Onnea! :D
Mahdanko olla tämän kevään huonoiten (pitkästä matematiikasta) kirjoittanut ? :D
Enpä usko. Meidän lukion kanslisti sanoi, että monet sai 1-2 pistettä ja jotkut jopa pyöreät 0 :)
Edit: Eli siis voit olla ylpeä siitä 3 pisteestä ;)
Enpä usko. Meidän lukion kanslisti sanoi, että monet sai 1-2 pistettä ja jotkut jopa pyöreät 0 :)
Edit: Eli siis voit olla ylpeä siitä 3 pisteestä ;)
jaksoin vaivautua korottamaan...
reaalista L
matikka,pitkä M
Pitäisi varmaan ensi vuonna harkita saksan koetta.
Mulla on ollut toi Pitkä matematiikka tämän ensimmäisen vuoden seiskaa, joten siitä päätellen, osaatko ennustaa, onko minulla mitään mahdollisuuksia kirjoittaa yli C:tä, vai ovatko nuo matikan kirjoitukset ihan mahdottomat?
Toi pitkä matikka taisi mennä kaikilta aika huonosti kun kerran pisterajat oli noinkin alhaiset (6 pistettä alin raja, 10 pisteellä jo B). Itse kun katselin niitä tehtäviä niin en nyt oikein osannut nähdä mikä niissä oli erilaista siihen nähden mitä itse tiedän (itse aikoinaan tuli laskettua kaikki tehtävät vuoteen 97 asti). Toisaalta lukiomatikan ja korkeakoulumatikan välillä onkin aika iso ero, ei niinkään tasossa vaan tyylissä. Lukiossa ainakin kursseilla helposti pärjää vain ulkoaopettelemalla tekniikoita, korkeakoulussa usein vaaditaan sitten paljon isompi annos sitä soveltamiskykyä.
Kai tosin niitä 60 pisteenkin kirjoittajia jokunen on kuitenkin ollut. Silloin 97 niitä kai oli joku alle kymmenen. Tänä vuonna ei varmaan kovinkaan montaa.
Ei ne nyt mitään mahdottomia ole. Tärkeintä niissä on oikeastaan olla hirvittävän huolellinen ja pikkutarkka. Esimerkiksi ennen kuin lähtee derivoimaan funktiota pitää aina muistaa kertoa jotakin sen jatkuvuudesta/derivoituvuudesta, muuten menee pisteitä. Tätä en ole koskaan nähnyt korkeakoulussa käytettävän, mutta ylppäreissä tuollaiset muotoseikat ovat ratkaisevia. Asiaa auttaa, jos matematiikan opettaja on jo alusta lähtien vaatinut tarkkuutta ja huolellisuutta esimerkiksi kokeiden arvostelussa, silloin tämmöiset jutut on hyvin iskostettu selkärankaan.
Se jaksatko pakertaa koko oppimäärän kasaan riippuu ihan siitä kuinka paljon on valmis uhraamaan aikaa. Loppupelissä vain laskemalla oppii, eikä kolmen vuoden kahvilla oloa voi korvata kuukauden intensiivisellä lukemisella.
Kai tosin niitä 60 pisteenkin kirjoittajia jokunen on kuitenkin ollut. Silloin 97 niitä kai oli joku alle kymmenen. Tänä vuonna ei varmaan kovinkaan montaa.
Mulla on ollut toi Pitkä matematiikka tämän ensimmäisen vuoden seiskaa, joten siitä päätellen, osaatko ennustaa, onko minulla mitään mahdollisuuksia kirjoittaa yli C:tä, vai ovatko nuo matikan kirjoitukset ihan mahdottomat?
Ei ne nyt mitään mahdottomia ole. Tärkeintä niissä on oikeastaan olla hirvittävän huolellinen ja pikkutarkka. Esimerkiksi ennen kuin lähtee derivoimaan funktiota pitää aina muistaa kertoa jotakin sen jatkuvuudesta/derivoituvuudesta, muuten menee pisteitä. Tätä en ole koskaan nähnyt korkeakoulussa käytettävän, mutta ylppäreissä tuollaiset muotoseikat ovat ratkaisevia. Asiaa auttaa, jos matematiikan opettaja on jo alusta lähtien vaatinut tarkkuutta ja huolellisuutta esimerkiksi kokeiden arvostelussa, silloin tämmöiset jutut on hyvin iskostettu selkärankaan.
Se jaksatko pakertaa koko oppimäärän kasaan riippuu ihan siitä kuinka paljon on valmis uhraamaan aikaa. Loppupelissä vain laskemalla oppii, eikä kolmen vuoden kahvilla oloa voi korvata kuukauden intensiivisellä lukemisella.
Toi pitkä matikka taisi mennä kaikilta aika huonosti kun kerran pisterajat oli noinkin alhaiset (6 pistettä alin raja, 10 pisteellä jo B).
Näin on. Yläpäässä pisterajat olivat vielä kierommat, 31 pisteellä eximia ja laudaturin raja oli 47. Oudot pisterajathan johtuvat siitä, että nimenomaan keskitason arvosanoja tuli huomattavasti vähemmän, hylättyjä ja heikkoja arvosanoja oli hirvittävästi. Laudatureja ei kai ollut kuitenkaan suhteessa yhtä vähän, kuin esimerkiksi magnoja.
Itse kun katselin niitä tehtäviä niin en nyt oikein osannut nähdä mikä niissä oli erilaista siihen nähden mitä itse tiedän
Tehtävät 3-6 olivat liian vaikeita.
Se jaksatko pakertaa koko oppimäärän kasaan riippuu ihan siitä kuinka paljon on valmis uhraamaan aikaa. Loppupelissä vain laskemalla oppii, eikä kolmen vuoden kahvilla oloa voi korvata kuukauden intensiivisellä lukemisella.
Amen.
Enpä usko. Meidän lukion kanslisti sanoi, että monet sai 1-2 pistettä ja jotkut jopa pyöreät 0 :)
Edit: Eli siis voit olla ylpeä siitä 3 pisteestä ;)
Meidän koulusta 3 x 0p ja näillä kaikilla matematiikka pakollisena ja reaali vapaaehtoisena. Mahtaa harmittaa :017:
Loppupelissä vain laskemalla oppii, eikä kolmen vuoden kahvilla oloa voi korvata kuukauden intensiivisellä lukemisella.
Näin mun äitikin sanoi... :007:
Nimim. Approbatur
Itse kirjoittelin jo muutama vuosi sitten, mutta kiinnostaisi kovin nähdä nuo tämän vuoden matematiikan kysymykset. Paperille painetun Hesarin missasin täysin. Eli tietäisikö joku mistä noita voisi sähköisessä muodossa löytää jos mistään.
Sellainen kommentti pitkän matematiikan kirjoituksista, että niissä voi ratsastaa aika pitkälle tärppien avulla. Tai siis sanotaanko että niillä oli suuri vaikutus ainakin tietyn vaikeusasteen ohitettua. IMHO aika helposti kuitenkin ennustettavissa nuo tehtävätyypit ja "knopit". En missään nimessä halua kuitenkaan vähätellä kokeen vaikeutta. Kannattaa ehkä silti painostaa koulun kokeneinta matematiikan opettajaa jos hän ei auliisti jaa odotuksiaan tehtävien suhteen. Tästä vuodesta en siis kuitenkaan voi sanoa mitään joten älkää pahastuko. Ja siihen nyt ei tietenkään kannata ryhtyä että laskee ennakoinnin varaan, mutta siitä voi olla yllättävän paljon apua. Ainakin minulle oli.
Sellainen kommentti pitkän matematiikan kirjoituksista, että niissä voi ratsastaa aika pitkälle tärppien avulla. Tai siis sanotaanko että niillä oli suuri vaikutus ainakin tietyn vaikeusasteen ohitettua. IMHO aika helposti kuitenkin ennustettavissa nuo tehtävätyypit ja "knopit". En missään nimessä halua kuitenkaan vähätellä kokeen vaikeutta. Kannattaa ehkä silti painostaa koulun kokeneinta matematiikan opettajaa jos hän ei auliisti jaa odotuksiaan tehtävien suhteen. Tästä vuodesta en siis kuitenkaan voi sanoa mitään joten älkää pahastuko. Ja siihen nyt ei tietenkään kannata ryhtyä että laskee ennakoinnin varaan, mutta siitä voi olla yllättävän paljon apua. Ainakin minulle oli.
Itse kirjoittelin jo muutama vuosi sitten, mutta kiinnostaisi kovin nähdä nuo tämän vuoden matematiikan kysymykset.
http://www.math.hut.fi/~kivela/yoteht.html
Sellainen kommentti pitkän matematiikan kirjoituksista, että niissä voi ratsastaa aika pitkälle tärppien avulla. Tai siis sanotaanko että niillä oli suuri vaikutus ainakin tietyn vaikeusasteen ohitettua. IMHO aika helposti kuitenkin ennustettavissa nuo tehtävätyypit ja "knopit".
Juu, tehtävätyypeistä aika moni on arvattavissa. Kuitenkin liiallinen knoppeihin keskittyminen on mielestäni aika vaarallista, ja siten tekemällä opiskelijat ja opettajat helposti ampuvat itseään jalkaan. On toki totta, että monena vuonna tehtävissä on ollut joku valmiiksinaurettu kaavaansijoitus tai vastaava, josta on jotain säälipisteitä aina saanut, mutta herää vaan hyvä kysymys, ketä sellaiset tehtävät oikeasti palvelevat. Mielestäni koetta ei tänä vuonna voida sellaisten tehtävien puuttumisesta huolimatta syyttää, tilannehan on nyt vain se, että jokaisen tehtävän kohdalla pitäisi osata pikkuisen sitä matematiikkaakin.
Ja mitä helppoihin pisteisiin tulee, niin tuosta tämän kevään kokeesta löytyy kyllä niitäkin tehtäviä, joista täydet pisteet olisi varmasti saanut parin rivin kirjoittamisella.
[Ja mitä helppoihin pisteisiin tulee, niin tuosta tämän kevään kokeesta löytyy kyllä niitäkin tehtäviä, joista täydet pisteet olisi varmasti saanut parin rivin kirjoittamisella.
Kiitoksia linkistä. Pitääpä syventyä kokeeseen ajan kanssa.
Se, että tehtävän ratkaisu on parin rivin mittainen ei taida liittyä sen helppouteen mitenkään. Ehkä "ongelma" olikin se, että jos et keksinyt tuota muutaman rivin kuningasideaa oli tulos 0p.
Ite tuli kans kirjotettua tänä keväänä. Ehkä vaikea ei ole oikea sana matikan kokeesta, vaan pikemminkin outo/huono.
Kaks ekaa tehtävää ok, paitsi kakkonen yllättävän paljon aikaavievä. Siinä kun sitten koetta alkoi tekemään ja tehtävät vilkaisi läpi, tuli aika ahdistunut olo. Oli sen verran erikoisia, ja tuli tunne että oli reenannut täysin turhaan, koska kaikki (alkupään) tehtävät ei tuntunut olevan edes kurssien sisällöistä!
No, jotain siinä sai väsättyä sitten pikkuhiljaa.. Ehkä suurin virhe oli kuitenkin väkisin tehdä tehtävät 3-4 (yht 3p), koska "nehän ovat alkupään tehtäviä, ja pakko olla helppoja", kuten niin aina oli toitotettu (myös YTL:n toimesta). Loppupäässä sentään oli "helpompia" tehtäviä. Sielläkin tosin niitä, joita ei oltu käsitelty kursseilla, ja jotka olivat helppoja, jos arvasi mitä haettiin (esim. teht. 15)!
Mun mielestä kokeessa täytyy olla jotain vikaa, kun kaveri, joka kirjoitti 60p, ei osannut/uskaltanut yrittää tehtäviä nro 3-4...
No, lopulta sain kuitenkin eximian, johon olen tyytyväinen (oli tavoite), mutta silti olen kaikkea muuta kuin tyytyväinen itse kokeeseen. Tuntui, että se oli lahjakkuus-/älykkyystesti enemmän kuin lukion päättökoe, jossa testataan, kuinka opiskelija on omaksunut kurssien taidot!
Kaks ekaa tehtävää ok, paitsi kakkonen yllättävän paljon aikaavievä. Siinä kun sitten koetta alkoi tekemään ja tehtävät vilkaisi läpi, tuli aika ahdistunut olo. Oli sen verran erikoisia, ja tuli tunne että oli reenannut täysin turhaan, koska kaikki (alkupään) tehtävät ei tuntunut olevan edes kurssien sisällöistä!
No, jotain siinä sai väsättyä sitten pikkuhiljaa.. Ehkä suurin virhe oli kuitenkin väkisin tehdä tehtävät 3-4 (yht 3p), koska "nehän ovat alkupään tehtäviä, ja pakko olla helppoja", kuten niin aina oli toitotettu (myös YTL:n toimesta). Loppupäässä sentään oli "helpompia" tehtäviä. Sielläkin tosin niitä, joita ei oltu käsitelty kursseilla, ja jotka olivat helppoja, jos arvasi mitä haettiin (esim. teht. 15)!
Mun mielestä kokeessa täytyy olla jotain vikaa, kun kaveri, joka kirjoitti 60p, ei osannut/uskaltanut yrittää tehtäviä nro 3-4...
No, lopulta sain kuitenkin eximian, johon olen tyytyväinen (oli tavoite), mutta silti olen kaikkea muuta kuin tyytyväinen itse kokeeseen. Tuntui, että se oli lahjakkuus-/älykkyystesti enemmän kuin lukion päättökoe, jossa testataan, kuinka opiskelija on omaksunut kurssien taidot!
Ite tuli kans kirjotettua tänä keväänä. Ehkä vaikea ei ole oikea sana matikan kokeesta, vaan pikemminkin outo/huono
--
Mun mielestä kokeessa täytyy olla jotain vikaa, kun kaveri, joka kirjoitti 60p, ei osannut/uskaltanut yrittää tehtäviä nro 3-4...
--
Näin on. Tehtävät 3 ja 4 olivat viimeiset, mitkä itsekin tein. En olisi niihin kajonnut, mutta kun oli kertakaikkiaan pakko, muita jäljelläolevia en olisi osannut (tai niin ainakin luulin:)). Tiesin, että 4 menisi nollille, ja niin menikin.
Lopputuloksena 51 pistettä. Kävi melkein kuten kaverillesi.
Ehkä suurin virhe oli kuitenkin väkisin tehdä tehtävät 3-4 (yht 3p), koska "nehän ovat alkupään tehtäviä, ja pakko olla helppoja", kuten niin aina oli toitotettu (myös YTL:n toimesta).
Nelostehtävä vaikuttaakin ihan hilpeältä. Kyseessähän on periaatteessa ihan perus kaavaansijoitustehtävä. Ainoa vain, että ne kaavat opetetaan vasta yliopistotason todennäköisyyslaskennan kursseilla. :) Lukiolainen joutuu noiden kanssa vähän miettimäänkin, ja täytyy kyllä sanoa, että olen yo-skabojen kokeissa paljon helpompiakin todennäköisyyslaskuja nähnyt. Tosin, onpa ollut vaikeampiakin...
Kolmostehtävästä sen verran, että se vaikuttaa sanalliseksi tehtäväksi vähän monin tavoin tulkittavalta, ja sikäli sekavalta. Jos itse olisin ollut yo-kokelas tänä keväänä, olisin todennäköisesti ohittanut tuon ja palannut asiaan vasta katsottuani muita tehtäviä ensin.