muo ahdistaa yötyöt ja niitten mukanaan tuoma sosiaalinen tyhjiö. Yksin työskentely öisin ei oo ihan mun hommaa. Palkkatason laskun uhallakin vaihdan päivävuoron puolelle, ehkä piristyn hieman. Kesällä tää viel meni kun oli valosaa mut nyt aurinko on se, joka kertoo mulle et on aika mennä nukkumaan. Ei toimi, ei.
Yötöitä joskus hurjassa nuoruudessani tehneenä en voi muuta kuin osoittaa empatiaa. Ei todella ole herkkua ryytyä duunissa yksin pimeällä ja mennä silloin nukkumaan kun pitäisi herätä. Koska mä viihdyn ihmisten seurassa ja puhun aika paljon, niin jo parin yön jälkeen iskee armoton ahdistus ja loppuviikosta jo vituttaa mennä duuniin.
Kaikkein karmeinta on kuitenkin noista yövuoroista palautuminen. Mulla ei rytmin kääntäminen onnistunut sitten millään - usein siihen saattoi mennä useita päiviä.
Onneksi nykyisessä työpaikassa voi itse sanella aika pitkälle vuoronsa, vaikka muuten duuni on ei sieltä miellyttävimmästä päästä ole...
Jeps, palautumista ei oikein ehdi tapahtua missään välissä, kun tekee
pelkkiä yövuoroja. Toisaalta mulla on sit sillontällön yli viikon mittasia
vapaita, jotka tosin nekin menee aika pitkälle koomailessa kotona, koska
sitä vuorokausirytmiä ei väen vängällä viitsi käntää takaisin; muuten on
taas seuraavat työvuorot ihan poikki.
Mäkin olen luonteeltani tosi sosiaalinen tyyppi, ja nautin ihmisten seurasta
ja puhumisesta, ja muutenkin sellanen sosiaalinen kanssakäyminen on
mulle tärkeämpää kuin mun alan yötyöläisillä näyttäs pääsääntöisesti
olevan. Tää duuni edellyttää vähän sellasen yksinäisen suden luonnetta,
millasta mulle ei oo siunattu tarpeeks. Noita muita yöduunareita kun kat-
too, niin niistä näkee aika pitkälle että ketkä on ollu talossa pitkään ja
tehny näitä hommia paljon; se muuttaa ihmistä. Väkisinkin. Useimmilla
sentään on kotona vaimo tai tyttöystävä, joka usein itsekin tekee vastaa-
vanlaista vuorotyötä, joten niillä se yhteinen ajanvietto voi hyvinkin ulot-
tua iltaseitsemästä aamuviiteen. Sillon kun mulla alkaa olee kutina et nyt
vois mennä nauttimaan yhden oluen hyvässä seurassa vaikka viikolla,
kello on yleensa 22:00-24:00, ja kaikki normaalia työtä tekevät ihmiset
on jo nukkumassa.
Alkaa tuntumaan aika omituiselta, että mä tiedän paremmin mitä läheisen
esson työntekijöille kuuluu ku suurimmalle osalle mun kavereista, ja
ainoot tuntemattomat joitten kanssa juttelee yleensä aukoo kännissä
päätään koskien mun ammattiani tai mun ammattikunnan liikennetottu-
muksia. Vituttaa oikeesti kun ensin painaa 12h hommia ja sit pitää puolen
tunnin kahvipaussin niin joku känninen ämmä päättää alkaa mesomaan siitä,
miten "te saatanan securitaspellet vaan vittu istutte tääl perseellänne ja
kittaatte kahvii ja sit kiusatte ihan normaaleja maksavia asiakkaita vittu!"
tosi-helvetin-mieltäylentävää kuunnella tollasta :(
