Kielitaito

#1 • • 2004 • Edited Hugo Guest

Millaista kielipäätä täällä pörrääviltä ihmisiltä löytyy?

Itse olen koulussa/lukiossa/jne opiskellut englantia (3lk lähtien), ruotsia(7lk lähtien), saksaa(8lk lähtien), ranskaa, venäjää, espanjaa, hollantia ja latinaa (kutakin 1. kurssin verran). Koulumenestys jokaisen kielen kohdalla oli vaihtelevaa, mutta käytännössähän sitä kieltä sitten oikeasti oppii. Esimerkiksi ranskan, venäjän ja latinan olen ehtinyt unohtaa lähes täysin, koska niitä ei sitten jatkossa päätynyt opiskelemaan lisää eikä niitä ole käytännössä päässyt testailemaan (ehkä ihan hyvä vaan ;)).

Englannin opiskelun aloituksen jälkeen sitä on tullu käytettyä aina kuin mahdollista, etenkin ulkomaanmatkoilla. Tällä hetkellä myös töissä pääsee käyttämään englantia joidenkin asiakkaiden kanssa ja yrityksen virallinen kieli on englanti (vaikka onkin suomalainen firma). Vaihto-opiskeluaikana tuli käytettyä oikeastaan vain englantia, tosin jonkin verran tietenkin hollantia. Hollannin opiskelua tuki hyvin ruotsin ja saksan aiemmat opinnot. Monet sanat ovat melkein samoja kuin ruotsiksi ja kielioppi lähentelee saksaa ainakin jossain määrin. Tosin tuntui siltä, että mitä enemmän hollantia oppii sitä vähemmän saksasta muisti mitään. Espanjantaidot ovat vielä jokseenkin rajoittuneita vain ruoan ja juoman tilaamiseen ravintolassa, mutta jostainhan se on aloitettava.

Jos nyt olisi se tilanne, että pitäisi valita ensimmäinen kieli mitä lähtee opiskelemaan, niin tuskin olisi englanti tai ainakaan ruotsi. Ehkä espanja :heart:

#2 • • 2004 • Edited kilobitti Guest

- Suomi+Ruotsi (äidin- ja isänkieli)
- Englanti (pärjään erittäin hyvin, sekä puheella että vaikeamman tekstin parissa)
- Saksa (8-9lk + lukio + 1 vuosi nyk. koulussa, en osaa melkein mitään)
- Espanja (puoli vuotta intensiivisesti, perusteet oli hallussa)

#3 • • 2004 Ana-- Guest

Mä puhun, kirjoitan ja luen englantia sujuvasti, mutta siihen se jääkin. Ruotsia ymmärrän, mutta kielen tuottamisen kanssa on jatkuvasti vaikeuksia rajallisen sanavaraston takia. Pitäisi varmaan opiskella mokoma sönkötys, mutta se unothuu nopeasti kun sitä kieltä pääsee/joutuu käyttämään yhä harvemmin.

Nyt säädettiin jopa eduskunnassa, ettei suomalaisen ylioppilaan tarvitse osata ruotsia, ehkä tämä on alkusoittoa ruotsin kielen harvenemiseen suomessa ja sitä kautta ruotsinkielentaitoisten arvostuksen nousemiseen.

Älytön päätös imho, seuraavaksi voidaankin varmaan kampanjoida "Pakkoenglantia" vastaan koska sen asema suomessa on vielä heikompi. Ärsyttävää kun tollasia, koko sivistysjärjestelmää koskevia päätöksiä tehdään noinkin vahvasti tunnepohjalta ja hämäävin semanttisin termein kuin "pakko"ruotsin kanssa tehtiin. Pitäisi joko linjata periaatepäätös niin, että kaikki kielenopinnot ovat vapaaehtoisia tai sitten jättää lainsäädäntö ylioppilastodistukseen vaadittavasta vähimmäiskoulutuksesta ennalleen. Jokainen YO-todistusta helpottava päätös johtaa vääjäämättä sen arvostuksen laskemiseen.

Kielitaito on sivistyksen tärkein työkalu ja ainoa tapa oikeasti ymmärtää tätä kieltä äidinkielenään puhuvien ihmisten sielunmaailmaa ja kulttuuria.

Sori jos meni hieman off-topic.

Nimim. "Närkästynyt"

#4 • • 2004 drS Guest

suomi + enkku.

ruottia aika nihkeesti.

saksaa vielä nihkeemmin.

tamperetta jonkun verran.

#5 • • 2004 Hugo Guest

Nyt säädettiin jopa eduskunnassa, ettei suomalaisen ylioppilaan tarvitse osata ruotsia

Vai oliko se niin, ettei ylioppilaskirjoituksissa tarvitse kirjoittaa sitä. Pakoillisia ruotsinkursseja pitää lukiossa silti kahlata ne 6 kpl vai montakohan niitä olikaan. Kyllähän se on jokaisen itse päätettävissä mitä kieltä lukee. Esim englantia ei tarvitse koulunsa aikana lukea ollenkaan jos ei halua. Ruotsin osaaminen voi olla ihan kiva juttu Pohjois-Euroopassa, mutta mitäpä sillä Espanjassa, Australiassa tai Keniassa tekee?

Itse olisin peruskoulussa ehkä mielummin lukenut ruotsin sijasta jotain muuta kieltä. Esim hollantia :D

#6 • • 2004 Nudie Guest

- Äidinkielenä suomi
- toisena 'kotimaisena' englanti
- melkein yhtä hyvin taittuu saksa (2 vuotta saksankielisissä maissa asuneena)
- ruotsi sujuu kohtalaisesti, vaikka ruosteessa onkin

--> jatkossa olis tarkoitus lueskella noiden lisäksi vielä espanjaa.

#7 • • 2004 mekaanikko Guest

Nyt säädettiin jopa eduskunnassa, ettei suomalaisen ylioppilaan tarvitse osata ruotsia, ehkä tämä on alkusoittoa ruotsin kielen harvenemiseen suomessa ja sitä kautta ruotsinkielentaitoisten arvostuksen nousemiseen.

Älytön päätös imho, seuraavaksi voidaankin varmaan kampanjoida "Pakkoenglantia" vastaan koska sen asema suomessa on vielä heikompi. Ärsyttävää kun tollasia, koko sivistysjärjestelmää koskevia päätöksiä tehdään noinkin vahvasti tunnepohjalta ja hämäävin semanttisin termein kuin "pakko"ruotsin kanssa tehtiin. Pitäisi joko linjata periaatepäätös niin, että kaikki kielenopinnot ovat vapaaehtoisia tai sitten jättää lainsäädäntö ylioppilastodistukseen vaadittavasta vähimmäiskoulutuksesta ennalleen. Jokainen YO-todistusta helpottava päätös johtaa vääjäämättä sen arvostuksen laskemiseen.

Joo no ei se kyl ihan noin mene. YO-tutkintoa uudistettiin niin, että pakollista on enää kirjoittaa äidinkieli ja kolme ainetta sen lisäksi. Se tarkoittaa, että saa jättää pois ruotsin, mutta yhtä hyvin voi jättää pois myös englannin (tai mikä itse kullakin on A-kielenä), matikan tai reaalin. Itse osallistuin rakennekokeiluun jossa moinen oli mahdollista jo kun itse kirjoitin 1996 ja jätin matikan pois koska totesin että lyhyen matikan kirjoittamisesta ei ole mitään iloa varsinkaan kun laskurutiini ei oikein ollut hyvässä mallissa.

Nyt pitäisi ensin katsoa, mitä ylioppilaat valitsevat kirjoittaa tulevissa YO-kirjoituksissa kun tämmöinen vaihtoehto on olemassa, ennen kuin lähdetään riehumaan. Väitän, että jos käy tosiaan niin että huomattavan suuri osa valitsee jättää ruotsin kirjoittamatta, niin olisi aiheellista arvioida kriittisesti pikemminkin ruotsinopetuksen tasoa kuin tutkintouudistusta. Uskoisin, että abiturientit(kaan =) eivät ole niin tyhmiä että puhtaasti fiilispohjalta valitsisivat mitä aineita kirjoittavat, vaan valitsevat sellaisia joista toisaalta on etua heidän tulevissa opinnoissaan ja toisaalta joista suoriutuu mahdollisimman helposti. Jos ruotsi on niin hankala ylioppilaskokelaille, että mieluummin jättävät sen kirjoittamatta, voisi päätellä että opetusta kannattaisi kehittää.

Sitten se kielitaito.

suomi = äidinkieli
englanti = kirjallinen erittäin hyvä, ääntämisessä vielä hiukka tekemistä mutta keskustelu kyllä sujuu ilman suurempia ongelmia
ruotsi = ymmärrän melko hyvin ja keväällä tuli Ahvenanmaalla todettua että kyllä se keskustelukin joten kuten sujuu
venäjä = opiskeltu 9 vee mutta osaaminen edelleenkin alkeistasolla =(
ranska = sujuu suunnilleen yhtä hyvin kuin venäjä, eli ei kovin hyvin mutta joten kuten
espanja, italia, japani, kiina, latina = 1-2 kurssia lukiossa, eli yhtä tyhjän kanssa

#8 • • 2004 Kaum Guest

.suomi
.ruotsia ymmärrän, mutta puhua osaan minimaalisesti
.englanti toimii hyvin, tosin mulla on fetissinomainen pakko yrittää
ääntää kaikki brittiaksentilla ja käyttää brittiläisiä sanoja, amerikan
englanti hirvittää
.saksan kanssa pärjään, kunhan ei puhuta liian teknistä kieltä
.ranskaa ymmärrän (huonosti)
.tärkeimmät sanat (kiitos, anteeksi jne) onnistuu melkein kaikilla euroopan kielillä

Waar vind ik een reparatiewerkplaats?
Verstaat U mij?

#9 • • 2004 Ana-- Guest

YO-tutkintoa uudistettiin niin, että pakollista on enää kirjoittaa äidinkieli ja kolme ainetta sen lisäksi. Se tarkoittaa, että saa jättää pois ruotsin, mutta yhtä hyvin voi jättää pois myös englannin (tai mikä itse kullakin on A-kielenä), matikan tai reaalin. Itse osallistuin rakennekokeiluun jossa moinen oli mahdollista jo kun itse kirjoitin 1996 ja jätin matikan pois koska totesin että lyhyen matikan kirjoittamisesta ei ole mitään iloa varsinkaan kun laskurutiini ei oikein ollut hyvässä mallissa.

Nyt pitäisi ensin katsoa, mitä ylioppilaat valitsevat kirjoittaa tulevissa YO-kirjoituksissa kun tämmöinen vaihtoehto on olemassa, ennen kuin lähdetään riehumaan. Väitän, että jos käy tosiaan niin että huomattavan suuri osa valitsee jättää ruotsin kirjoittamatta, niin olisi aiheellista arvioida kriittisesti pikemminkin ruotsinopetuksen tasoa kuin tutkintouudistusta. Uskoisin, että abiturientit(kaan =) eivät ole niin tyhmiä että puhtaasti fiilispohjalta valitsisivat mitä aineita kirjoittavat, vaan valitsevat sellaisia joista toisaalta on etua heidän tulevissa opinnoissaan ja toisaalta joista suoriutuu mahdollisimman helposti. Jos ruotsi on niin hankala ylioppilaskokelaille, että mieluummin jättävät sen kirjoittamatta, voisi päätellä että opetusta kannattaisi kehittää.

Hmjoo, tuli vähän fleimattua ennenkuin tarkistin faktat :) Pääasiassa tollasen
kuvan mä olin saanut tosta rakennekokeilusta, eli sen suurimpana meriit-
tinä tunnuttiin pitävän sitä, miten ruotsin kielen pakollisuudesta päästään
eroon. Jotenkin oli jäänyt sellanen käsitys, että kyseessä oli joku lain-
säädännöllinen asia.. Nojoo, erheitä sattuu.

Tosin ainakin meidän koulussa käyty ahkera "Pois pakkoruotsi!"-kampan-
jointi (jota tuki noin 90% oppilaista) näytti tuottaneen ton kohdalla tulosta;
ruotsin YO-kirjoituksen pakollisuudesta päästiin eroon. Tiedä sitten siitä
kuinka suuri vaikutus tuolla pakkoruotsin vastustamisella oli rakenne-
kokeilun käyttöönotossa ja YO-uudistuksessa.

Ruotsinopetuksen taso on väkisinkin kytköksissä oppilaitten motivaatioon
opiskella ruotsia, ja toisinpäin. Ruotsia vastahakoisesti opiskelevat oppi-
laat, jotka tuntevat ruotsinopetuksen "rangaistuksena", heikentävät opet-
tajien motivaatiota työskennellä.

Onko ongelmana sitten ruotsinkielen kuviteltu erityispakollisuus vai
trendiksi lanseerattu, pakollisen ruotsin vastustaminen, sen näkee kai
sitten tulevaisuudessa. Ainakaan suomalaisten abiturienttien
ruotsinkielentaitoa tämä ei varmaankaan kohenna. Olettaisin, että
päinvastoin.

Englanti nykymedian käyttökielenä varmasti säilyttää asemansa, enkä
usko että kovin moni kirjoittaa mielummin ruotsia, joka tuntuu olevan
kielenä nykyabeille vieraampi.

Jotenkin kyllä omaa kouluhistoriaa ja kanssaoppilaitten asenteita muistel-
len en ihan usko siihen, että kovin moni tekee valistuneen, tulevaisuuteen
tähtäävän päätöksen miettiessään YO-kirjoituksiensa valintoja - ehkä tämä
johtuu siitä että itse kirjoittaessani valinnan mahdollisuudet olivat rajatum-
mat. Toivottavasti tulevat abit tähtäävät pitemmälle ja tekevät kirjoituksi-
ensa kanssa valintoja, jotka eivät sulje heiltä ovia jatko-opintoihin.

#10 • • 2004 Hexe Guest

Englanti - Ihan hyvä 9v. lukenut ja päässyt käyttämään kieltä useasti.

Ruotsi - Kai se menee, en ole ikinä päässy livenä testaamaan ni en tie... 5v. lukenu

Saksa - Puhun hiukan ja ymmärrän puhetta ihan kohtalaisen hyvin, mut yksikään kielioppi ei mene alas...7v.lukenu.

Ranska - Luin 3v ja sit lopetin, eli en oikeastaan osaa... Tekstiä osaan hiukan lukea, mut en kyl puheest saa mitään selvää...

#11 • • 2004 kilobitti Guest

Näin pienenä off-topikkina;

Kahta kotimaista sujuvasti puhuvana olen monesti järkyttynyt suomenkielisten hyvästä ruotsinkielestä, kun leikitään kännissä että osataan ruotsia. Väittäisin, että suurin este ruotsin osaamiselle on monen kohdalla vaan käytön vähyys; useimmilla on ihan koulupohjalta vankat perusteet ja yllättävän laaja sanasto.

Tähän, kuin muihinkin vieraampiin kieliin voi mielestäni käyttää ohjesääntöä: tärkeätä ei ole kielioppi, vaan kommunikaatio. Eli rohkeasti vaan puhumaan, sen 'oikein' puhumisen oppii varmaan käytössä...vai mitä?

#12 • • 2004 Bio Guest

suomi äidinkieli, englantia puhun ja kirjoitan ihan sujuvasti
ruotti on vähän huonommassa jamassa.. kirjoitan paremmin kuin puhun

siinä se mun kielitaito on.. yläasteella on tullu luettua pari vuotta saksaa, josta en muista mitään, lukiossa kävin kurssin ranskaa jossa opeteltiin alkeiden alkeet

mut työhöni kuuluu asiakaspalvelu ja vaikka ei oikeen osaa sanoa mitä tarkoittaa niin elekielellä pärjää aika hyvin

#13 • • 2004 Funkatronik Guest

Suomea ja englantia osaan jotenkuten, mitään muuta kieltä en muutamaa sanaa enempää osaa. Vähän kyllä hävettää, kun ei tuo nykymaailmassa oikein riitä. Ranskaa haluaisin tällä hetkellä ehkä eniten opetella koska olen lukenut aika paljon ranskalaista runoutta (Baudelaire, Rimbaud, Verlaine yms) viime aikoina käännöksinä, eivätkä runot oikein koskaan toimi kovin hyvin käännöksinä.

#14 • • 2004 Hugo Guest

Eli rohkeasti vaan puhumaan, sen 'oikein' puhumisen oppii varmaan käytössä...vai mitä?

Todellakin! Hollannissa ystäväni ei oikein hanskannut englantia (mikä on aika ihme juttu tuolla :eek:) niin oli _pakko_ puhua hollantia. Menihän se välillä sanakirjan selailuksi ja saksaa lipsu väliin, mutta viimeistään muutaman olusen jälkeen homma toimi molemmilla.

Ruotsia on kiva puhella kans niitä näitä jos sattuu nastaa ruotsalaista seuraa löytämään. Enemmän me ruotsia osataan kuin he suomea \o/ Ruotsi aluksi tuntuu vähän hankalalta, mutta kyllä sekin alkaa sujua pikku hiljaa

skriva, skrivar, skrivade, har skrivat - EIIH !! :D

#15 • • 2004 Kaum Guest

Näin pienenä off-topikkina;
Tähän, kuin muihinkin vieraampiin kieliin voi mielestäni käyttää ohjesääntöä: tärkeätä ei ole kielioppi, vaan kommunikaatio. Eli rohkeasti vaan puhumaan, sen 'oikein' puhumisen oppii varmaan käytössä...vai mitä?

Kyllä. Yläasteella oli amerikkalainen englanninopettaja. Oli pakko käyttää englantia. Sen jälkeen en ole pelännyt keskustelua muilla kielillä.

#16 • • 2004 Felis Guest

Suomi äidinkieli, englanti menee sujuvasti, kiinalla pärjään varsin hyvin. Ruotsi ja ranska on molemmat käytön puutteessa ruostunu, tosin ymmärrän vielä yllättävän paljon. Hindi on taantunu sinne kiitos hei-asteelle.

Tohon pakkoruotsiin täytyy kyllä sanoa, että suurin este suomalaisten ruotsin kielen taidolle on tähän asti ollut pakkoruotsi. Kukaan ei opi pakolla, vaan motivaation on tultava itsestä. Vaikka itse kirjoitin ruotsista varsin hyvän arvosanan, en osaa enää puhua sanaakaan, koska ruotsin kielelle ei yksinkertaisesti ole ollut käyttöä. Kaksi vierasta kieltä on ihan jees, mutta imo kannattaisi harkita kannattaako niitä resursseja tuhlata opettamalla kieltä, jota kukaan ei halua oppia, ja jolla enemmistö ei välttämättä tee mitään. Olen vakuuttunut siitä, että niitä ruotsin opiskelijoita löytyisi kyllä ihan ilman pakkoakin, ja paremmalla motivaatiolla.

#17 • • 2004 LindaGP Guest

Ruotsi, suomi, englanti, saksa. Ranskaa ymmärrän jos kuulen ja näen tekstin samanaikaisesti, samoin hollantia, mutta kumpaakaan en osaa puhua. Olen lukenut myös italiaa ja venäjää, mutta valitettavan huonolla menestyksellä.

#18 • • 2004 Hansu Guest

Perinteisesti suomen lisäksi ruåtsia (ymmärrän oikein hyvin, puhuminen ja kirjoittaminen on hieman rapistunut käytön puutteessa), englantia (omasta mielestäni erittäin hyvin, englanninkieliset tenttikirjat ovat opettaneet paljon, samoin Star Trek :)) ja saksaa (tavallinen ja hieman monimutkaisempikin keskustelu sujuu, samaten luetun ymmärtäminen, asuin lukion jälkeen puoli vuotta Saksassa, jossa opin käytännön elämässä paljon enemmän kieltä kuin koulunpenkillä ikinä). Venäjästä taittuu vain alkeet, ja nekin ovat kovaa vauhtia unohtumassa. Ruokalistaa osaisin kyllä vielä lukea ja ehkä jopa kysyä tietä. Harmittaa toi unohtaminen, haluaisin joskus opetella venäjää oikein kunnolla.

#19 • • 2004 Genepool Guest

Waar vind ik een reparatiewerkplaats?
Verstaat U mij?

ja natuurlijk begrijp ik jou :excellent:

mua jeesas kylla ruotsi tosi paljon damiin muuttaessa, tosin sit tuli luettua enemmankin ku ne pakolliset. vaikka toki taalla englannilla parjaa jollei valita brittituristiks lokeroitumisesta.

toiseen maahan muutto auttaa valtavasti kielten oppimisessa mut paras keino on hankkia ulkomaalainen tytto/poikaystava. itsella tuntui ranskassa asuessa silta etta englanti petraantui enemman kuin ranska, kun puhutaan siipan kanssa enkkua. unetkin nakyy valilla monikielisina :laugh:

ainiin ne kielet : suomi, englanti, ranska, ruotsi, hollanti, espanjan alkeet

#20 • • 2004 Individual Guest

Voisin sanoa, että englanti on kiitettävä, ruotsi tyydyttävä ja osaan hieman myös "turistisaksaa".
Että näillä eväillä.