Depeche Mode 6.3. @Hartwall-areena

Voi kyllä. Homma toimi niin kuin pitikin. Edellisen kerran kun Hartwallilla bändin näin, homma oli ehkä asteen hillitympää. Exciterilta ei sitten tosiaan kauhean montaa biisiä kuultu (paitsi se viimeinen slovari?). Paikat oli ihan lavan vieressä, mistä näki aika hyvin bändin meiningin.

Fletcher oli kyllä ilmeisen väsyneen oloinen. Joku sillä silmällä-poppoo voisi myös tuunata sen kaverin orastavan olutmahaisen perheenisäolemuksen piiloon;) Mutta eipä tuo sen enempää menoa haitannut.

Harmi, että Suomi-yleisö lämpeni kunnolla vasta viimeisen encoren aikana, niin kuin sillä yleensä on tapana.

Venue: Hartwall Areena

Main Set:

Intro
A Pain That I'm Used To
John The Revelator
A Question Of Time
Policy Of Truth
Precious
Walking In My Shoes
Suffer Well
Damaged People
Home
I Want It All
The Sinner In Me
I Feel You
Behind The Wheel
World In My Eyes
Personal Jesus
Enjoy The Silence

Encore:

Shake The Disease
Just Can't Get Enough
Everything Counts
Never Let Me Down Again
Goodnight Lovers

Kokonaisuutena oli kyllä loistava keikka. Parhaimpina tuosta hittiputkesta jäi mieleen Walking In My Shoes ja I Feel You. Goodnight Lovers oli hyvä lopetusbiisi. Taustalaulaja olisin ehkä kaivannut poikia tukemaan.

Joo, mahtavaa! =)

Lämppäri ei oikein vakuuttanut. Ääntä ei tietenkään oltu miksattu
heille sopivaksi, joten aika puuroa oli. Ja laulaja voisi myös ottaa
hieman laulutunteja.

Mutta Depeche Mode oli kyllä odottamisen arvoinen! Biisi valinnat
osui nappiin ja itse olen ihan tyytyväinen, ettei Exciterilta tullut
enempää biisejä, koska pidän sitä bändin heikoimpana albumina.

Jos DM ansaitsee ison plussan, niin yleisölle voisi langettaa piiiitkän
miinuksen, siis hitto mitä patsastelua suurimmaksi osaksi. Nojoo,
sitähän se tuntuu usein olevan...

Lava oli makeasti rakennettu ja etenkin screenit ansaitsevan
erityismainnan!

Ainiin, siellähän oli muuten hyvät nitku bileetkin ;)

Paljon on tuossa jo yllä sanottukin onnistuneesta keikasta. Gahan tuntui viihtyvän lavalla ja tosissaan nauttivan esiintymisestä. Positiivinen yllätys oli myös Goren äänen toimiminen slovareissa livenä. Levy(i)llä kun on ihan kamalaa kuraa. Videopätkät ja valosysteemit tuntuivat toimivan; olivat mun mielestäni todella tehokkaita fiiliksen nostattamisessa. Ja tuli sieltä henkkoht suosikkinikin World in my eyes. :heart:
Oma väsymys verotti melkoisesti tunnelmointia ja eturiviin änkemistä, muttei silti voi valittaa. Paitsi järjestäjien informoinnista alaisilleen: järkkäreillä oli kullakin eri käyttäytymispolitiikka mm. omien juomien suhteen mikä oli tosi syvältä sisäänmenovaiheessa. Miten tuo on mahdollista kun kaikki ovat talon omaa henkilökuntaa?!?!?! Eikö ohjeistuksen pitäisi olla yhteneväinen kun kaikkin informaatio tulee samalta taholta?
Yhtä kaikki, keikka oli Rock!

Joo loisto keikka, DM veti niin hyvin kuin odotin. Upeata matskua pyöri screenillä, varsinkin I Feel Youn kohdalla :) Aika moni tosiaan patsasteli yleisössä, mutta siinä kun Enjoy The Silence lähti soimaan niin about kaikki nousi seisomaan ja taputtamaan käsiä, hieno fiilis.

Oli aivan mahtava keikka :hearts:
Kauan olen fanittanut, mutta nyt oli eka kerta kun näin livenä. Asenne oli sen mukainen, eli jonotus pitemmän kaavan mukaan ja sain itselleni pirun hyvän paikan lavan edestä ja "lavaulokkeen" vierestä :)

Lavan edessä meininki oli hyvä, ainakin minä vedin ihan täysillä ja onneksi siellä oli muitakin friikkejä :D Joten mulle ihan sama jos porukka patsasteli jossain taaempana :excellent: Parhaiten upposi (odotetusti) hittikimara ennen ekaa encorea sekä Goren laulamat biisit. Never let me down oli tavallaan live-pettymys, mutta kun on katsonut "liikaa" DM:n live-DVD-levyjä, niin ehkä se ei ihan samalta näytä Helsingissä...

Olin sit myös tsekannut netistä etukäteen biisilistan...kiertueen kaikki keikathan menee samoilla biiseillä samassa järjestyksessä, mitä nyt Goren laulamien kappaleiden kohdalla on pientä vaihtelua. Vaikea sanoa olisiko ollut parempi jos en olisi "spoilannut" itseäni. Olisin varmaan revennyt liitoksistani esim. Behind the wheelin, World in my eyesin tai Shake the diseasin alkaessa...mutta onhan sillä hyvätkin puolensa että tietää mitä tulee. Kuten naureskelu sille miten porukka lähtee istumakatsomoista kun luulevat että keikka on ohi :D

Joo, ja terkkuja glowstickeille, nauratti kans :excellent:

Perushyvä keikka. en oo aikasemmin bändii nähny joten referenssejä ei kauheesti oo mut eniweis - hyviä ne oli. dave laulo todella hyvin - martin oikeestaan vielä paremmin. varsinki se 'home' oli tod kaunis.
meinas lähtee volat käsistä jossain vaiheessa, oisko ollu i feel youn aikana. mullon onneks niin korvat vaikkuu täys mut kaverit sano. just cant get enough rokkas ja personal jesus kans. ois voinu viel i feel lovedin heittää nii ois ollu melkee täydellinen.

9/10.

Bravery oli hanurista vaikka laulaja kyllä riehui ihan viihdyttävästi. Vielä kun osaisi pysyä nuotissa.

Väliaika, nitkua ja pousailua. Joku vois kertoa mikä se vika nitku oli ennen DM:mää. :hearts:

Mutta pääasiaan... Keikka alkoi huonoissa merkeissä porukan patsastelua hävetessä... Uudet biisit toimi mulle kyllä loistavasti. Mutta avot kun tuli A Question of Time niin tuntui että koko jäähalli sai sata volttia perseeseen suoraan.

Walking in My Shoes oli henk koht kohokohta, itsellä pyöri sukat vaan jaloissa ja tuntui että muukin yleisö tykkäsi siitä eritoten. Innostuihina Gahankin toteamaan lopussa että "Good song."

Laulettua tuli ääni pois, onneksi ihan vieressä olevilla skene-pousaajilla taisi olla tulpat korvissa. Raumalainen miäs kun laulaa niin siitä on kauneus kaukana. :hearts:

Harmi että tuli tutkittua settilista etukäteen, muuten olisi varmaan jopa alkanut itkeä onnesta Everything Countsista...

Paras kolmesta keikasta jotka olen paikan päältä todistanut kyseiseltä bändiltä.

Kiertueen keikka joulukuun 11. päivältä imuroitavissa tästä. Depeche Mode Live @ KROQ Almost Acoustic Christmas 11-12-2005. Kuvanlaatu ei ole erikoinen mutta kyllä siitä fiilikseen pääsee.

Hieno keikka, paljon parempi kuin aiemmat. Vanhat rallit oli laitettu uskottavasti uusiksi, esim. Everything Counts rokkasi. Setti toimi hyvin myös siksi, että uudella levyllä on pitkästä aikaa kovia biisejä. Eli ei soitettu enää muutamia "vakiohittejä" -80-luvulta. Poissa oli ainakin Strangelove ja Stripped. Olishan niitäkin kuullut mielellään. Ainoa lievä pettymys oli World in my Eyesin munattomuus.

Plussaa siitä, että bongasin Gahanin tänään Kluuvikadulla klo 16, se oli tulossa Kämpistä. En vaan tajunnu mennä fanittamaan, kun äijä näytti niin freshiltä ollakseen oikeasti itse Henkilökohtainen Jeesus. Ovat sitten jääneet mestoille pitemmäksikin aikaa!

Edit: Bravery oli kyllä halju varjo viime kesän Provinssin keikasta ..

Joku entinen Tammelalainen proge DJ oli myös bongannut Goren dokaamassa Kuu Kuussa.

Toimi. Poikien soundit olivat kunnossa ja biisit paria poikkeusta lukuunottamatta mahtavia niinkuin olettaa sopii. Dave Gahanin ja Martin Goren lauluäänet ovat todella loistavat ja istuvat kuin nenä päähän pändin soundeihin ja biisien tunnelmiin. Moneen kertaan tuli oikein hämmästeltyä kuinka mahtavassa tasapainossa DM:n sointi on myös livenä.

Keikan kohokohta oli ehdottomasti Walking In My Shoes. Biisi kuulosti riipaisevan hyvältä ja videoscreeneilla kävelleen punaiset hahmot loivat räikeydellään kontrastia tunnelmaan.

Keikan loputtua tajusin, etten ollut vilkaissut kelloa kertaakaan koko illan aikana. Hauskaa siis oli ja olisin helposti voinut kuunnella musiikkia vaikka tunnin pidempään.

Ainoa varsinaisesti ärsyttävä juttu oli Dave Gahanin kekkulointi lavalla. Suurimman osan ajasta ilman paitaa esiintyneenä ja överikireisiin pöksyihin puettuna mulle tuli hänestä mieleen lähinnä parturissa käynyt Mick Jagger.

Lavarakennelma oli mun mielestä aavistuksen sekava. Varsinkin sen lavan vasemmalla puolella biisien nimiä ja sanoja esittäneen "pallon" funktio jäi vähän epäselväksi. Sapiskaa myös valosuunnittelulle, koska tuolla arsenaalilla olisi ehdottomasti pitänyt saada massiivisempi lavashow aikaan.

Bravery oli täysin persoonaton ja yhdentekevä tusinarokkipändi, jolla ei ollut mitään annettavaa. Toivottavasti DM vaihtaa koko rupusakin tuleviksi keikoiksi parempaan.

Ainoa varsinaisesti ärsyttävä juttu oli Dave Gahanin kekkulointi lavalla. Suurimman osan ajasta ilman paitaa esiintyneenä ja överikireisiin pöksyihin puettuna mulle tuli hänestä mieleen lähinnä parturissa käynyt Mick Jagger.

Onni ettet ollut näkemässä Gahanin soolokeikkaa Provinssissa, siinä vasta kekkulointia olikin. Joutu melkein polttaan kaikki DM-maxit sen keikan jälkeen.

Semikekkulointi kuitenkin kuuluu asiaan, ja on pientä verrattuna esim. Devotional Tourin liveen (dvd:llä), jolloin suonissa virtasi muutakin kuin adrenaliini. ;)

Joku vois kertoa mikä se vika nitku oli ennen DM:mää. :hearts:

http://www.discogs.com/release/472780


Keikka oli erittäin hyvä, myös ne valot. Vaikka arsenaalia löytyy, ei niitä kaikkia valoja tarvii laittaa vilkkumaan yhtäaikaa niinku jossain Rantarockissa. Visuaalinen toteutus oli tyylikäs, ja se sopi hienostuneeseen ja herkkään, mutta voimakkaaseen musiikkiin hyvin. Ei tosin näkynyt varmaankaan permannolle niin hyvin kuin katsomopaikoille.

Joku vois kertoa mikä se vika nitku oli ennen DM:mää. :hearts:

http://www.discogs.com/release/472780

Tilattu! Kiitos bongauksesta. :hearts:

No prob. Tarkennan vielä visuaalisesta toteutuksesta, tarkoitin siis erityisesti valoja ja projisointeja, niistä Anton Corbijnin avaruusvirityksistä nyt voi olla montaa mieltä :D Mutta kai nekin omalla hellyttävällä tavallaan rinnastuvat DM:n "ajattomaan retrofuturismiin."