Mikä tässä touhussa mättää..

jos alkaa tehdä dj-hommia vain ja ainoastaan kuuluisuus ja dollarinkuvat silmissä kiiltäen, on syytä lopettaa hommat heti ja osallistua vaikkapa idols-kilpailuun. dj-homman on lähdettävä vain ja ainoastaan rakkaudesta musiikkiin ja hauskanpitoon. muut asiat kuten kuuluisuus ja bälä bälä tulee jos on tullakseen.

just my 50 cents..

ja HUOM: tämä on ihan yleistasoinen läppä, ei erityisesti suunnattu kenellekään tämän keskustelun osallistujalle. :)

Juu noi miksaukset 15:sta uusimmasta hittibiisistä ei meikääkään kiinnosta
pätkän vertaa. Kivempi soitella vähemmän huomiota saaneita biisejä,
jotka ansaitsevat soittoa enemmän tai sit vaan biisejä, joita muilla ei voi
olla (ts. ite tekemiä raitoja joita haluu testata porukkaan).
Toi 0day-pr0m0CDRzzZ-meno ei meikältä mitään sympatiaa saa, koska
porukalla (ainakin ulkomailla tuoreemmilla dj:llä) tuntuu olevan
tarkotus soittaa niitä vain siks että ne on uusia (kikkeli kasvaa), eikä
siks, että ne olis hyvää musaa. Ite en ainakaan halua soittaa yhtään
mielestäni paskaa biisiä, ellei joku sitten kauniisti tule pyytämään ;)

Sitten on tää uus superstara-dj-sukupolvi, joka ei enää osaa soitella edes
levyjä livenä (tai sit ei vaan uskalla), vaan esim radiomiksauksissa biisit on
miksattu koneilla putkeen. Tuntuu olevan ainakin ulkomailla muotia.
Hohoh. Se siitä settien elävyydestä...
Jos DJ-homma tarkoittaa jonkun mielestä pelkkää tarkkaa biittimiksausta,
kantsii vaihtaa alaa, koko DJ:n soittamisen periaate on silloin total hukassa.

edit:lisäys.

Eli kontekstina oli mielestäni alunperin Analla ja sitten itelläni pohtia miten nykyoloissa voi saada kunnolla keikkoja, ei suinkaan vaahdota dj:n ja tuottajan roolien yhdistämisen loistokkuudesta.

jeps, näin arvelin ja olen tuossa samaa mieltä. :cool:

ja topicciin viitaten (jos jäi jollekin epäselväksi :D ), tuo 'pakko-tuottajuus' mun mielestä ainakin mättää.. vähän niinku olis pakko olla missi-finalisti, että voisi olla tv-juontaja..

Eli kontekstina oli mielestäni alunperin Analla ja sitten itelläni pohtia miten nykyoloissa voi saada kunnolla keikkoja, ei suinkaan vaahdota dj:n ja tuottajan roolien yhdistämisen loistokkuudesta.

jeps, näin arvelin ja olen tuossa samaa mieltä. :cool:

ja topicciin viitaten (jos jäi jollekin epäselväksi :D ), tuo 'pakko-tuottajuus' mun mielestä ainakin mättää.. vähän niinku olis pakko olla missi-finalisti, että voisi olla tv-juontaja..

Niin, ja samaa analogiaa lainatakseni, mikäli haluaa olla tunnettu TV-juontaja,
kannattaa alottaa missikisoista ;)

Mä silti väittäisin että taito tuottaa ja taito soittaa kumpuaa samasta lähteestä,
molemmat edellyttävät a) musikaalisuutta b) teknistä taitoa. Näitä kahta
yhdistämällä voi joko tuottaa levyjä eli antaa palan sielustaan kansalle
tai sitten soittaa muitten levyjä. Ensimmäinen on taiteellisen persoonan
taiteellinen puoli, toinen on tekninen. Levyjen soittaminen on loppujen lopuk-
si hyvin teknistä puuhaa, jossa teknisyys valjastetaan musikaalisuuden ilmai-
sun välineeksi. Vaatii kykyä ymmärtää rumpukomppeja, melodioita,
koukkuja ja kokonaisuuksia jotta voi sieltä satojen / tuhansien levyjen jou-
kosta poimia ne kaksi, jotka on kuin tehty toisilleen. Vaatii suunnatonta musi-
kaalista lahjakkuutta koostaa tunnin setti biiseistä jotka sopivat loistavasti
toistensa perään, varsinkin jos biisien väliset muutokset ovat niin hienojakoi-
sia, että niistä miksauksen koostamalla saa miksaukselle "elinkaaren", setin
kehittymisen, syntymään. Väittäisin, että ihminen joka kuuntelee konemusiik-
kia niin kovalla antaumuksella että erottaa nämä nyanssit tuottaa myös mu-
siikkia. Itselle ainakin tuottaminen on avannut aivan uudenlaisen tavan
kuunnella konemusiikkia ja sitäkautta miksata sitä. Tahtien, tahtilajien,
rakenteen, droppien ja rollien merkitys aukeaa eri tavalla kun niitä vään-
tää itsekin. Tästä johtunee se, että OIKEASTI taitavia stara-deejiitä joiden
nimellä ei julkaista kuin miksauksia ei oikeastaan ole. Sitten on tietenkin
niitä hype+hype=stardom - jätkiä. Ne unohdetaan nopeasti, taiteilijat
jää muistoihin.

(edit niinjoo, itse aloin tuottamaan omaa matskua kakstoistavuotiaana
amigan trackerilla, ja levyjä aloin soittelemaan vasta muutama vuosi sit-
ten, pointti oli lähinnä siinä että hommasta pääsi nopeasti jyvälle ja se
vei heti mukanaan. Mulla ainakin on vielä vuosia harjoittelua edessä ja
taloudellisetkin investoinnit pitää nostaa eri luokkaan jotta saan sellaisen
levykokoelman käyttööni että pystyn soittamaan yli neljä settiä
vuodessa.)

Ana, sulla tuntuu olevan joku tarve nostaa musiikin tuottaminen dj-toimintaa ylevämmäksi asiaksi. Mistä moinen?

..niinjoo, itse aloin tuottamaan omaa matskua kakstoistavuotiaana
amigan trackerilla, ja levyjä aloin soittelemaan vasta muutama vuosi sit-
ten, pointti oli lähinnä siinä että hommasta pääsi nopeasti jyvälle ja se
vei heti mukanaan.

Tämä selittää monia juttuja kirjoittamissasi teksteissä. Kannattaa myös itse huomioida se, kun ottaa noinkin voimakkaasti kantaa.

..niinjoo, itse aloin tuottamaan omaa matskua kakstoistavuotiaana
amigan trackerilla, ja levyjä aloin soittelemaan vasta muutama vuosi sit-
ten, pointti oli lähinnä siinä että hommasta pääsi nopeasti jyvälle ja se
vei heti mukanaan.

Tämä selittää monia juttuja kirjoittamissasi teksteissä. Kannattaa myös itse huomioida se, kun ottaa noinkin voimakkaasti kantaa.

juu, täytyy nyt yhtyä samukseen ( ;) ) ja todeta, että musiikillinen tausta helpottaa deejii-hommiin ryhtymistä, mutta kumpikaan ei edellytä toisen osaamista.

Kyllä deejii-toiminta on viety jo niin pitkälle jukeboxin ajoista, että nämä kaksi taidemuotoa voi huoletta erottaa toisistaan. Molemmilla on aivan eri päämäärät (yksi mahtava kappale vs. koko illan sulava audionautinto), joten niiden vertailu on hyvin vaikeaa.

Toki ne tukevat toisiaan, mutta molempia ei tarvitse osata :)

Ana, sulla tuntuu olevan joku tarve nostaa musiikin tuottaminen dj-toimintaa ylevämmäksi asiaksi. Mistä moinen?

..niinjoo, itse aloin tuottamaan omaa matskua kakstoistavuotiaana
amigan trackerilla, ja levyjä aloin soittelemaan vasta muutama vuosi sit-
ten, pointti oli lähinnä siinä että hommasta pääsi nopeasti jyvälle ja se
vei heti mukanaan.

Tämä selittää monia juttuja kirjoittamissasi teksteissä. Kannattaa myös itse huomioida se, kun ottaa noinkin voimakkaasti kantaa.

Niin siis, tarkoitus ei ollut glorifioida kumpaakaan ylitse toisen, yritin vain
pohtia niitä asioita, jotka erottaa deejiin deejiistä. Mä näkisin asian niin,
että tuottamiskokemus auttaa ehdottomasti sekä nimen saamisessa että
itse setin soittamisessa. Näin tää oppimiskäyrä on ainakin mun kohdallani
mennyt.

Tietenkään kyseessä ei ollut mikään kirkon oveen naulattu teesi että on
PAKKO olla tuottaja jotta voi soittaa hyvin levyjä, tietenkin kyseessä on
kaksi aivan eri asiaa. Käsittelin tuossa aihetta lähinnä stara-aseman kan-
nalta, jonka saavuttamiseksi pelkkä levyjensoittotaito ei näytä riittävän,
ainakaan perinteisillä dj-aloilla. Turntablismi, kuten mainitsin, on asia erik-
seen. Tanssimusiikki-DJ taitaa tarvita aikamoisen liudan julkaisuja
noustakseen varteenotettavaksi deejiiksi, vai olenko väärässä? Itselleni ei
ainakaan tule kovin montaa stara-deejiitä mieleen, joka vain soittelee.

en sano että "tuottaminen > soittaminen" :) Se, kummalla on enemmän
taiteellista arvoa, musiikin soittamisella vai musiikin tekemisellä, on tieten-
kin makuasia.. ;) Molemmat vaativat tietenkin sen musikaalisen
motivaation jonka tyydyttämiseksi yksi soittaa kitaraa, toinen
huuliharppua ja kolmas levyjä.

Ok. Useat tätä aihetta sivuavat kirjoituksesi ovat vain olleet hyvin yksipuolisia ja dj näkökulmasta suppeita, joten ymmärtänet asiaan puuttumisen.

Käsittelin tuossa aihetta lähinnä stara-aseman kan-
nalta, jonka saavuttamiseksi pelkkä levyjensoittotaito ei näytä riittävän,
ainakaan perinteisillä dj-aloilla. Turntablismi, kuten mainitsin, on asia erik-
seen. Tanssimusiikki-DJ taitaa tarvita aikamoisen liudan julkaisuja
noustakseen varteenotettavaksi deejiiksi, vai olenko väärässä? Itselleni ei
ainakaan tule kovin montaa stara-deejiitä mieleen, joka vain soittelee.

Se, että omat julkaisut auttavat dj-keikkojen saamista lienee kiistaton fakta. Tällaisilla vaihtokauppa-luonteisilla asioilla ei sitten olekaan mitään tekemistä dj- tai edes tuottajan taitojen kanssa, kuten hyvin tiedämme.

"Varteenotettavan dj:n" statuksen voi kyllä aivan hyvin omata ilman omaa musiikillista tuotantoakin. Menestys, miten ikinä sen käsittääkin, on anyways monen eri osasen summa. Se mihin osiin panostaa on artistista itsestään kiinni. Yhden osan puuttuminen ei stara-näkökulmasta merkitse vielä välttämättä mitään (taiteellisen puhtauden (TM) antaessa kylliksi periksi tapoja edetä löytyy useita..). Itse voin nimetä lonkalta suhteellisen monta erittäin merkityksellistä ja mielestäni poikkeuksellisen hyvää DJ:tä, joilla ei kummempia tuotannollisia kredittejä allaan ole. Ja vielä enemmän sellaisia, jotka eivät tosiaankaan ole _tuotantonsa siivellä_ nousseet asemaansa, vaikka se olisikin yksi heidän intohimoistaan. Tietysti riippuu ketä pitää arvossaan jne. mutta tutkimukset voi aloittaa vaikkapa Francis Grassosta, David Mancusosta, Larry Levanista, Greg Wilsonista..ja tuoreemmista esim. Harvey, Cosmo, ym.

Ok. Useat tätä aihetta sivuavat kirjoituksesi ovat vain olleet hyvin yksipuolisia ja dj näkökulmasta suppeita, joten ymmärtänet asiaan puuttumisen.

Tottakai, mulla toi DJ-aspekti konemusiikkiin on tullut vasta verrattain
myöhään mukaan. Varmaan edellisistäkin postauksista huomaa, ettei
mulla ole paljoa käsitystä pelkästä levyjen soittamisesta, varsinkaan
suosikkigenreni ulkopuolelta. Sori jos möläyttelin typeryyksiä ja kiitos
kannanotoista :)

Selvennykseksi vielä että tarkoitin staralla sellaista populääristaraa kuten
esim. Paul Van Dyk tai Sasha, joitten nimen tunnistaa siinä missä Britney
Spearsinkin.

Seuraavaksi voitaisiinkin keskustella suosiosta ja mitä se on; onko pienen
piirin suuresti arvossa pitämä kölniteknoäijä oikeasti suosittu jos koko
genre pitää sisällään vähemmän ihmisiä kuin yhdet megatrancebileet :)

Ok :)

Itellä soittaminen on ollu kuvioissa vasta noin nelisen vuotta. Oon ottanu sellasen tavotteen että pääsen ees joskus jonnekkin soittamaan ja saan matkustaa ilmatteeks vaikka Tampereelle, Jyväskylään tai Helsinkiin näkemään tuttuja, tutustumaan uusiin ihmisiin juhlissa, kattomaan meininkiä, tuottamaan hymyä yms. Paras palkkio se on vaikka kotibileissä kun joku tulee kättelemään ja antaa hymyä. Se toimi sille tyypille juuri sillä hetkellä.

En oo ikinä pitäny mielessä että musalla jota oikeesti diggaa tienais elantonsa. Ravintola dj:nä toimiminen on sitten ihan oma lukunsa, onhan se omalla tavalla huvittavaa mutt kyllä siitä varmasti myös hyvää keksii. Ja hei sillä saattaa vielä elääkkin.

Oon jotain softia/synaa rääkänny mut en oikeen osaa toteuttaa itteeni moista kauttai. Oonkin päättänyt ryhtyä hiomaan soittotaitoja joissa onkin vielä kuhmua kuin graniitti lohkareessa. Parhaiten huomaa soittamisen ilon kun huomaa kuluttaneensa muutaman tunnin dekkien ja mikserin ääressä keksien jonkun uuden kikan tai keksii "Täydellisen" tavan yhdistää pari biisiä toisiinsa.

Ja ai sitä tunnetta kun ekan kerran sai tehtyä laukattoman vaihdon :hearts:

Ja voisin tohon sanoo että ei se 40h dekkien takana oo vielä paljoo, joka päivä keksii jotain uutta ja hienompaa. ;)

Mikä tässä touhussa mättää?

Vastaus: proge jätkät ja niiden pakonomainen tarve saada samat levyt kun jumalallaan eli Digweedillä.


Mulle itselleni se on ihan vitun sama kuka dj bileissä niitä levyjä soittaa, kunhan soittaa hyvää musiikkia. Eikä silläkään ole mitään väliä onko ne levyt joita tämä dj soittaa niitä vanhoja klassikkoja vai ihan uusia promoja.


(kenenkään ei sitten tarvitse vetää mitään hernettä nenään näistä mun kommenteista)

Mikä tässä touhussa mättää?

Vastaus: proge jätkät ja niiden pakonomainen tarve saada samat levyt kun jumalallaan eli Digweedillä.

totta vitussa, onhan sillä parhaat levyt :angry:

Kaikenlaista sitä näköjään ihmiset murehtii :)

Mut sellasta, et jos biisi on hyvä niin se on sellainen 'shit happens' -keissi, varsinkin jos se on saatavilla ainoastaan jossain tietyssä formaatissa. Vinyyli olisi tietysti unelmatapaus ja sitä suositaan, mut nykytilanteessa esim asetaatit on aika pitkälle syrjäytynyt cd-ärrien takia. On sitä joskus tullut soiteltua yksittäisii biisei jopa c-kasetilta ^___^

Plus se et nykyään tulee enemmän laadukasta demoa ja niitä on erittäin mukava suosia kotimaisuusasteen vuoksi.

Tietysti riippuu ketä pitää arvossaan jne. mutta tutkimukset voi aloittaa vaikkapa Francis Grassosta, David Mancusosta, Larry Levanista

Nykydj:t voi kokeilla biittimiksata soul-, funk- ja discolevyjä sellaisilla levareilla, joissa ei ole pitchiä.

Noille kavereille se oli arkipäivää.

Nykydj:t voi kokeilla biittimiksata soul-, funk- ja discolevyjä sellaisilla levareilla, joissa ei ole pitchiä.

Noille kavereille se oli arkipäivää.

No eikos Mancuso ollu just tunnettu siita et se soitti aina biisit kokonaan eika miksannut, vaan enintaan feidasi varovaisesti. Ei se biittimiksaus ole aina paikallaan, ihan turhaa hifistelya. hyva dj soittaa oikeat biisit oikeassa jarjestyksessa temposta huolimatta oli se eka sit 130, toka 87, seuraava 112 - siis jos biisit toimivat perakkain tanssilattian vaatimalla tavalla. Jos tarkkaan katsotaan niin house/tekno -kulttuurin trendiklubien ulkopuolella ei oikeastaan kiinnosta ketaan miksaako dj biitilleen vai ei, tokihan se on peruskikkana kiva ja helppo tapa pitaa tietty energia kasassa ainakin jonkin aikaa mutta tuskinpa siihen kiinnitetaan huomiota vaihtaako dj biisit pystyyn luontevassa kohdassa tai ns 'crossfeidaa' sikali etta biisit antavat siihen mahdollisuuden - tai spiikkaa joka biisin valiin ja siina yhteydessa vaihtaa.

lopuksi yhteenveto: hommassa mattaa se etta ketaan ei enaan kiinnosta se musiikki vaan pousaus ja dj:n tekniikka (siis "skenessa").

No eikos Mancuso ollu just tunnettu siita et se soitti aina biisit kokonaan eika miksannut, vaan enintaan feidasi varovaisesti.

Aivan. Muistikatkos :-/

No tuossakin olisi tekemistä monelle dj:lle tai musiikkia harrastavalle :P

Mutta noin yleisesti laitan huomattavasti enemmän painoarvoa selektiolle kuin tekniikalle kun puhutaan normaalista klubijutusta. Turntablistien tekniikkaa voi sitten vaan suu auki ihailla..