Epailija, 30.1.2009 12:23:
On siinä minusta kuitenkin jo huijauksen makua, jos esim. jotain HDR-kuvaa aletaan kutsua luontokuvaksi tai jos kuvaan on lisätty asioita, joita siinä ei ottohetkellä ollut.
Oletkohan nyt käsittänyt HDR-kuvan idean hieman väärin? Kyseessä on High DYNAMIC Range -kuva, jossa kasvatetaan puuttellisen tekniikan rajotteita ottamalla samasta paikasta eri valotuksella useampi kuva. Normaalin digitaalijärjestelmän dynamiikka riittää noin 8-9 aukon laajuiseen valotukseen - HDR-tekniikalla dynamiikkaa saadaan laajennettua esm 15-16 aukkoon. Tämä ei mielestäni ole millään asteella "kusetusta", vaan ainoastaan tapa jolla konpensoidaan vajaata tekniikkaa. Mainittakoot tähän vielä perään. Että ihmisen aivot korjaa niiin paljon puutteita, ettei kameratekniikka varmaan ikipäivänä pääse samalle tasolle. Esm näet vastavalossa ihan hyvin tummien alueiden yksityiskohdat - kamera ei näe. HDR:llä voidaan korjata tätäkin puutetta.
Eli suomeksi sanottuna, valotetaan kuvan tummat alueet näkyviin, ja alivalotetaan kirkkaat alueet näkyviin - sitten nämä kuvat yhdistetään.
Ja jos ruvetaan selittämään, että "ei noin saa tehdä", niin fine - Ostetaan 10.000euron digiperä ja kuvataan ne maisemakuvat sillä. En ole ihan varma, mutta jo 4vuoden takaiset digiperät saavuttaa 12 aukon dynamiikan (3 aukkoa enemmän kuin digijärjestelmä) - nykyiset digiperät lienee pääsee johonkin 13, ehkä jopa 14 aukkoon? Tähän kun lisätään se, että digiperä kuvaa värisyvyydeltään laajempaa kuvaa kuin digijärjestelmä.. niin missä vitussa se kusetus oikein on!?
Epailija, 29.1.2009 17:54:
Itse olen luontokuvien suhteen kyllä samalla kannalla, koska näen luontokuvien koko ideana sen, että niissä ikuistetaan luonnon oma kauneus sellaisena kuin se esiintyy.
No kerroppa minulle, minkälaisena se luonnon kauneus esiintyy? Sen mitä sinä tulkitset näköhavainnoksi on jo itseasiassa vääristynyt ensinnäkin siltä kohdalta, että miten juuri SINÄ näet värit (jokainen ihminen näkee värit hiukan erisävyisinä). Sen lisäksi näkemääsi vääristää se miten sinä käsität näkemäsi (jokaisen ihmisen mielipiteitä ja näkemistä vääristää omat näkemyset, ajatukset ja asenteet = painotat näkemästäsi tilanteesta / kuvasta eri asioita = näet taivaan ylisinisenä, tai luonnon puhtaan vihreänä koska haluat nähdä niin).
Se mitä teet fotarilla jälkikäteen (jos teet luonnollista kuvaa) on vain ja ainoastaan SINUN näkemyksesi siitä, mitä kamera tallentaa - se on se kuva, jonka SINÄ näit.
Kamera on vain ja ainoastaan aparaatti joka tallentaa raakapohjan siitä mitä näet, ei mitään muuta.
Luonnon kauneuden muokkaaminen sellaiseksi millaisena se omasta mielestä näyttää paremmalta voi tuottaa hemmetin hienoja kuvia, mutta ei se minusta enää luontokuvausta ole.
Onko kusetusta käyttää gradienttifilttereitä laajemman dynamiikan saavuttamiseksi (= taivas valottuu tummennetun osan läpi jolloin voidaan valottaa pitempään polttamatta taivasta puhki).
Onko kusetusta käyttää magenta-filttereitä valkotasapainon korjaamiseen loisteputkien valossa kuvatessa?
Onko kusetusta käyttää polaroidi-filtteriä veden heijastuksen vähentämiseksi?
Missä täällä menee se raja luonnollisen kuvan saavuttamiseksi, kysyn vaan.
Lähes kaikkia noita "luonnollisin menetelmin toteutettuja valokuvia" voidaan tehdä digitaalisesti jälkikäteen (joskin siinä menee enemmän aikaa, kuin itse kuvausvaiheessa toteutettuna) - niin on suorastaan tekopyhää napista siitä, että "tämä on kuvattu puhtaasti".. Ei muuta kun silmät auki ja perehtymään siihen valokuvauksen ihmeelliseen maailmaan enemmän - sitten tulee huomattua ne yhtäläisyydet "luonnollisen kuvauksen" ja "digitaalisen kuvauksen" välillä.
Tää on vähän sama kun kiistellään vinyyli vs. cd -keskustelua. Hittovie, musiikkia molemmista tulee ja tekniikat on täysin identtiset.