Perusesimerkki itsestäni: Kun olin koulussa, vitutti se, etten ollut töissä, jossa olin aiemmin ollut ja josta sain rahaa. Nyt kun olen töissä, ottaapi päähän se, ettei ole opiskelemassa ja hankkimassa itselleen hyödyllistä tietoa ja jonkinlaista prosyyriä osaamisestaan.
Samoin esimerkiksi nyt lomalla. Satunnaisina hetkinä päivällä olen miettinyt, että pitäsköhän tehdä hieman etätöitä, kun sillee sais juttuja edistettyä. Sit ku on töissä niin haaveilee lomailusta ja siitä, ettei tarvitse edes miettiä työntekoa.
Toisaalta jos onnistuisi löytämään jonkunlaisen harmonian niin luultavasti se olisi melkoisen tylsistyttävää touhua, jos nyt vaikka jotain munkkiluostarin asukkeja ajattelee. Vaikkakin he ilmeisen tyytyväisiä ratkaisuunsa ovatkin.
Asiasta löytyy varmaan paljonkin kirjallista materiaalia, eipä vaan henkilökohtaisesti ole tullut moisiin tutustuttua.
Eipä silti, olen hyvinkin tyytyväinen nykyisiin valintoihini ja "saavutuksiini" elämän saralla. Joskin suuri osa niistä tuntuu tulleen melkoisten sattumien ja onnenkantamoisten kautta, osin tietysti itse avittaenkin. Tästä olenkin päätynyt siihen tulokseen, että useat asiat loksahtavat paikoilleen, kunhan vain tarpeeksi kovasti uskoo siihen mitä haluaa.
miksi tätä kirjoitan, oi en tiedä. ajattelin josko joku viisas tähän vastaisi omilla sanoillaan.