Joo, paitsi että pedofiilin konditionaali EI ole
yhdentekevä siinä vaiheessa, kun hänen
ihmisarvonsa kyseenalaistetaan verrattuna
henkilöön joka hankki ansionsa tappamalla.
En minä Adolfin sodanaikaisille jutuille smettailekkaan. Rauhan pitäminen ja vahvistaminen on tärkeämpää, kuin montako "ryssää" sitä tuli listittyä yli puoli vuosisataa sitten.
No tässä tulee oma nihilismi esiin, tai miksikä sitä nyt kukin haluaa kutsua. "Jos minä olisin maailmanherruuden yksinvaltias..."
...vähintään 4 miljardia ihmistä tulisi kuolemaan.
Toisaalta hyvä, toisaalta huono, etten ole. Voi olla, että se 4-5 miljardin ihmisen harvennus olisi hyvä sekä meille, että planeetallemme, mutta kenellä olisi jumalan kaltainen asema päättämään ketä harvennetaan?
Oma mielipiteeni on se, että kansa tarvitsee idoleita ja niitä on hyvä olla. Sankari saa muut yrittämään. Moraalikin on semmoinen juttu, että ei sitä pelkästään sodassa tarvita.
Liikaa on suurennuslasi kääntynyt niihin sodanaikaisiin tapahtumiin. Mutta ihmisarvoltaan kahta duunia tekevä kolmen lapsen yh-äiti, McDonaldsin kassalla työskentelevä opiskelija ja syöpään parannuksen keksivä tiedemies on ihan samoja. Se tiedemies voi sitten minun silmissäni tiputtaa omaa ihmisarvoaan vaikkapa murskaamalla MS-vammaisen sormet, jotka olisi muuten ainoa tapa, millä tämä liikuttaa säkömoottorilla toimivaa pyörätuoliaan.
Mutta silti tämän tiedemiehen saavutuksia voidaan ihailla vielä tämän MS-vammaisen sormien katkomisen jälkeenkin. IMO. Kunhan sitä sormien murskailua ei joko a) mainita asianyhteydessä asiaankuulumattomana b) vähätellä, että "kun se kerran keksi syöpään..."
Pahainen koira se voi olla, mutta silti keksiä fiksuja asioita.
Minun mielestäni voidaan kyllä Hitlerinkin tekemiä hyviä asioita kertoa hyvinäkin asioina, kuten autobahn ja niinkin hullu idea, kuin valmistaa niin halvalla massatuotantona autoja, että ihan tavallisellakin kansalla on varaa ostaa niitä, eikä vain rikkaimmilla. (Vaikka joku voi nähdä autoteollisuuden negatiivisena. Sitä se onkin näillä päästömäärillä.)
Ja ehkä tästä vielä ristiriitaisimpana juttuna on toisen maailmansodan aikana tehdyt ihmiskokeet. Eipä ole kovinkaan monasti meidän historiassa lääketiede ottanut sellaisia harppauksia. Ei se ihan mukavaa niille juutalaisille ollut, mutta mikäli emme käytä olemassa olevaa dataa hyödyksemme, he kuolivat turhaan. Eikä saadun datan käyttö tee kokeita mielestäni yhtään sen oikeutetummaksi. Olisi vain tyhmää olla käyttämättä sitä.
"Tyhmää, niin tyhmää olla ottamatta mitä annetaan." - Ismo Alanko
Eli yhtäällä kiitellään siitä että kaveri tekee
duuninsa, ja toisaalla sitten vähätellään
negatiivisempia juttuja sillä että kaveri VAAN
tekee duuninsa.
Ihan hyvä pointti. Vaan toisaalta ei kaikki kykene tekemään taistelun paineen alla edes sitä mitä pitäisi tehdä. Emme nytkään tiedä olisiko Adolf hypännyt käsikranaatin päälle pelastaakseen kolme omaa miestä... Ja se on spekulointia taasen.
Eikö sitä voisi pitää niin, että hänen urotyönsä alkoi vasta sodan jälkeen?
Jos Adolf EI olis tehny
mitä teki, tai jopa sanonut että 'mä en tee mitään,
en suostu tappamaan' niin sehän oltais
pahimmassa tilanteessa ammuttu karkuruudesta.
Tuossahan on kaksi ihan erilaista skenaariota. Entä jos Adolf ei olisi tehnyt mitä teki, vaan esmes sluibaillu tehtävistä? Ei varmaankaan olisi sotasankari. Ei ehkä olisi tappaja. Ehkä.
Jos taas olisi heittäytynyt äksäksi maahan ja sanonu, ettei tee mitään, niin siinä tapauksessa todennäköisesti olisi kyllä vankeutta / ampumaharjoituksia käynnistetty.