Posts: 1,146
Tuli suoritettua pieni sokkotesti baareissa yleisimmin myytyihin kotimaisiin keskioluisiin liittyen. Testin innoittajina toimi pari aiemmin lukemaani artikkelia vastaavista testeistä. Näissä molemmissa testiryhmä oli ollut kovin varma lempijuomansa tunnistamisesta mutta lopputulos oli sitten jotain aivan muuta. Ihmettelin hieman itse, että on se kumma jos niitä ei oluiden eroja maista kun viinienkin kanssa homma tuntuu jossain määrin sujuvan.
Tarkoitusta varten hankin lähikaupasta viisi pulloa keskiolutta. Omien mielikuvieni ja preferenssieni perusteella oletin näiden sijoittuvan paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:
1) Karhu (oma suosikkimerkki)
2) Olvi (mieluinen merkki)
3) Koff (turha, vetinen tapaus)
4) Lapin Kulta (pyrin välttämään)
5) Karjala (vältän viimeiseen saakka)
Jäähdytin juomat samaan lämpötilaan, suoritin 4 maistelukierrosta 5 lasilla, tietämättä mitä missäkin lasissa oli. 2 ensimmäistä kierrosta suoritettiin valot päällä, jolloin juomien ulkonäkö pääsi vaikuttamaan ja 2 viimeistä sokkona avustajan tukemana. Kierrosten välit pullot olivat kylmässä suljettuina. Koko testi vei noin 40 minuuttia, joten periaatteessa pieni väljähtäminen saattoi lopussa vaikuttaa makuihin. Missään nimessä mikään juomista ei kuitenkaan maistunut väljähtäneeltä viimeiselläkään kierroksella.
Maistelun yhteydessä kuvailin makuja lomakkeelle, joka osoittautui oluiden suhteen hommaan tottumattomalle hyvin vaikeaksi. Sen sijaan juomat oli kohtalaisen helppo laittaa paremmuusjärjestykseen. Merkkien arvaaminen oli puhdasta arpapeliä, jopa, tai pitäisikö sanoa etenkin, oman lempimerkin kohdalla. Merkkien tunnistaminen olisi onnistunut yhtä hyvin puhtaasti arvaamalla, sen verran pieleen ne menivät.
Juomista kaksi erottui selvästi lopuista myös ulkonäkönsä puolesta. Karjala vaahtosi selvästi muita enemmän ja Karhu oli selvästi muita tummempi. Myös tuoksuissa oli havaittavissa eroja.
Mielenkiintoisin tulos oli juomien erottuminen selvästi toisiaan paremman tai huonomman makuisiksi. Kierroksesta toiseen järjestys oli yhden sijaluvun heittoja lukuunottamatta aina sama. Joka kierroksella lasit olivat siis sattumanvaraisessa järjestyksessä ja joka kerta onnistuin laittamaan ne kutakuinkin samaan järjestykseen maun miellyttävyyden perusteella. Ulkonäön ja hajun merkitys poistettiin kahdella viimeisellä kierroksella, jolloin juomia maistettiin sokkona ja haistelematta.
Testin ja yksinkertaisen sijalukuihin perustuvan pistelaskun jälkeen oluiden paremmuusjärjestykseksi muodostui seuraava:
1) Olvi
2) Karjala (!!!)
3) Lapin Kulta
4) Koff
5) Karhu (!!!)
Kauhukseni oma (entinen) suosikkijuomani Karhu keräsi testipapereihin todella julkaisukelvottomia luonnehdintoja. Vielä raskaampaa oli lukea kaikkein ylistävimmät kuvaukset Karjalasta. (Tuloksesta murtuneena lupaan pyhästi välittömästi muuttaa täältä länsirannikolta idemmäs, lähemmäs kaunista karjalaa.) Onneksi kakkossuosikkini Olvi kuitenkin menestyi testissä kokonaisuutena pari pistettä Karjalaa paremmin ja päätyi siis näin tämän henk. koht. koetukseni voittajaksi.
Yleisinä luonnehdintoina Olvi vaikutti oikein hyvältä perus-lagerilta, joka maistuu juuri sille mille pitääkin ja jota joisi mielelellään enemmänkin. Karjala maistui kaikkein voimakkaimmalle ja epäilin, ettei sitä haluaisi hyvästä mausta huolimatta juoda tuoppia enempää. Karhu haisi ja maistui tässä seurassa todella vastenmieliseltä; lähinnä mieleen tulivat sima ja keskiverto kotitekoinen olut. Lapin Kulta ja Koff jäivät välimaastoon 'peruskaljana' hyvässä ja pahassa - ärsyttämättä ja innostamatta.
Juomien eroja siis kyllä maistaa mutta maun tunnistaminen on sitten toinen juttu. Brändin ja tottumuksen merkitys makuelämykseen on myös vähintäänkin valtava. En suosittele kokeilemaan, jos ei ole valmis ottamaan hieman nenilleen ja muuttamaan tottumuksiaan.
Mainittakoon vielä, etten ole mikään oluen suurkuluttaja ja kaupassa ja baarissa valinta kohdistuu mieluiten pariin ulkomaiseen merkkiin.
Kysy, kommentoi, keskustele ... lisänä pieni aiheeseen liittyvä gallup.
Tarkoitusta varten hankin lähikaupasta viisi pulloa keskiolutta. Omien mielikuvieni ja preferenssieni perusteella oletin näiden sijoittuvan paremmuusjärjestyksessä seuraavasti:
1) Karhu (oma suosikkimerkki)
2) Olvi (mieluinen merkki)
3) Koff (turha, vetinen tapaus)
4) Lapin Kulta (pyrin välttämään)
5) Karjala (vältän viimeiseen saakka)
Jäähdytin juomat samaan lämpötilaan, suoritin 4 maistelukierrosta 5 lasilla, tietämättä mitä missäkin lasissa oli. 2 ensimmäistä kierrosta suoritettiin valot päällä, jolloin juomien ulkonäkö pääsi vaikuttamaan ja 2 viimeistä sokkona avustajan tukemana. Kierrosten välit pullot olivat kylmässä suljettuina. Koko testi vei noin 40 minuuttia, joten periaatteessa pieni väljähtäminen saattoi lopussa vaikuttaa makuihin. Missään nimessä mikään juomista ei kuitenkaan maistunut väljähtäneeltä viimeiselläkään kierroksella.
Maistelun yhteydessä kuvailin makuja lomakkeelle, joka osoittautui oluiden suhteen hommaan tottumattomalle hyvin vaikeaksi. Sen sijaan juomat oli kohtalaisen helppo laittaa paremmuusjärjestykseen. Merkkien arvaaminen oli puhdasta arpapeliä, jopa, tai pitäisikö sanoa etenkin, oman lempimerkin kohdalla. Merkkien tunnistaminen olisi onnistunut yhtä hyvin puhtaasti arvaamalla, sen verran pieleen ne menivät.
Juomista kaksi erottui selvästi lopuista myös ulkonäkönsä puolesta. Karjala vaahtosi selvästi muita enemmän ja Karhu oli selvästi muita tummempi. Myös tuoksuissa oli havaittavissa eroja.
Mielenkiintoisin tulos oli juomien erottuminen selvästi toisiaan paremman tai huonomman makuisiksi. Kierroksesta toiseen järjestys oli yhden sijaluvun heittoja lukuunottamatta aina sama. Joka kierroksella lasit olivat siis sattumanvaraisessa järjestyksessä ja joka kerta onnistuin laittamaan ne kutakuinkin samaan järjestykseen maun miellyttävyyden perusteella. Ulkonäön ja hajun merkitys poistettiin kahdella viimeisellä kierroksella, jolloin juomia maistettiin sokkona ja haistelematta.
Testin ja yksinkertaisen sijalukuihin perustuvan pistelaskun jälkeen oluiden paremmuusjärjestykseksi muodostui seuraava:
1) Olvi
2) Karjala (!!!)
3) Lapin Kulta
4) Koff
5) Karhu (!!!)
Kauhukseni oma (entinen) suosikkijuomani Karhu keräsi testipapereihin todella julkaisukelvottomia luonnehdintoja. Vielä raskaampaa oli lukea kaikkein ylistävimmät kuvaukset Karjalasta. (Tuloksesta murtuneena lupaan pyhästi välittömästi muuttaa täältä länsirannikolta idemmäs, lähemmäs kaunista karjalaa.) Onneksi kakkossuosikkini Olvi kuitenkin menestyi testissä kokonaisuutena pari pistettä Karjalaa paremmin ja päätyi siis näin tämän henk. koht. koetukseni voittajaksi.
Yleisinä luonnehdintoina Olvi vaikutti oikein hyvältä perus-lagerilta, joka maistuu juuri sille mille pitääkin ja jota joisi mielelellään enemmänkin. Karjala maistui kaikkein voimakkaimmalle ja epäilin, ettei sitä haluaisi hyvästä mausta huolimatta juoda tuoppia enempää. Karhu haisi ja maistui tässä seurassa todella vastenmieliseltä; lähinnä mieleen tulivat sima ja keskiverto kotitekoinen olut. Lapin Kulta ja Koff jäivät välimaastoon 'peruskaljana' hyvässä ja pahassa - ärsyttämättä ja innostamatta.
Juomien eroja siis kyllä maistaa mutta maun tunnistaminen on sitten toinen juttu. Brändin ja tottumuksen merkitys makuelämykseen on myös vähintäänkin valtava. En suosittele kokeilemaan, jos ei ole valmis ottamaan hieman nenilleen ja muuttamaan tottumuksiaan.
Mainittakoon vielä, etten ole mikään oluen suurkuluttaja ja kaupassa ja baarissa valinta kohdistuu mieluiten pariin ulkomaiseen merkkiin.
Kysy, kommentoi, keskustele ... lisänä pieni aiheeseen liittyvä gallup.
Ei mulla siis oo oikeestaan suosikkimerkkiä.
+ saisivat olla vetoisuudeltaan 0,5l
Sitä tuloo ostettuu yleensä.
