Synteesin perusteet !

Itse olen oppinut käyttämään ainakin ihan vain kokeilemalla. Ensimmäinen (ja viimeinen) analogisynani oli Juno 106 jota käyttämällä oppi helposti alkeet, kun verme on käytännössä varsin simppeli. Kaipa noita netistä löytyy ohjeita ja vinkkejä jos vain jaksaa googlettaa. Tietysti myös syntikan manuaali on ihan hyödyllinen tiedonlähde (ja niitäkin löytyy netistä) ;)

Kirjastoistakin löytyy syntikkakirjoja kyllä, itselläni oli opinnäytetyötä varten juuri Tampereen Metsosta lainassa joku vuodelta 1982 oleva opus, en muista kyllä nimeä mutta aika kattava kuitenkin. On noita varmasti uudempiakin. En sitten tiedä kyllä löytyykö suomenkielellä vastaavia. Sitäkin kannattaa kysyä kirjastontädeiltä, auttavat varmasti mielellään.

http://www.studiocovers.com

Edit: Äh, vittu. Linkki ei toimi näköjään enää.
Mä oon ihan itseoppinut muusikko. Kyllä ilman kirjoja ja nettisaittejakin pärjää, mutta se on pirun hidasta opetella sillä tavalla.

http://www.computermusic.co.uk/tutorial/a_sforbeg/a_sforbeg.asp

Tuolla on aika mukava sivu perusteista:
http://tyala.freeyellow.com/2ansynth.htm

Itse olen opetellut homman vähän kantapään kautta, Rebirth -> Reason -> Yamaha CS-15. Ensin hommasin Rebirthin ja vääntelin "303":sen nuppeja miettien mistä tapahtuu mitä. Propseilta tuli sitten Reason, jonka demon latailin päästäkseni räveltämään subtractoria, totesin että homma toimii ja ostin senkin talteen. Vääntelin aikani umpimähkään subtractorin nappeja ja totesin että onhan tässä jokin järki oltava. Luin perusteet juuri tuosta linkistä ylempänä ja synteesin salat alkoivat aukeamaan vähitellen. Ostin sitten aidon analogin, CS-15, ja totesin että hommahan toimii käytännössä juurikin kuten softalla + soundi oli aivan toista luokkaa kuin subtractorilla.

Kirjastoista löytyy muuten (ainakin Tre/Hki) paljon kirjallisuutta analogisynteesistä jne. Ne kirjat on anyway 80/90 -luvuilta ni matchaa hyvin noihin retrolaitteisiin :)

Toinen tapa on just kelailla vaan piuhotuksien ja kytkentäkaavioiden perusteella mitä synassa tapahtuu -> voilá, ongelma ratkaistu! :D Tohon ei välttämättä tarvi edes sitä synaa, vaan vähän jotain kaavioo.

Ihan niinku kooma sanoikin, niin kannattaa ajatella, mitä siellä syntsan sisällä tapahtuu. Modulaarisynteesi olisi se kaikkein havainnollistavin tie oppia, mutta jostain syystä ($$) se on aina vasta se viimeinen vaihe.

Tiukasti vaan tutkimaan toimintakaavioita ja miettimään, että mikä envelope heiluttaa mitäkin ja mihin kohtaan modulaatiot vaikuttaa, niin kyllä se siitä aukee.

Nykyvehkeissä esmes modulaatiomatriisit on aluksi varmaan aika sekavan tuntuisia, mutta juuri niillä saadaan synteesiin versatiliteettia.

FM-synteesi on sitten luku sinänsä verrattuna vähentävään synteesiin, siinä meinas aluksi mullakin pää nyrjähdellä, ku aluks ei meinannut mikään luonnistua. Presettejä tutkimalla ja miettimällä sekin sitten pikkuhiljaa aukee.

Matikkakaan ei ole yhtään haitaksi, joskin sitä joutuu kelailemaan vain ihan periaatteellisella asteella. Jokainen varmaan tajuaa, että jos ketjuttaa kaksi filtteriä, joista ensimmäinen leikkaa kaiken yläpään pois ja asettaa seuraavaan hipassin, niin läpi ei tule juuri mitään. Tämäkin tulee kyllä kantapään kautta ja testailemalla.

Synteesin perusteista yks havainnollisimpia paikkoja on ollut Clavian sivuilla:

http://www.clavia.se/nordmodular/Modularzone/index.html

Käypää lukemista, vaikkei omistaisikaan Clavian Modularia, kirjoitettu aika rautalangasta vääntäen, mutta kuitenkin suht tieteellisesti. Tietty esimerkit on Modularille, mutta toimii tietysti ihan samalla tavalla muissakin syntsissä, joissa voi reititellä oman mielen mukaan.

Itse olin ihan pihalla joskus 2 vuotta sitten, kun sain Waldorf MicroQ:n käsiini. En tiennyt mitään edes detunesta. Aloin vaan lukemaan sitä microQ:n manuaalia ja siinä selitettiin kaikki perusjutut, kuinka tehdään detunattu liidi ja muita soundeja. Siinä sitä sitten oppi sitä synteesiä, kun hieman mietti välillä, kuinka se syna oikeesti toimii. Homma ei todennäköisesti onnistu, jos ei tiedä, mitä siellä sisällä oikeesti tapahtuu, eli ensin kantsii ottaa selvää synan sielunelämästä ja katsoa jotain rakennekaaviota, miten eri modulit siellä sisällä on kytketty ja mitä on mahdollista säätää. Siitä ne trance-sounditkin lähtee, kun saa valittua saha-aaltoja oskillaattoreihin ja detunettamaan niitä hieman, asettamalla unisoniin ääniä ja detunettamaan sitä ja sitten leikkimään envelopeilla... Kannattaa eka alkuun testailla, kuinka filter envelopella saa cutoffia moduloitua. Sitä käytetään aika monissa soundeissa. :)

Accessin sivuilta löytyy myös pdf:nä ladattava "Programming analogue synths" tms, joka on tarkoitettu virukselle, mutta sitä voi soveltaa myös mille muulle tahansa synalle. En muista suoraa linkkiä, mutta sieltä jostain download-osastolta löytyy...

Jep, syntikoista saa paljon enemmän irti kun tietää miten ne toimivat. :) Mä tutkin uudesta synasta ensimmäisenä aina lohkokaavion, josta näkee heti suurinpiirtein millainen laite on kyseessä.

Mun musaharrastukseen on aina liittynyt läheisesti elektroniikan harrastamiseen ja omia synia on tullut suunniteltua ja rakenneltua. Yksinkertaisenkin synan rakentaminen opettaa aika hyvin noi perusteet... Nykyään tuon voi tehdä paljon helpommin jollain modulaarisella softasynalla, esim. ilmaisella SynthEditillä.

Matematiikka (ja fysiikka) auttavat tosiaan hahmottamaan synan toimintaa. On aika oleellista ymmärtää miten aaltomuoto muodostuu harmonisista komponenteista Fourierin teorian mukaan. Mulle ainakin on helpompaa ajatella noita asioita taajuustasossa kuin aikatasossa. Tietenkin teorian opetteluun saa lisää motivaatiota kokeilemalla asiat samalla käytännössä jollain synalla. Mäkin opettelin aikoinani 106:lla, joka on yksikertaisen arkkitehtuurin ansiosta hyvä tuohon tarkoitukseen.

Muitakin synteesimenetelmiä on tosiaan olemassa kuin subtraktiivinen synteesi. Monesti ihmiset sekoittavat keskenään analogisynteesin ja subtraktiivisen synteesin. Tuo on iskostunut niin tiukasti ihmisten mieliin että digitaalisia subtraktiivisia synia kutsutaan virtuaalianalogeiksi. ;)

Ne eivät kuitenkaan ole sama asia. Subtraktiivisen vastakohta, additiivinen synteesi (aka Fourier-synteesi), sekä taajuus- ja vaihemodulaatioon perustuvat synteesimenetelmät voidaan myös toteuttaa analogitekniikalla. Samoin digitaalitekniikalla voidaan tehdä kaikki se mitä analogisella (+ paljon muuta esim. wave sequencing).

Miten olet opetellut analogisen syntikan perusteet ?

Onko olemassa nettisaitteja tai kirjallisuutta syntikoiden sielunelämästä , ja kiva olis jos vielä jopa suomeks ?

Olen kyllästynyt luomaan soundeja erehdyksien ja monien tuntien kokeilujen jälkeen, haluaisin tehokkaasti hyödyntää syntikoiden tarjoamia mahdollisuuksia niin että tiedän mitä olen tekemässä :eek:

Hieman teoriaaaaa hakusessa

Nappia vääntämällä sun soundinteosta ei välttämättä tuu niin rajoittunut kun pelkästään muiden hiffaamat teoriat lukemalla. Toki nää on makukysymyksiä, mutta mä suosittelisin tota virheen ja erehyksen sekä perinteistä syntikan manuaalin yhdistelmää...

Väännät vaan nuppii kaiken vapaa ajan ja kahvilla sekä vessas luet manuaalii niin siit lähtee ;D

IMO on vaikeempi tie soveltaa itse opeteltua teoriaa käytäntöön kun käytäntöö teoriaan... :) Toki sekin toimii mut sun on tehtävä valinta et opitko noi ensin lukemalla (ja sit nappii vääntämälle) vai nappia vääntämällä (ja sit täydennät synteesitaitoa teorialla).

ihan vaan kun sanoit että "haluaisin tehokkaasti hyödyntää syntikoiden tarjoamia mahdollisuuksia niin että tiedän mitä olen tekemässä" niin tota ajatellen vastasin... jos siis todella haluat oppia käyttämään synaa niin sun tulee löytää sulle itselle helpoin työskentelytapa. Ja sehän hoituu kokeilemalla, sillä jos luet vaan ohjeita etkä jaksa vääntää saundii niin opit vaan tekeen jonkun Jörgen Svenssenin suunnitteleman bassosaundin. Yhtähyvin vois mun mielestä käyttää ihan vaan synan presettei :) ...Mieluummin ainakin ku et osaa tehdä biiseihin 7 variaatioo jörgenin beissistä. :):):)

Eri asia todellakin sit jos sulla on vaan tavoitteenä päästä alkuun teorialla ja sit alkaa taas viettää aikaa synalla. Sillon todellakin toi toimii... Pointtini tässä koko postissa oli ehkä enemmänkin se, että oman kokemuksen pohjalta voisin sanoa että siinä synalla vietettävä aika on lopunviimeks se joka tulee lopunlopuks ratkaseen...

Osmo Lindeman on tehny aikoinaan sellasen tosi kätsyn kirjan. En muista nimee, mut se oli kyllä hyvä. Vanha se on, mut pätee yhä.
Meitsi tietää perusjutut, mutta kipeet soundit menee kokeilun kautta. Pari kaveria on kyllä sellasia jotka keksivät soundeja jossain kaupungilla tai kahvilla tai jotain. Sit ne alkaa ihan täpinöissä selittään, että "kun niinku laittaa sen lfo:n ohjaamaan sen ja sen filsua samalla kun se taas ohjaa tuota ja tätä ja sitten ajetaan vielä ringmodin kautta ja laitetan kiertämään..."-tyyliin.
*sigh* ...no..kyl ne on yleensä kuulemisen arvoisia, käytettävyys on sitten toinen juttu ;)

Novation Supernovien manuskoissa on myös perinteisesti ollut jotain yleistä selitystä:

http://www.novationmusic.com/nov_route/docs/tech_support/user_man_1.htm

FM-synteesi on sitten luku sinänsä verrattuna vähentävään synteesiin, siinä meinas aluksi mullakin pää nyrjähdellä, ku aluks ei meinannut mikään luonnistua. Presettejä tutkimalla ja miettimällä sekin sitten pikkuhiljaa aukee.

Joo FM-synteesi on kyllä ihan oma lukunsa. Onkin ollut mielessä ruveta kunnolla
vääntelee kunhan tulee inspistä ja aikaa. Mulla ei ainakaa tällä hetkellä
onnistu soundin luominen FM:llä niin että soundista tulee se mitä aluksi
oon kuvitellukin. Normaali synteesillä tuo taas on helppo juttu..