunis ja musertava, että katsoja on television sulkemisen jälkeenkin vielä monta päivää aivan tolaltaan. Lisäksi kuvioihin astuu eräs yltiösympaattinen sivuhenkilö, johon ihastuin päätä pahkaa.
Hassua, mutta tuntuu että Six Feet Underin parissa olen oppinut elämästä ja rakkaudesta sekä niiden olemuksesta melkein enemmän kuin yhdessäkään parisuhteessa. *iihhih*