Jokainen meistä ainakin jossain vaiheessa ajattelee, ettei kuole koskaan. Ikä on vaan numero, ei se näy missään. Niin perseestä kun se onkin niin eihän se niin mene. Pilvessä voi aina viettää sen aikaa kun mitään ei tapahdu. Jo tällä viikolla aikasemmin suunnilleen kuolemattomana pitämäni mies, eli oma isä ei enää selvinny 12 tuntisten päivien kanssa. Sille tuli kait tilapäinen tasapainohäiriö. Ajelin sitten miestä kokouksesta toiseen, joissa se oli aina puheenjohtaja, vaikka mies oli oikeesti sairaslomalla. Maailmassa on helvetin vähän ihmisiä jotka tämmöseen suoritukseen pystyy, olen monet kerrat todennut, etten mä tämmösiä saappaita pysty koskaan täyttään. Se pitää varmasti paikkansa, en tiedä ketään joka ne pystyis täyttää. Tottakai mulla on omat vahvuuteni joilla pieksen faijani mennen tullen mut kokemusta, tietynlaista osaamista ja ylitse muiden överi paineen sietokykyä ei vaan opita tietokoneen ruudulta.
