Seurustelu vs. Musiikinteko

Itse olen osapuolena parisuhteessa, jossa mies tekee musiikkia ja minä (nainen) en. Mun mielestäni tätä(kään) asiaa ei voida yleistää siihen että nainen rajoittaa miehen harrastuksia ja tekemisiä ja on siten totaalinen vittupää. Mä en pidä siitä että sanotaan miehet sitä ja naiset tätä, kun jokainen ihminen on kuitenkin ihan oma yksilönsä.

Mun mielestäni ihmisillä pitää olla harrastuksia, oli sitten parisuhteessa tai ei. Suhteen alkuaikoina tuli vietettyä paljon aikaa ihan vaan toisen kainalossa kyhnätessä, mutta parisuhteen kehittyessä olen alkanut kaipaamaan myös sitä ihan omaa aikaa. Meillä mies harrastaa syntikoitaan ja härpättimiään, se on hänen mielestään hauskaa ja hänelle tärkeää. Minä harrastan käsitöitä ja uusimpana harrastuksena koiratouhut. Mun mielestäni harrastuksia siis pitää olla, mutta eivät ne saa liikaa rajoittaa elämää. Kyllä myös parisuhteelle pitää olla aikaa. Jos mies vain kaikki illat räveltää jotain piipitystä tai jos minä luuhaan kaiken vapaa-aikani koiran kanssa metikössä tai itsekseni lankakaupassa, on jotain pielessä. Joskus pitää osata laittaa myös se oma harrastus syrjään ja viettää aikaa ihan vain toisen kanssa. Tärkeää on myös arvostaa niitä toisen harrastuksia, vaikka ne eivät itseä ihan kauheasti kiinnostaisikaan. Huomioitavaa on myös rahankäyttö, minä vetäisin herneet nenään jos mies ostaisi viimeisillä siemenperunoilla jonkun piipittimen, ja todennäköisesti mies vetäisi herneet nenään jos minä raahaisin viimeisistä säästöistä kotiimme afgaanin.

Mä en myöskään osaa ajatella, että nainen olisi joku hallitus ja mies pääjohtaja. Minä olen ainakin tasa-arvoinen parisuhteessani ja yhdessä asioista päätetään ja sovitaan.

Mun mielestäni mies on kiinnostava jos hänellä on omia intohimoja, tavoitteita ja kiinnostuksen kohteita. En osaisi olla parisuhteessa semmoisen kanssa, joka kaikki vapaa-aikansa katselisi telkkaria tai kävelisi minun perässäni.

"...mies vain kaikki illat räveltää jotain piipitystä..." :D

meillä on tilanne muuten ihan jees, mut yleensä ku saan mielestäni jotain järkevää renkutusta aikaseks ni eukko saattaa tulla tylyn näköisenä kommentoimaan "onpa muuten ihan järkyttävän paska basso tossa" tms.

:(

meillä on tilanne muuten ihan jees, mut yleensä ku saan mielestäni jotain järkevää renkutusta aikaseks ni eukko saattaa tulla tylyn näköisenä kommentoimaan "onpa muuten ihan järkyttävän paska basso tossa" tms.

:(

Mä huomaan itsessäni vähän tätä. Joskus tulee aika tylysti tokaistua jotain toisen aikaansaannoksiin liittyen ("mitä ihmeen kiksua sä täällä oikein soittelet?") ja sitten jälkeenpäin miettii että pitikö tuokin nyt noin inhottavasti sanoa. Eipä sekään hauskalta tuntuisi, jos mies kommentoisi minun hienoja villasukkiani, että ompas typerä väriyhdistelmä ja kantapääkään ei tainnut mennä niinkuin mummo opetti. :(

Vaimokkeella on telkkari, mulla on läppäri.

Illat menee mukavasti tolla kaavalla. Sitten kun alkaa molemmin puolin tilanne ahdistamaan, niin harrastellaan jotain seurustelujuttuja.

Häntä ei hirveesti kiinnosta jutut mitä mä teen, mutta antaa sentään harrastaa ja se on :heart:

Hmnn... Vuodesta -98 on asuttu yhdessä avopuolison kanssa ja tuolle ajalle toki mahtuu kaikenlaista. Yleisesti voisi sanoa, että naiset vihaa tietokoneita ja soittimia. Tai tarkemmin sanottuna sitä, että mies pelaa/tekee musiikkia/surffaa/ihan mitä tahansa joka ei liity naiseen. Näin varsinkin alussa, mutta viimevuosina (2005+) nainenkin on oppinut, että tietokone on mulle vain väline nauttia elämästä. Ei se koskaan korvaa naista, ei kilpaile tai sulje toista pois. Kyse on kahdesta ihan eri asiasta ja kummallekin on oltava aikaa, muuten ei ole kivaa.

Kyse on siis kärsivällisyydestä; sinun ja naisesi. Sinun pitää ymmärtää, että naisesi ymmärtää, mutta se ottaa vuosia:) Ja kompromisseja, sitä se elämä, maailmankaikkeus ja kaikki on.

Yleisesti voisi sanoa, että naiset vihaa tietokoneita ja soittimia.

Eikä voisi. Kuten ei myöskään voisi yleisesti sanoa, että miehet on pettäviä homofoobisia yltiöisänmaallisia paskapäitä, jotka kaikki juovat kaljaa ja kuuntelevat rammsteinia lenkkimakkara kourassa, rassaavat autoa kaiken vapaa-aikansa ja muistelevat haikeina sitä, miten hauskaa oli juosta hieltä haisevana rynkky kourassa pitkin metsää ja huutaa pam pam.

Minkälaisiin naisiin te poikaparat olette oikein sekaantuneet, jos vaaditaan viisi vuotta seurustelua ennenkuin nainen antaa teidän irkata rauhassa?

Yleisesti voisi sanoa, että naiset vihaa tietokoneita ja soittimia.

Joo siis mitä vittua? :D Olisko sulla jotain tieteellisesti luotettaviksi todistettuja lähteitä vai perustuuko yleistyksesi tosiaan vain siihen omaan naiseesi? Jos sun oma naisesi on joku äärimmäinen Cosmopolitan-stereotypia, ei se tarkoita, että kaikki naiset olisivat. Bitch plz.

joo saucella ollu paskoja akkoja voisi kans näin yleisesti todeta ;-)

Yks hyvä keino on kun sijoittaa studion johonkin muualle kuin olohuoneeseen. Optimi on oma studiohuone, tai mahdollisesti jopa erilliset studiotilat, jolloin voi inspiraation iskiessä viilata soundeja vaikka aamuneljään. Omalla kohdalla ei ainakaan mitään suurempia ongelmia ole ollut, paitsi tosiaan koneen sijoittuessa olohuoneeseen ei saa oikein omaa rauhaa, vaikkei toinen muuta tekisikään kuin katsoisi telkkaria.

Yleisesti voisi sanoa, että naiset vihaa tietokoneita ja soittimia.

Olisko sulla jotain tieteellisesti luotettaviksi todistettuja lähteitä...

Havainnoinninkohteita oman onnettaren ohella on ollut ystävien vaimot ja tyttöystävät, sukulaiset, koulukaverit(2v. tekussa ja 5v. mediakoulussa) ja naiset työpaikolla. Sanoisin, että satoja naisia. Suoraltaan mieleen tulee tasan yksi nainen, joka oli oikeesti "nörtti" ja asioista tietävä. Nyt puhun kyllä lähinnä tietokoneista, kyllähän sitä naisetkin soittelee kaikennäköistä viulua, kitaraa ja pianoa, mutta harvemmin ne ymmärtää mistä 303:ssa tai 8000:ssa on kyse. Tottakai joku, ja nuoremmissa varmaan useampi, mutta kyllä kolmekymppisis aika vähis o.

Eikä meille tule Cosmoa, avotakka kylläkin.

Ja toi JussiSin neuvo on hyväksi havaittu, nytkin tässä kolmannessa huoneessa on sähkörummut, polysix, micromoog, casio, skeba ja tietokone + mankeli... Kaikki sulassa sovussa ja helvetin rumasti levällään, mutta koulutus on mennyt perille ja "hallitus" itseasiassa sanoi, että "ei teidän kannata mitään tilaa vielä vuokrata, soitelkaa tossa vaan".

Ja toi JussiSin neuvo on hyväksi havaittu, nytkin tässä kolmannessa huoneessa on sähkörummut, polysix, micromoog, casio, skeba ja tietokone + mankeli... Kaikki sulassa sovussa ja helvetin rumasti levällään, mutta koulutus on mennyt perille ja "hallitus" itseasiassa sanoi, että "ei teidän kannata mitään tilaa vielä vuokrata, soitelkaa tossa vaan".

Juurikin näin.

Meilläkin on hallitus vaan kovasti tyytyväinen että oon kotosalla, vaikkakin eri huoneessa. Mulla on nyt omassa kopissani tietokoneilupöytä sekä soittimille oma pöytä/hyllyhässäkkä. Lisukkeena tuohon vielä talon ainoa vaatehuone, joka on muista laitteista johtuen pyhitetty minun vaatteilleni.

Luxus.

Vaimokkeella on telkkari, mulla on läppäri. Illat menee mukavasti tolla kaavalla. Sitten kun alkaa molemmin puolin tilanne ahdistamaan, niin harrastellaan jotain seurustelujuttuja.

aika tuttu kuvaus mun, eiku siis meidän arjesta.

Vaimokkeella on telkkari, mulla on läppäri. Illat menee mukavasti tolla kaavalla. Sitten kun alkaa molemmin puolin tilanne ahdistamaan, niin harrastellaan jotain seurustelujuttuja.

aika tuttu kuvaus mun, eiku siis meidän arjesta.

6 vuotta kun tätä symbioosia on pitänyt yllä, niin kuuluukin puhua jo monikossa.

Meidän perheessä se on nainen (siis allekirjoittanut), joka yrittää PATISTAA miestään musantekoon.
Meinas jo heittää kokonaan hanskat tiskiin ja ehti myymään TG-33:n. Siinä vaiheessa, kun aikoinaan Saksasta kalliilla (TÄÄ ON PAKKO SAADA) ostettu Kurzweil K2600 meinas lähteä myyntiin, niin piti jo puuttua asiaan ja estää kyseinen toimenpide. Vanha syna hajos, joten hommasin sille JP-8000:n
Ja nyt, vihdoin, on musanteko taas alkanut maistua. Joten SÄVEL-fanit; jotain uutta ja HYVÄÄÄÄ on tulossa (EHKÄ)
Ja kaikki kamat luonnollisesti koneineen, levareineen, levyineen sievästi olohuonetta koristamassa.

edit: Kappas. Nyt alkoikin näköjään musantekoilta. Mies oli ostanut pullollisen luomuviiniä ja korkkasi sen huokaillen "aejaejae.." ja vaelsi laitteittensa luo. Niin se vaan näköjään on, että LUOVUUS tarvitsee vahviketta. Sävel fanit, alkää vielä lipoko huulianne. Yleensä tällaisten iltojen tulokset eivät kestä päivänvaloa...

Ja nyt, vihdoin, on musanteko taas alkanut maistua. Joten SÄVEL-fanit; jotain uutta ja HYVÄÄÄÄ on tulossa (EHKÄ)

Hienoa :)

Vanha syna hajos, joten hommasin sille JP-8000:n....

God bless women like tekla.

en lukenu koko topikkia, mut mul on ainakin tässä suhteessa semmonen ongelma että suhde on liian hyvä, etten saa tuotetuksi mitään musaa koska kaikki on jotenki vaan niin pumpulitanssia(lol)
ja musiikin tuottaminen ainakin mulla tarvii jotakin "tuskaa" tai jotain semmosta syntyäkseen.. hehee onpa kiva kehuskella hyvällä naissuhteella täällä..