Posts: 1,017
Suomi on täynnä keskustelua siitä, kuinka merkitsevä hallitusohjelma on suomalaisille.
Saanen olla erimieltä.
Talous, työpaikat ja hyvinvointi määräytyvät markkinoilla, rahan liikkeellä. Politiikan rooli kriisien edetessä on tiedottaminen, hallitus on nyt vain iso sylkykuppi ja juustohöylä, kun taas oikean vallan omaavat arjen pyörittäjät, yritykset, eivät ole julkisia eivätkä vastuussa, eivätkä pelastamassa. Julkinen keskustelu on täynnä tilastoja, jotka eivät suoraan kuvaa realimaailmaa, siis käytäntöä. Itse tilastotiedettä lukeneena tiedän, että tilastoja voidaan lukea ja tehdä väärin, vaikka tilastointimenetelmä olisi kuinka suosittu. Luottoluokitsijoiden tai meklarien käyttämät välineet eivät ole täydellisiä. Taloustutkijat ovat yhtä hukassa kuin alkuräjähdyksen tutkijat. Vain aika näyttää.
Historia on nyt näyttänyt että teollinen murros vanhentui kaupungistumiseksi, jossa valta arkeen on edelleen siellä missä on pääoma, ei työntekijällä, kansalla, kuluttajalla, eikä varsinkaan äänestäjällä. Meille jää välillinen, tai sanotaan mieluummin edustuksellinen valta. Meitä tai Kreikkaa voi syyttää jos täällä asiat ei suju. Tai sitten jos ei vastuuta halua niin nostaa kädet kokonaan ilmaan ja syyttää poliitikkoja. Tämä on tätä "nykyajan" retoriikkaa. Yksi tosiasia demokratiaa vastaan on kansan vallan on hitaus. Ei voida tehdä innovaatioita,rahaa, hyvinvointia, jos pitää joka 4. vuosi käydä läpi edustuksellinen byrokratia, ts. demokratia. Käytännössä kaikki aseet mitä poliitikoilla on, muistuttavat juustohöylää. Sitten kun juustopalanen on liian pieni, niin joudutaan tekemään ratkaisuja, ja se ratkaisu on ollut tähän asti pankin tarjoama laina.
Oikeaa valtaa edustavat monenlaiset rahan keskittymät, joita ei voi syyttää, koska kukaan ei hallitse, ts. ota vastuuta järjestelmästä, heidän roolinsa on hyötyä rahan liikkeestä. Vapaan talouden näkymätön käsi ei tavoittele hinnan muodostuksessa tasapainoa silloin kun ostajat ja myyjät ovat epätasa-arvoisia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Adam_Smith
"Laissez-faire" on kaunis idea, mutta se vaatii valmiin tasa-arvon toimiakseen. Laissez-faire ei estä oligopolisoitumista, eikä itseasiassa monopolisoitumistakaan, mutta kaikille meille liberaaleille muistutukseksi, että sosialistit sentään yrittävät! Fasistikin voi tasata tuloeroja paremmin kuin liberaali. Kuitenkin, palatakseni realismiin, vapaata taloutta ei ole olemassa,varsinkaan vapailla finanssimarkkinoilla. Tätä peliä tietenkin haluavat kaikki hyödyntää, koska kaikille annetaan mahdollisuus osallistua. Mutta se on täysin eriasia kuin vaikuttaminen, pyrkimys hyvään. Valtaan tarvitaan tarpeeksi rahaa. Onneksi meillä on työeläkkeemme, valtioilla on ehkä mahdollisuus vaikuttaa rahan liikkeeseen, mutta todennäköistä on että yksityinen ei valtaa luovuta takaisin, vaikka laiva uppoaisi. Go with the flow!
Itseasiassa vakaus ei ole vallallaolevan talousteorian mukaistakaan. Ei ole moraalisesti tuomittavaa kaataa pankkeja, tai viedä elantoa ihmisiltä. Niin vain käy! Mutta monen mielestä kaatamalla pari pankkia pelastetaan loput. Jos lukija ei ole huomannut, niin siinä tapahtuu uskoon perustuva päätelmä, että olemme voittajien puolella. Jos ja kun rahajärjestelmämme kunnolla kriisiytyy, vaikeuksiin joutuvat ne joilla ei ole varaa mukautua muuttuviin olosuhteisiin, vaikutus on globaali. Se on merkki siitä, että olemme panostaneet vääriin asioihin, ja se on tasapainon hakua. Se on oikein, moni ajattelee vieläkin. Itse ajattelen että tieto ei ole ollut vapaata, valta eli raha, omistaminen on sekoittanut loogisen päättelyketjun. Vapaat markkinat ovatkin olleet sitä vain näennäisesti.
Katsokaa Kreikkaa, jolla on paljon maksukykyä olemassaolevan omaisuuden sekä kansalaisten muodostaman potentiaalin muodossa, mutta markkinat määräävät jälleenmyynnin, joka onkin "yllättäen" sopivampi sijoittajille, onneksi mm. työeläkkeille. Nyt Kreikan kansa joutuu vain kaduille epätoivossaan. Ongelma on että järjestelmä ole vain Kreikka tai EU, eikä yritykset eivät toimi kuten EU tai Kreikka toivoo. Ajatelkaapa sitä että EU on oikeastaan ainoa mikä maailmassa yrittää olla solidaarinen, koska sillä on varaa olla! No ok, tuolla korolla minäkin voisin harkita sijoittamista. Silti, EU on vain osa talousjärjestelmää. Maailma on globaali, siis tervetuloa nykyaikaan Kreikka! Ei tarvitse sotia että omistaisi valtion kriittiset osat, yksityistäminen nähdään vakuutuksena. Mutta Kreikkalainen ei halua olla muiden orja, siis tarkoitan maksaa koron korkoa. Kreikkakin haluaa omistaa jotain tärkeää.
Sinänsä on tasapuolisuuden nimissä oikein, että 3.maiden kaltainen kiusaaminen on vihdoin rantautunut tänne hyvinvoinnin alttarillekin, vanhalle mantereelle! Umpikuja on kuitenkin todellinen, eikä Mr. True Finn Soinikaan ole valitettavasti kertonut miten tästä Ponzi-huijauksesta päästäisiin pois. Tai siis on, mutta kertokaa miten EUsta irrottautuminen vakauttaisi yhtään mitään? Viivästyttää, sen voin hyväksyä ilman perustelujakin. Kysymys on siis verotuloista, hyvinvointipalveluiden kohtalosta. Miljardeista. Elämme samassa kuplassa kuin muutkin valtiot.
Vapaan talouden vastakohta on kommunismi, jota on vainottu varmaan niin kauan kuin ihmiset ovat omistaneet yksityisesti jotain, mitä ei tarvitsisi jakaa. Ei mikään ihme että kommunismia pidetään riistävänä. Käyn siis aihetta läpi nykyisen järjestelmämme, sosialismin avulla, koska kommunismilla on historian taakka harteillaan. Vapaassa taloudessa rakennemuutoksia ei voida kohdentaa hallitusti, olkoon se vastakohtana riistolle. Kuitenkin vastoin yleistä käsitystä, vapaat markkinat eivät ole absoluuttisesti mukautuva, markkinat romahtavat. Tilastoilla on tapana tehdä harhoja, ja romahdusta on mahdollisuus viivästyttää. On hienoa että järjestelmämme on pysynyt vakaana, osaksi sen takia että olemme voineet tuottaa hyvinvointia, mutta hyvinvointimme perusta on vakaus, joka perustuu ikuiseen nousuun. Puhdas matematiikka tulee numerotaloudessa vastaan.
Toinen vaihtoehto kriisejä varten on siis kasvattaa valtioiden omistusta ja suunnitelmia. Jos ajatellaan että joku sosialistihallituksen suunnittelija ottaisi riskin kehittääkseen uutta järjestelmää, siihen tarvitaan aikaa, joka taas mahdollistaa pääoman karkaamisen epävarmasta suunnitelmasta, omistussuhteen määräytymisestä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunistinen_manifesti
Marxin manifesti otettiin käyttöön aikanaan vain vallankumousta varten, mutta en ole vielä lukenut mistään valtiosta,missä oikea valta olisi kansalaisella. On se mahdollista, sanon ihan piruuttani Islannin, koska en tiedä mitä se omistaa, eli on hyvä mahdollisuus että valta on silloin kansalla. Lokaali valta on elämänkokemukseni mukaan ainoa järkevä vallan muoto, mutta kun otetaan tarkasteluun nykyaikainen luokkajako, eli (ulkomaalainen) rahoittaja vs. (kotimainen) veronmaksaja, on luonnollista että emme elä tasa-arvossa.
Silti puhdas kapitalismi muistuttaa Marxin manifestia enemmän kuin Neuvostoliitto tai Kiina. Historiallisesti kommunistivaltiot ovat olleet kai siksi vain sotilasvaltoja, riistäjiä, koska ilman(turhaa=pelkoon perustuvaa) valtaa, valtio joutuisi nöyrtymään rahan liikkeen, henkilökohtaisemman vallan edessä. En yksinkertaisesti ymmärrä nykyistä kommunismin määritelmää. Keppihevosiahan on, ihminen ei olisi ihminen ilman pelkoa! Mutta toinen tosiasia on aina, että valta, raha menee rahan luo.
Vapaus ei ole yksinkertaista.
Saanen olla erimieltä.
Talous, työpaikat ja hyvinvointi määräytyvät markkinoilla, rahan liikkeellä. Politiikan rooli kriisien edetessä on tiedottaminen, hallitus on nyt vain iso sylkykuppi ja juustohöylä, kun taas oikean vallan omaavat arjen pyörittäjät, yritykset, eivät ole julkisia eivätkä vastuussa, eivätkä pelastamassa. Julkinen keskustelu on täynnä tilastoja, jotka eivät suoraan kuvaa realimaailmaa, siis käytäntöä. Itse tilastotiedettä lukeneena tiedän, että tilastoja voidaan lukea ja tehdä väärin, vaikka tilastointimenetelmä olisi kuinka suosittu. Luottoluokitsijoiden tai meklarien käyttämät välineet eivät ole täydellisiä. Taloustutkijat ovat yhtä hukassa kuin alkuräjähdyksen tutkijat. Vain aika näyttää.
Historia on nyt näyttänyt että teollinen murros vanhentui kaupungistumiseksi, jossa valta arkeen on edelleen siellä missä on pääoma, ei työntekijällä, kansalla, kuluttajalla, eikä varsinkaan äänestäjällä. Meille jää välillinen, tai sanotaan mieluummin edustuksellinen valta. Meitä tai Kreikkaa voi syyttää jos täällä asiat ei suju. Tai sitten jos ei vastuuta halua niin nostaa kädet kokonaan ilmaan ja syyttää poliitikkoja. Tämä on tätä "nykyajan" retoriikkaa. Yksi tosiasia demokratiaa vastaan on kansan vallan on hitaus. Ei voida tehdä innovaatioita,rahaa, hyvinvointia, jos pitää joka 4. vuosi käydä läpi edustuksellinen byrokratia, ts. demokratia. Käytännössä kaikki aseet mitä poliitikoilla on, muistuttavat juustohöylää. Sitten kun juustopalanen on liian pieni, niin joudutaan tekemään ratkaisuja, ja se ratkaisu on ollut tähän asti pankin tarjoama laina.
Oikeaa valtaa edustavat monenlaiset rahan keskittymät, joita ei voi syyttää, koska kukaan ei hallitse, ts. ota vastuuta järjestelmästä, heidän roolinsa on hyötyä rahan liikkeestä. Vapaan talouden näkymätön käsi ei tavoittele hinnan muodostuksessa tasapainoa silloin kun ostajat ja myyjät ovat epätasa-arvoisia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Adam_Smith
"Laissez-faire" on kaunis idea, mutta se vaatii valmiin tasa-arvon toimiakseen. Laissez-faire ei estä oligopolisoitumista, eikä itseasiassa monopolisoitumistakaan, mutta kaikille meille liberaaleille muistutukseksi, että sosialistit sentään yrittävät! Fasistikin voi tasata tuloeroja paremmin kuin liberaali. Kuitenkin, palatakseni realismiin, vapaata taloutta ei ole olemassa,varsinkaan vapailla finanssimarkkinoilla. Tätä peliä tietenkin haluavat kaikki hyödyntää, koska kaikille annetaan mahdollisuus osallistua. Mutta se on täysin eriasia kuin vaikuttaminen, pyrkimys hyvään. Valtaan tarvitaan tarpeeksi rahaa. Onneksi meillä on työeläkkeemme, valtioilla on ehkä mahdollisuus vaikuttaa rahan liikkeeseen, mutta todennäköistä on että yksityinen ei valtaa luovuta takaisin, vaikka laiva uppoaisi. Go with the flow!
Itseasiassa vakaus ei ole vallallaolevan talousteorian mukaistakaan. Ei ole moraalisesti tuomittavaa kaataa pankkeja, tai viedä elantoa ihmisiltä. Niin vain käy! Mutta monen mielestä kaatamalla pari pankkia pelastetaan loput. Jos lukija ei ole huomannut, niin siinä tapahtuu uskoon perustuva päätelmä, että olemme voittajien puolella. Jos ja kun rahajärjestelmämme kunnolla kriisiytyy, vaikeuksiin joutuvat ne joilla ei ole varaa mukautua muuttuviin olosuhteisiin, vaikutus on globaali. Se on merkki siitä, että olemme panostaneet vääriin asioihin, ja se on tasapainon hakua. Se on oikein, moni ajattelee vieläkin. Itse ajattelen että tieto ei ole ollut vapaata, valta eli raha, omistaminen on sekoittanut loogisen päättelyketjun. Vapaat markkinat ovatkin olleet sitä vain näennäisesti.
Katsokaa Kreikkaa, jolla on paljon maksukykyä olemassaolevan omaisuuden sekä kansalaisten muodostaman potentiaalin muodossa, mutta markkinat määräävät jälleenmyynnin, joka onkin "yllättäen" sopivampi sijoittajille, onneksi mm. työeläkkeille. Nyt Kreikan kansa joutuu vain kaduille epätoivossaan. Ongelma on että järjestelmä ole vain Kreikka tai EU, eikä yritykset eivät toimi kuten EU tai Kreikka toivoo. Ajatelkaapa sitä että EU on oikeastaan ainoa mikä maailmassa yrittää olla solidaarinen, koska sillä on varaa olla! No ok, tuolla korolla minäkin voisin harkita sijoittamista. Silti, EU on vain osa talousjärjestelmää. Maailma on globaali, siis tervetuloa nykyaikaan Kreikka! Ei tarvitse sotia että omistaisi valtion kriittiset osat, yksityistäminen nähdään vakuutuksena. Mutta Kreikkalainen ei halua olla muiden orja, siis tarkoitan maksaa koron korkoa. Kreikkakin haluaa omistaa jotain tärkeää.
Sinänsä on tasapuolisuuden nimissä oikein, että 3.maiden kaltainen kiusaaminen on vihdoin rantautunut tänne hyvinvoinnin alttarillekin, vanhalle mantereelle! Umpikuja on kuitenkin todellinen, eikä Mr. True Finn Soinikaan ole valitettavasti kertonut miten tästä Ponzi-huijauksesta päästäisiin pois. Tai siis on, mutta kertokaa miten EUsta irrottautuminen vakauttaisi yhtään mitään? Viivästyttää, sen voin hyväksyä ilman perustelujakin. Kysymys on siis verotuloista, hyvinvointipalveluiden kohtalosta. Miljardeista. Elämme samassa kuplassa kuin muutkin valtiot.
Vapaan talouden vastakohta on kommunismi, jota on vainottu varmaan niin kauan kuin ihmiset ovat omistaneet yksityisesti jotain, mitä ei tarvitsisi jakaa. Ei mikään ihme että kommunismia pidetään riistävänä. Käyn siis aihetta läpi nykyisen järjestelmämme, sosialismin avulla, koska kommunismilla on historian taakka harteillaan. Vapaassa taloudessa rakennemuutoksia ei voida kohdentaa hallitusti, olkoon se vastakohtana riistolle. Kuitenkin vastoin yleistä käsitystä, vapaat markkinat eivät ole absoluuttisesti mukautuva, markkinat romahtavat. Tilastoilla on tapana tehdä harhoja, ja romahdusta on mahdollisuus viivästyttää. On hienoa että järjestelmämme on pysynyt vakaana, osaksi sen takia että olemme voineet tuottaa hyvinvointia, mutta hyvinvointimme perusta on vakaus, joka perustuu ikuiseen nousuun. Puhdas matematiikka tulee numerotaloudessa vastaan.
Toinen vaihtoehto kriisejä varten on siis kasvattaa valtioiden omistusta ja suunnitelmia. Jos ajatellaan että joku sosialistihallituksen suunnittelija ottaisi riskin kehittääkseen uutta järjestelmää, siihen tarvitaan aikaa, joka taas mahdollistaa pääoman karkaamisen epävarmasta suunnitelmasta, omistussuhteen määräytymisestä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunistinen_manifesti
Marxin manifesti otettiin käyttöön aikanaan vain vallankumousta varten, mutta en ole vielä lukenut mistään valtiosta,missä oikea valta olisi kansalaisella. On se mahdollista, sanon ihan piruuttani Islannin, koska en tiedä mitä se omistaa, eli on hyvä mahdollisuus että valta on silloin kansalla. Lokaali valta on elämänkokemukseni mukaan ainoa järkevä vallan muoto, mutta kun otetaan tarkasteluun nykyaikainen luokkajako, eli (ulkomaalainen) rahoittaja vs. (kotimainen) veronmaksaja, on luonnollista että emme elä tasa-arvossa.
Silti puhdas kapitalismi muistuttaa Marxin manifestia enemmän kuin Neuvostoliitto tai Kiina. Historiallisesti kommunistivaltiot ovat olleet kai siksi vain sotilasvaltoja, riistäjiä, koska ilman(turhaa=pelkoon perustuvaa) valtaa, valtio joutuisi nöyrtymään rahan liikkeen, henkilökohtaisemman vallan edessä. En yksinkertaisesti ymmärrä nykyistä kommunismin määritelmää. Keppihevosiahan on, ihminen ei olisi ihminen ilman pelkoa! Mutta toinen tosiasia on aina, että valta, raha menee rahan luo.
Vapaus ei ole yksinkertaista.
. kommunismi on vain kapitalismi-kolikon kääntöpuoli. Ajatukset uusiks, eli ei ajatella sitä kolikkoa. Näin tää onnistuu kahdella rivillä, eiks je? :)
