rahaa). Tämä saattaa jättää intohimoiset levynkerääjät voivottelemaan, mutta saisivatpahan ainakin pitää ne 100 egen originaaliprässinsä ja "paremman" äänenlaatunsa. Tietyssä pisteessä levynkeräämisessä ei mielestäni ole enää niinkään kyse musiikista vaan fyysisen median palvomisesta, joka on tietenkin ihan jees, whatever tickles your pickle.
Aloittelevat dj:t valitsevat uutta tietokonetta ostaessaan läppärin eivätkä pöytäkonetta. Läppäriin sitten vaikka Traktor, versio 2.5 maksaa 199 egee. Joku midikontrollerikin olis varmaan kiva muttei välttämätön, parilla sadalla saanee? Ei tarvis ostaa erillistä mikseriä himaan kun vois näpsäkästi säädellä equja yms. potikoilla. Verrattuna teknareihin ja mikseriin tämä säästää rahaa aika lailla (läppärin hinta pois lukien). Toisaalta, mikserin ja yhden peruslevysoittimen ostaminen olisi sinänsä perusteltua että voisi nauhoitella myös vain vinyylillä julkaistavia biisejä koneelle.
Lähinnä tekstistä jää ymmärtämään nyt sen että meillä on aivan
erillainen käsitys koko toimintaan. Minä myönnän palvovani formaattia
enemmän kun pelkkää musiikkia. Eli vaikka joku matskua on aivan
käsittämättömän hyvää ja voi kuunnella sitä esim CD:ltä. Itse
soittamisen ilo tulee taasen vinyylistä ja siitä tuntumasta. Biisien
soittaminen läppärillä ja mp3:silla "konemaisesti" vaikkakin itse
valitsee biisit, ei vaan tunnu itselleni luontevalta. Soittamisen ilo
levyillä joiden hankkimiseen on nähnyt valtavasti aikaa ja
huolenpitoa on suurempi ilo kun itse musiikin soittaminen teknisenä
suorituksena.
Esimerkkinä voisi käydä myös live. Jos koko live tulee kokonaan
läppäriltä ja painat vaan play joka biisin alussa ei fiilistä juurikaan
tule, jos taas vääntelet potikoita ja vaihtelet lennossa patterneita
saa kiksejä jo huomattavasti enemmän.
Kuuntelumusiikin ostan CD:llä ja musiikin jota haluan soittaa
ostan vinyylillä.
-- xybo