believe?

Eli jeesuksenpalvonta on nähdäksesi ainoa mahdollinen
uskonnon muoto? [/quote]

Toi on todella yleinen käsitys, mutta sille ei voi mitään. Luulisin että kristinuskon eri haarat ovat aika kaukana todellisuudesta ja siksi täälläkin on todella hyökkääviä mielipiteit´ä uskonnosta yleensä. Jos eläisimme maassa jossa olisi esim buddhalaisuus "valtionuskonto" luulisin että en hyökkäisi sitä vastaan yhtä voimakkaasti. Mutta koska suomessa ei juuri muista uskonnoista kuule on luonnollista että käsityksemme uskonnosta ovat johdetut kristinuskosta, vieläpä protestanttisesta.

Joudun ottamaan hieman takaisin omia juttujani. Keskusteltuani kavereitten kanssa, tulin tulokseen että ateisti-rationalisti uskoo myös. Ehkei niin tyypillisesti mutta kumminkin. Loppujen lopuksi eihän tiede ole koskaan lopullista... Joten tunnustan etten usko jumalaan mutta uskon kuitentin johonkin. Tämä nyt kuulostaa saivartelulta mutta tieto on lopultakin vain uskomus... Ei tietysti kaikissa asioissa (matematiikka) mutta esim rakkaat kosmologian kysymykset muistuttavat kovasti uskoa... Tiedoksi ehkä kutsutaan paremmin perusteltua uskoa, eihän siitä ole loppujen lopuksi kauan kun uskottiin että "likoeläimiä" (so. bakteereja, yms.) syntyy itsestään...

Joten tunnustan! Uskon sittenkin sellaiseen mikä minulle voidaan todistaa riittävästi. Eli, vain riittäväksi katsottavien todisteiden määrä erottaa uskon tiedosta! (Poikkeuksia!!! matematiikka esim.)

Olenkohan ihan hakoteillä tässä asiassa?

Suomi on kyllä uskonnollisesti melko avoin valtio. Meillä on Suomessa mm. myös hindulainen ja buddhalainen yhteisö. Puhumattakaan islamilaisesta ja katolisesta yhteisöstä. Myös lukuisia muita uskonnollisia yhteisöjä on rantautunut Suomeen.

Ja kyllähän uskonnontunneilla opetetaan muistakin uskoista!

Tämä edellinen turisti olin sitten minä!

tuntematon:

Ja kyllähän uskonnontunneilla opetetaan muistakin uskoista!

Aika heikosti kylläkin. Koulun tietojen perusteella mulla ei olisi hajuakaan, mitä buddhalaisuus tms. edes tarkoittaa. Tosin uskontoa viimeksi opiskelin yläasteella ja siitä on jo muutama vuosi kulunut...

_atmos:

lukio valistaa

Niinhän se tekee, mutta en siellä uskontoa valinnut.

Panfobia:

_atmos:lukio valistaa
Niinhän se tekee, mutta en siellä uskontoa valinnut.

Sitten valitat kyllä ihan turhaan, kun itse olet toisin valinnut!
Oma vika!

Ken uskoo ken ei, jokaisen oma valinta.

Syder:

Ken uskoo ken ei, jokaisen oma valinta.

Esitän edelleen, ettei kyse ole välttämättä valinnasta,
vaan joissain tapauksissa myös siitä että henkilöllä
on hänen arkikäsityksensä ylittäviä kokemuksia joita
hän pitää hengellisinä, ja tulee tätä kautta uskoon -
joskus vastoin aiempaa käsitystään uskonnon luonteesta.

Ja tuo turisti olin siis minä

Katrina:

Sitten valitat kyllä ihan turhaan, kun itse olet toisin valinnut!
Oma vika!

Valitinko mä? No joo, ehkäpä tietäisin asioista enemmän jos olisin uskontoa lukiossakin opiskellut.

Uskonnonopetuksesta:

Kannattaa myös muistaa, että suuri osa uskonnonopettajista
on edelleen varsinaisia kansankynttilöitä, jotka ovat
itse omaksuneet kristilliset opinkappaleet täydellä sydämellään.
Tämän takia heidän ymmärryksensä ja tietonsa muista
uskonnoista saattavat olla varsin ulkokohtaisia ja pinnallisia.

Näin ainakin omien kokemusteni mukaan.

Mä taas en valinnut, koska en koulutunneilla koe oppivani yhtään mitään, ainakaan jos aihe ei kiinnosta minua ihan hirveästi. Paljon enemmän saan asioista irti, jos tutustun niihin itsenäisesti. Lisäksi lukio oli muutenkin ihan tarpeeksi rankka ja meidän uskonnonopettajamme varsinaisia kääpiä...

Äh. Enkö mä ikinä pysy asiassa...

Kuten Syder sanoi: "Ken uskoo, ken ei. Jokaisen oma valinta".

Aivan.

Itse voin sanoa kuuluvani kirkkoon ja uskovani Jumalaan. En silti käy kirkossa juuri koskaan. Paitsi häissä, hautajaisissa, rippijuhlissa ja joskus jouluisin kuuntelemassa joululauluja.

Mulle on ihan sama onko joku ateisti, muslimi vai hindu. Kunhan ei ala minua käännyttämään kyseiseen uskontoon tai olemaan uskomatta. Minä en käännytä ketään ja minua ei käännytä kukaan.

[muokattu 28.10.2002 15:19]

Vaikka mä en usko jumalaan, mä edelleen uskon että me itte vaikutetaan meijän elämään niin silti mä haluun isot kirkkohäät koska se on sinetti avioliitolle mun mielestä....

Tres:

Uskonnonopetuksesta:

Kannattaa myös muistaa, että suuri osa uskonnonopettajista
on edelleen varsinaisia kansankynttilöitä, jotka ovat
itse omaksuneet kristilliset opinkappaleet täydellä sydämellään.
Tämän takia heidän ymmärryksensä ja tietonsa muista
uskonnoista saattavat olla varsin ulkokohtaisia ja pinnallisia.

Näin ainakin omien kokemusteni mukaan.

Tuokin on niin koulukohtaista. Kun nyt itse satun opiskelemaan alaa, jolta valmistuvat mm. kaikki uskonnon opettajat, voin kyllä todeta, että ainakaan saamani opetus ei ole ulkokohtaista ja pinnallista. On sitten eriasia mitä siitä saa irti ja kuinka hyvin osaa opettaa. On kuitenkin fakta, että teologisessa tiedekunnassa on viisi pääainetta, joista uskontotieteet ovat vain yksi. Näin ollen monen tulevan opettajan uskontotieteiden opinnot voivat jäädä muutamaan perusluentosarjaan...
Mutta ei teologiaa voi kuitenkaan opiskella opiskelemalla vain protestantismia!

Avernian:

Syder:Ken uskoo ken ei, jokaisen oma valinta.

Ken onkin kova jätkä

Niin oon mäki kyl *nauraa*

Meinasin just kiinnostua mormooni-meiningistä,
kävi oven takana kaks men-in-black-tyyppistä
miestä ja toinen oli viel-hmm-ihan ilo silmälle*vink*.
Rupesin äkkiä skarppaamaan oven avattuani,
kunnes toinen tunkas kirajn mun nokan eteen,ja
kysy olenko lukenut tätä"mormoni-kirja"...

Ööh,en,eikä kiinnosta.pisteet laski ja tempasin oven
kiinni.

Kaikki jehovan todistajatkin sais olla tuollaisia
m.i.b.-tyyppejä...*joo*Rupeispahan ovikin
aukeamaan useammin.