Posts: 405
Posts: 5,414
Muistan 4-vuotiaana pyörällä ajaessani toisen apupyörän pettävän ja kaaduin ojaan niin että hampaat iskeytyi huuliin (melkein läpi), polveeni tuli syvä haava ja taju lähti. 
Ei siitä jäänyt muuta kuin polveen arpi ja suuhun.
Toinen elämäni ikävä kokemus oli 5-vuotiaana kun ratsastin hevosella joka yhtäkkiä pysähtyi. Lensin sen selästä maahan murtaen solisluuni. Sinänsä parempi vaihtoehto kuin mitä meinasi käydä, laskeuta päällensä. En ole ratsastanu hevosella sen jälkeen kertaakaan. En millään muullakaan eläimellä.
Ei siitä jäänyt muuta kuin polveen arpi ja suuhun.
Toinen elämäni ikävä kokemus oli 5-vuotiaana kun ratsastin hevosella joka yhtäkkiä pysähtyi. Lensin sen selästä maahan murtaen solisluuni. Sinänsä parempi vaihtoehto kuin mitä meinasi käydä, laskeuta päällensä. En ole ratsastanu hevosella sen jälkeen kertaakaan. En millään muullakaan eläimellä.
Posts: 143
Posts: 2,376
Jonotin 3-vuotiaana äitykän kanssa seurakunnan päiväkerhoon, jonne otettiin parikymmentä ensin ilmoittautunutta. Paikka jonossa oli siis tärkeä.
Joku poika tönäisi mua ja minä siitä sitten päätin hermostua koko kolmivuotiaan kapasiteetillani ja lähdin lätkimään. Muori sai mut kiinni vasta parin kilometrin päässä, kun olin lähtenyt posottamaan kotiin
Eipä tarvinnut mennä sitten siihen kerhoon...
Joku poika tönäisi mua ja minä siitä sitten päätin hermostua koko kolmivuotiaan kapasiteetillani ja lähdin lätkimään. Muori sai mut kiinni vasta parin kilometrin päässä, kun olin lähtenyt posottamaan kotiin
Eipä tarvinnut mennä sitten siihen kerhoon...
Posts: 5,283
Krisu:
Heitetiin vesi ilmapalloja kuudennesta kerroksesta ihmisten päälle*pahis* TV:stä ei tullu mitään hauskaa sit järjestettiin oma komedia SORI KETKÄ KÄVELI SIELLÄ ALHAALLA*piis**nauraa**nauraa*
tuli mieleen hauska juttu,. vaikka tää ei ihan lapsuudesta olekaan.
2. asteen loukussa amis/lukiolinjalla käytiin usein kaupassa ostamassa aamulla jotain safkaa.
Noh, siinä oli sitten matkan varrella kolmekerroksisia kerrostaloja pari kappaletta.
Kaupasta tullessa eräältä parvekkeelta tiputettiin 3 munaa alas. Yksi munista osu kaveria suoraan päähän.
Lievästi kettuuntuneena kamut sitten talsivat takaisin kauppaan ja ostivat sellasen hirveen laarin munia, jotain 40-60 kpl. Noh sillävälin reilun 10 vanhat pojat varmaankin kierivät parvekkeen lattialla ja naurua pidätellen...
Tais pojilla ilme muuttua kun kananmunia rupes lentämään oikeen urakalla parvekkeelle ja avonaisesta partsin ovesta sisälle kämppään..!
HEHEHE, saivatpahan opetuksen, mulkerot!
*hahjust*
Posts: 2,763
Olin 3-4 vuotias. Asuttiin Siciliassa. Mun lempipuuhaa oli hyppiä rannalla kivenlohkareelta toiselle. Ajattelin aina, että jos tipun kivenkoloon, niin kuolen ja isi on surullinen...En tippunut ikinä. Niissä kivissä oli myös pieniä kotiloita kiinni, jotka oli jotenkin jännittäviä...
¡ Previous post a couple of years ago !
Posts: 409
Posts: 1,160
Tulipa taas etelän reissulla uima-altaassa polskiessa mieleen tämä:
3½-4 vuotiaana (about ) ihmettelin Miamin reissulla, kun kaikki muut ui ihan hienosti ja mulla piti olla käsissä "uimamansikat". Viskasin ne hiostavat perkuleet pois ja loikkasin altaaseen. Ja tietty painuin pohjaan kuin kivi. Kävelin sitten altaan pohjaa pitkin portaille ja kiipesin ne ylös. Vanhemmille motkotin: "On siinäkin mulla vanhemmat, kun antaa lapsensa hukkua!"
toisinaan näen vieläkin öisin unta siitä sinisestä vedenpohjasta, siellä oli niin kaunista ja rauhallista.
3½-4 vuotiaana (about ) ihmettelin Miamin reissulla, kun kaikki muut ui ihan hienosti ja mulla piti olla käsissä "uimamansikat". Viskasin ne hiostavat perkuleet pois ja loikkasin altaaseen. Ja tietty painuin pohjaan kuin kivi. Kävelin sitten altaan pohjaa pitkin portaille ja kiipesin ne ylös. Vanhemmille motkotin: "On siinäkin mulla vanhemmat, kun antaa lapsensa hukkua!"
toisinaan näen vieläkin öisin unta siitä sinisestä vedenpohjasta, siellä oli niin kaunista ja rauhallista.
Posts: 405
5 vanhana tipuin todella jyrkistä rappusista pää edellä alas mummilassa. Vaikka kuinka monta kertaa oli sanottu ettei kellariin saa mennä yksin, pakkohan se on aina koittaa*nauru*
Ainii ja kieltoja tuli myös lehmällä ratsastuksesta. Olin 8- vuotias ku päätin että tahtoo rattastaa... ja näin kävi*tirsk*
Seuraamukset ei sit enää ollu yhtä kivat ku sai satikutia...
Ainii ja kieltoja tuli myös lehmällä ratsastuksesta. Olin 8- vuotias ku päätin että tahtoo rattastaa... ja näin kävi*tirsk*
Seuraamukset ei sit enää ollu yhtä kivat ku sai satikutia...
Posts: 366
mua kiellettiin aina koskemasta astianpesukoneeseen laitettavaan pesuaineeseen...mut koska se kiellettiin, ni täytyyhän sen olla jotain hiton hyvää?! menin siis salaa ja maistoin -ja muistan kyl sen tunteen suussa aina. huh. ikää mulla tais olla sen 3 vuotta ja siitä lähtien oon kyl pitäny näppini kyseisestä aineesta erossa :D
Posts: 1,545
La Petite, 17.9.2007 12:49:
Tulipa taas etelän reissulla uima-altaassa polskiessa mieleen tämä:
3½-4 vuotiaana (about ) ihmettelin Miamin reissulla, kun kaikki muut ui ihan hienosti ja mulla piti olla käsissä "uimamansikat". Viskasin ne hiostavat perkuleet pois ja loikkasin altaaseen. Ja tietty painuin pohjaan kuin kivi. Kävelin sitten altaan pohjaa pitkin portaille ja kiipesin ne ylös. Vanhemmille motkotin: "On siinäkin mulla vanhemmat, kun antaa lapsensa hukkua!"
:DD
Posts: 740
Lapsuudesta on aika paljon "ikäviä" muistikuvia liittyen siihen, että oon tehny jotain ilkeyksiä mm. siskolle ja monta vuotta vanhemmille serkkupojille. Siskon kaatanu mm. ison pihakeinun kans nurin, serkun kanssa painimisen jälkeen on serkku löytänyt itsensä naama edeltä lattialta ym. 
Tää on aikaisimpia muistikuvia, mitä muistan. Joskus vähän vajaa 3veenä poljin innokkaasti 3-pyöräsellä mäkeä alas ja päätin sit kattoo taaksepäin et ehdinkö äitii ja siskoo karkuun tms. Siinä sitä sitten yhtäkkiä löysi ittensä törmänneenä suoraan alikulun betoniseinään: ei ollu kiire sen jälkeen ja itkuhan siinä pääsi.
Sisällä juokseminenhan on kaikista lapsista kivaa ja tietty iteki juoksin pikkusena. Villasukil pääs viel tosi lujaa ja pysty luistella. Kerran sit liukastuin niin taidokkaasti, et tuli aivotärähdys. Edellä olevat tapaukset ehkä selittävät osittain, et miks oon nykyään tämmönen.. vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää edelleen!
Tää on aikaisimpia muistikuvia, mitä muistan. Joskus vähän vajaa 3veenä poljin innokkaasti 3-pyöräsellä mäkeä alas ja päätin sit kattoo taaksepäin et ehdinkö äitii ja siskoo karkuun tms. Siinä sitä sitten yhtäkkiä löysi ittensä törmänneenä suoraan alikulun betoniseinään: ei ollu kiire sen jälkeen ja itkuhan siinä pääsi.
Sisällä juokseminenhan on kaikista lapsista kivaa ja tietty iteki juoksin pikkusena. Villasukil pääs viel tosi lujaa ja pysty luistella. Kerran sit liukastuin niin taidokkaasti, et tuli aivotärähdys. Edellä olevat tapaukset ehkä selittävät osittain, et miks oon nykyään tämmönen..
vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää edelleen!
Posts: 303
Pienenä tyttönä kävelin pitkin kotikatuja ja kiusasin ihmisiä, kyselemällä englanniksi esim. kelloa tai ohjeita jonnekkin. Oli niin hauskaa nähdä ihmisten reaktioita. Toiset hätääntyivät eivätkä saaneet sanaa suustaan ja toiset vain näyttivät kelloaan. Olihan se vähän ilkeätä, mutta minulla oli ainakin hauskaa*tirsk*
Kaikkia ihmisiä en suinkaan kiusannut kotikulmillani. Usein kävelin vain ihmisten luokse ja esittelin itseni. Tästä syystä tunsin hirveän määrän ihmisiä. Monesti kauppareissulla selostin isälleni aina tutuista vastaan tulevista esim. "Ton tädin nimi on Liisa ja se asuu tossa talossa. Niillä on musta iso koira ja se on tosi kiva ym." Siinä vaiheessa kun puiston penkillä istuva pultsari sanoi, että "Terve Philippa", niin meidän isä näytti hyvin huolestuneelta. Tämän jälkeen sainkin kuulla siitä, ettei kaikille kannata mennä edes juttelemaan*nauru*
Kaikkia ihmisiä en suinkaan kiusannut kotikulmillani. Usein kävelin vain ihmisten luokse ja esittelin itseni. Tästä syystä tunsin hirveän määrän ihmisiä. Monesti kauppareissulla selostin isälleni aina tutuista vastaan tulevista esim. "Ton tädin nimi on Liisa ja se asuu tossa talossa. Niillä on musta iso koira ja se on tosi kiva ym." Siinä vaiheessa kun puiston penkillä istuva pultsari sanoi, että "Terve Philippa", niin meidän isä näytti hyvin huolestuneelta. Tämän jälkeen sainkin kuulla siitä, ettei kaikille kannata mennä edes juttelemaan*nauru*
Posts: 52
Posts: 2,178
Mä oon järsiny sellasen valotikun rikki. Ei ollu hyvää.
Mäntysuovalla tuli pestyä keittiön lattia pariinkiin otteeseenn joskus ekalla. Ämpärillinen vettä ja sit oli kiva luistella. Kuivattiin fiksuna sitte se sanomalehdillä ja musteet jäi kivasti muovimattoon kiinni "oon nähny ku äiti kuivaa ikkunatkin tällä sanomalehdellä".
Mäntysuovalla tuli pestyä keittiön lattia pariinkiin otteeseenn joskus ekalla. Ämpärillinen vettä ja sit oli kiva luistella. Kuivattiin fiksuna sitte se sanomalehdillä ja musteet jäi kivasti muovimattoon kiinni "oon nähny ku äiti kuivaa ikkunatkin tällä sanomalehdellä".
La Petite, 17.9.2007 12:49:
Tulipa taas etelän reissulla uima-altaassa polskiessa mieleen tämä:
3½-4 vuotiaana (about ) ihmettelin Miamin reissulla, kun kaikki muut ui ihan hienosti ja mulla piti olla käsissä "uimamansikat". Viskasin ne hiostavat perkuleet pois ja loikkasin altaaseen. Ja tietty painuin pohjaan kuin kivi. Kävelin sitten altaan pohjaa pitkin portaille ja kiipesin ne ylös. Vanhemmille motkotin: "On siinäkin mulla vanhemmat, kun antaa lapsensa hukkua!"
toisinaan näen vieläkin öisin unta siitä sinisestä vedenpohjasta, siellä oli niin kaunista ja rauhallista.
Tosta tuli mieleen yks kerta Puuhamaassa kun olin jotain 4-5v.. Isä vei mut johonki altaaseen ja muistan kun se piti mua kädestä ja rupatteli siinä jonku tutun kanssa, mulla tuli sit tylsää ja rupesin jotain siinä hillumaan ja pian olinki yllättäen pinnan alla. Isä ei huomannu mitään, piteli mua vaan ilosesti kädestä samalla ku meinasin hukkua*grr* Kyl se sit havahtu ku tajusin kiskoa sitä kädestä
Posts: 427
Posts: 405
Muikku, 17.9.2007 20:30
Klipsis
Kerran tuli kova kova kakkahätä pihassa -> kakkasin ränniin ja pyyhin pyllyni kiveen :D
Ei sais nauraa mutta ei voi mitää!!
Posts: 740
Posts: 573
Santutar, 17.9.2007 18:45:
5 vanhana tipuin todella jyrkistä rappusista pää edellä alas mummilassa. Vaikka kuinka monta kertaa oli sanottu ettei kellariin saa mennä yksin, pakkohan se on aina koittaa*nauru*
Minullekin pienenä toruttiin samasta asiasta ja 17 vuotta myöhemmin kämäytin ne kellarin rappuset alas joista oli aina varoitettu. Ai saatana. Viikko saikkua -_-