Piratismikeskustelu (ex Don't download)

401 posts, 21 pages, 60,252 views

Avatar
#301 • • serotonot Guest
onhan tossa se pointti että ne valvoo sitä, ettei ihminen osta ulkomailta tyhjiä medioita (=kasettimaksu ei maksettu) ja sitten myy niitä suomessa eteenpäin. Ei tuo mielestäni niin fiksua ole. Resurssien haaskausta pikemminkin, mutta ymmärrän kyllä teoston pointin.
Paljon järkyttävämpi asia mielestäni oli taksien teostomaksut
Avatar
#302 • • MikkiHiiri Guest

Miten Teostolla voi olla resursseja alkaa seuraamaan yksityisten ihmisten välistä kaupankäyntiä?



Teosto on rekisteröity yhdistys eikä saa tuottaa voittoa, eli pitää ne rahat
polttaa jotenkin :D
Avatar
#304 • • akir0 Guest

onhan tossa se pointti että ne valvoo sitä, ettei ihminen osta ulkomailta tyhjiä medioita (=kasettimaksu ei maksettu) ja sitten myy niitä suomessa eteenpäin. Ei tuo mielestäni niin fiksua ole. Resurssien haaskausta pikemminkin, mutta ymmärrän kyllä teoston pointin.



Ymmärrän hyvin tuon Teoston pointin, mutta 35 dvd-r levyä on arvoltaan juurikin noin 35 euroa. Moisen mailin kirjoittamiseen kuluva aika ja sen lähettäminen ja vastauksen käsittely on varmasti huomasti kalliimpaa. (okei, rikos on rikos, vaikka summa olisikin pieni)
Avatar
#305 • • MikkiHiiri Guest

Ymmärrän hyvin tuon Teoston pointin, mutta 35 dvd-r levyä on arvoltaan juurikin noin 35 euroa. Moisen mailin kirjoittamiseen kuluva aika ja sen lähettäminen ja vastauksen käsittely on varmasti huomasti kalliimpaa. (okei, rikos on rikos, vaikka summa olisikin pieni)



Veikkaan, että tossa tapauksessa ne on epäilly, että kyseistä toimintaa
harrastetaan enemmänkin kuin pelkät 35kpl.. mene ja tiedä. Ja onhan toi
hauskempaa ajanvietettä työpaikalla kuin pelkkä surffaaminen ;)
Avatar
#306 • • Ath Guest


Valitsin taulukosta CD-levyjen kohdalta satunnaisesti kaksi vuosilukua, 1992 ja 2002. Jaoin kumpanakin vuotena euroarvoisen myynnin kyseisen vuoden kappalemääräisellä myynnillä. Näin saan vuonna 1992 myydyn CD:n keskihinnaksi 7,65 euroa ja vuonna 2002 keskihinta on 7,68 euroa. Tästä voi maalaisjärjellä päätellä että CD:t ovat viimeisen 10 vuoden aikana halventuneet, koska kuten tunnettua, inflaation vaikutuksesta hinnat hilautuvat aina ylöspäin hiljakseen. Esimerkisi bussilippu paikallisliikenteessä ei vuonna 1992 euroiksi muutettuna maksanut kahta euroa, vaan ehkä noin puolet siitä. Lisäksi 7,68 euron irroittaminen CD:n hankintaan vuonna 2002 rasittaa kukkaroa huomattavasti vähemmän kuin 7,65 teki vuonna 1992, kiitos tästä kuuluu yleiselle tulotason nousulle.



Tämä olikin muuten hyvä huomio tuosta tilastosta.
Itse laskin "simuloidun hinnan" CD-levylle käyttäen 2% keskimääräistä vuosittaista inflaatioprosenttia (7,65 * 1,02^10). Sain tulokseksi 9,32 eli CD-levyn hinta oli tukkuportaassa vuonna 2002 suhteellisesti 82% siitä mitä se oli vuonna 1992.
Tämän lisäksi on huomioitava että kuluttajahintaan vaikuttava arvonlisävero (vuonna 1992 vielä liikevaihtovero) oli 2002 5% korkeampi kuin vuonna 1992. CD-levyn suhteellinen kuluttajahinta verotuksen kiristymisen johdosta oli vuonna 2002 78% siitä mitä se oli vuonna 1992.
Väitteet CD-levyjen inflaatiokorjattujen hintojen noususta ovat virheellisiä, MOT.
Avatar
#307 • • Ath Guest



Jos mainonta tuottaisi ison kasan turhia ja ylimääräisiä kuluja, ei sitä harrastettaisi ollenkaan - toisin kuitenkin on.



mainostaminen on mainostamista jne. telkkarituubatyrkytys ei liene vastaavaa toimintaa kuten esim lafkan omille nettisivuille pienen tekstin kirjoittaminen. puhumattakaan tukuille ja muille jakeluportaille kertomisesta.



Jos mainonta (tässä tapauksessa "telkkarituubatyrkytys") tuottaisi ison kasan turhia ja ylimääräisiä kuluja, ei sitä harrastettaisi ollenkaan - toisin kuitenkin on. Turhat ja ylimääräiset kulut ovat kuluja, jotka eivät tuota vastaavansuuruista lisäarvoa.


Vaikka niin helposti saattaisi luulla, niin se ei ole myyjän kannalta sama myydäänkö levy:

a) Samana päivänä kun levy on ostettu sisään täyteen hintaan (kate normaali)
b) Puolen vuoden päästä täydellä hinnalla
c) Vuoden päästä sisäänostohintaan (ei katetta).



mykistävää. useasti olen huomannut päinvastaista. hyvä levy (tm) kallistuu vanhetessaan, kuten viininkin 'arvo' muuttuu ajan kuluessa.

riippuu tasan myyjästä tuo onko rahantulo vain pääasiana. tsekkaapa [url]http://www.gemm.com:lla[/url] kuinka paljon saa pulittaa afx:n klassikoista 12-tuumaisina. on ääripääesimerkki, tiedetään, mutta esimerkki silti.

harvoille teoksille noin tapahtuu. mutta ei voitane väittää, että kyseisen herran levyjä olisi dollarit silmissä (silloin) tuotettukaan.



Olkinukke (http://www.nizkor.org/features/fallacies/straw-man.html). Levyn myynnistä tulevaisuudessa saatavat rahat on diskontattava tähän hetkeen, jotta hinnat ovat vertailukelpoisia - 1000 euroa tänä päivänä on arvokkaampaa kuin 1000 euroa viiden vuoden päästä.
Tämän lisäksi on myös huomioitava se tosiasia, että liiketoiminta tarvitsee pyöriäkseen rahaa jatkuvasti. Jos kukaan ei maksa laskujaan ajallaan kaatuu liiketoiminta hyvin äkkiä, tästä johtuen olennainen osa liiketoimintaa on perintä (= epävarmojen saatavien kotiuttaminen).


Pienet levy-yhtiöt kärsivät monasti kovemmin piratismista kuin isot levy-yhtiöt, esimerkkinä vaikka kaikki psy-trance-labelit. Tätä aihetta on käsitelty keskustelussa aikaisemmin.



ehkä se on myös kiinni kuuntelijakunnasta.



Mistäpä muustakaan, pointtini oli kuitenkin sen virheväittämän kumoaminen jonka mukaan pienet levy-yhtiöt eivät merkittävästi kärsisi piratismista tai jopa hyötyisivät siitä.

nämä kyseiset psy-trance-labelit tekevät vain vinyyli- vai myös cd-painoksia?



Sekä että, tosin CD on selkeästi yleisempää lähinnä kulutustottumuksista johtuen.


asiahan ei minulle kuulu, mutta monesti on myös pakollista valita kaikista pahoista ratkaisuista vähiten paha.
mutta kumpi on vähemmän paha: ei kuunnella ollenkaan, kun ei jaksa nähdä vaivaa etsimisessä/tilaamisessa vai että kuunnellaan riemukkaana ilmaista warezia ja välitetään vain siitä, että joku muuhan sen on pakosti ostanut jo.

kunpa olisikin niin, että saisi AINA tahtomansa levyn ostettua.



Bifurkaatio (http://www.infidels.org/news/atheism/logic.html#bifurcation). Noiden kahden lisäksi on olemassa kolmas vaihtoehto, jossa näkee vaivaa ja hankkii alkuperäisen levyn. Jos levyä ei ole saatavilla, ei se oikeuta varastamaan.



Mikä on rehellisen taiteilijan määritelmä? Entä epärehellisen?



raaka kahtiajako: rehellinen ei kuse omien periaatteidensa päälle, vaikka se parantaisi myyntiä.



Tuskinpa kukaan omien periaatteidensa päälle kuseekaan..



Olen aikaisemmin tässä keskustelussa käsitellyt aihetta ja tehnyt viittauksen siihen mitä musiikki olisi mikäli sitä ei koskaan olisi lähdetty kaupallistamaan.
Musiikin kaupallistaminen on mahdollistanut musiikin kehittymisen, ja samalla tapaa kaupallinen konemusiikki on mahdollistanut sen että tänä päivänä voimme kuunnella teknisesti paremmin tuotettua konemusiikkia kuin mitä esim. 10 vuotta sitten.



ei tässä nyt pelkästä konemusiikista olekaan kyse. on sitä helkkarin hyvää musiikkia tehty aidoilla soittimillakin.

tietystikään divarista ostettu pölyinen vanha humppa ei korvaa enää tekijälleen penniäkään. silti sellaisen ostaminen tuntuu parhaimmillaan palkitsevalta.

mutta oikeassa olet tuon laitteiston kehittymisen ja musiikin 'tuottamisen'
välisestä suhteesta. edellyttäen, että se parempi tuotanto liitetään vain parempaan myytävyyteen (?).



Ei parempi tuotanto välttämättä tarkoita parempaa myyntiä, tuotanto on nimensä mukaisesti tuotantoa eli sille on olemassa tiettyjä tarkkoja mittareita joiden mukaan sen laatua voidaan mitata. Tosin useimmissa tapauksissa jos tuotanto on huono (= tuote ei teknisesti ole hyvälaatuinen) ei sitä pystytä korjaamaan hyvälläkään mainonnalla.


Myöntämällä kaupallisuuden olemassaolon ja suhtautumalla siihen objektiivisesti (ilman mitään vasemmistolaisia huuhaa-ennakkoluuloja) antaa ennen kaikkea itsellensä enemmän tilaa hengittää :).



ei se nyt ihan huuhaata ja ennakkoluuloa ole, että liian moni lafka on senaikaisien klassisien ensimmäisien julkaisujen jälkeen nykypäivänä niin toisenlaisessa tilanteessa, että meinaa yrjö lentää.
syynä voi varmasti olla jokin muu kuin raha, sitä en kiellä. aikakin kuultaa muistot, tottakai.



Lafka on siis kehittynyt mainitsemissasi tapauksissa johonkin toiseen suuntaan, lafkan pyörittäjä on varmastikin katsonut asioita silloin eri tavalla kuin nykyään. Varmasti on tapauksia, joissa taloudelliset perusteet ovat olleet syynä linjanmuutoksiin, mutta kaupallisuuden ja taiteellisten arvojen väittäminen päinvastaisiksi asioiksi, joita ei samaan pakettiin saa mitenkään, on sitä mitä itse kutsun vasemmistohuuhaaksi.
Avatar
#308 • • Ath Guest



Lopputuloksena itselläsi on otaksuttavasti iso kasa luvattomia MP3:ia, joita et tule koskaan hankkimaankaan laillisina äänitteinä, koska "hommattavuus" ei ole riittävän hyvä.



parin levyn kohdalla meinaa käydä näin. Mutta tuo kasa ei ole järin suuri. en kuitenkaan väitä ettei minulla ole mp3:sia ilman sitä alkuperäistä, josta sen olisin ripannut. tai että olisin edes hankkimassa alkuperäistä. niitäkin on.



What can you say ;). Laittomien MP3:ien helppo hankittavuus heikentää levynmyyntiä, MOT.

Hmm, ennen levyt ei ollu "kalliita" .. silloin ei ollut muuta. ;) ja noista rahoista.. mä kannan mieluummin rahani vaikka sitten suoraan artistille kuin levy-yhtiölle josta sitten menee pari hassua prosenttia artistille. ja kyllä, mulla, etusijalla ovat juuri nuo psy-artistit jotka eivät välttämättä saa sitä maailmanmainetta ja mammonaa, heidän levyt tulee hommattua kyllä.. kaiken maailman astral projectionit tulee sitten myöhemmin.



Ööh. Tätä ajatusmallia en ole koskaan ymmärtänyt, eikö oleellista ole se kuinka paljon artistin X musiikki sinulle lisäarvoa tuottaa (ts. kuinka hyvänä musiikkia pidät) eikä se kuinka paljon artisti X sattuu tienaamaan? Taloudellinen menestyshän (vapailla markkinoilla) on vain osoitus siitä, että muutkin pitävät siitä mitä artisti X tekee.
Itse kyllä olen ostanut jokaisen Astral Projectionin albumin, osa löytyy jopa sekä vinyylinä että CD:nä. Tämä sen vuoksi että Astral Projection -äijät ovat itselleni eräänlaisia "trancen kuninkaita" :). Jos he tienaavat rahaa musiikillaan, todistaa se vain sen että en ole täysin yksin ajatukseni kanssa.
Avatar
#309 • • Ath Guest


Ei raha itsessään turmele mitään. Rahanahneet ihmiset turmelevat sen sijaan sitäkin enemmän :) (Vai kuinka usein yleisö nostaa muusikoita nykyään maineeseen? Taitaa niiden tähtien teko olla ihan mainos- ja imagoyritysten hallussa...)



Totta. Hyväkin artisti tarvitsee useimmiten hyvän markkinointiorganisaation taakseen, jotta pystyy riittävän hyvin saavuttamaan kuulijakuntansa. Itse kuitenkin näen tämän artistin ja markkinointiorganisaation suhteen symbioosina, jossa kumpikin tarvitsee toista osapuolta, enkä niinkään minään orja-orjapiiskuri-suhteena.


Toki kaupallisuus ja taide voivat yhtyä samassa tuotteessa, mutta se riippuu ihan katselijasta/kuuntelijasta. Tässä pitäisikin sitten miettiä sitä taiteen määritelmää, kun suurin osa ihmisistä kuitenkin mieltää (ainakin musiikissa) sen hieman marginaalimman tavaran taiteeksi.

Pop-musiikkikin on entistä tasapaksumpaa, jotta yksi ja sama tuote sopisi yhä useammalle.



Imho nykyään julkaistaan hyvin monenlaista poppia, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin erilaisia kulutustottumuksia. Esimerkkinä vaikka Kent ja N-sync, kummatkin luokitellaan "popiksi" mutta kohdeyleisö ja sitämyöten sisältö musiikissa on täysin erilaista. Osa yleisöstä nimenomaan etsii musiikista ns. "aitoutta" kun taas toiset etsivät musiikilta tiettyä "helppoutta", itse osaan nauttia kummastakin.
Tosin ihan viime vuosina olen ollut huomaavinani kulutustottumuksissa selkeätä muutosta ns. "crossover"-juttuja kohti, esimerkkinä vaikka Bomfunk MC's. Myös samanlaista aatteellista "crossover":ia on ollut havaittavissa, tästä esimerkkinä vaikka ruotsalainen Petter, joka pystyy yhdistämään omasta mielestäni hienolla tavalla syvää sanomaa ja bilefiilistä.
Avatar
#310 • • Ath Guest

"Perinteisen levymyynnin kilpailukykyä kohentaakseen suuri kansainvälinen levymerkki Universal Music Group ilmoitti pari päivää sitten laskevansa cd-hintoja lokakuussa siten, että amerikkalainen vähittäishinta laskee noin 19 dollarista 13 dollariin."

http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=19811

Prosentuaalisesti tuo on aika suuri hinnanpudotus mielestäni. Jotain olikin pakko tehdä, että myyntiä saadaan nostettua. Valitettavasti muutos saattaa tulla aivan liian myöhään. Samassa artikkelissa muutakin mielenkiintoista, etenkin liittyen musiikin verkkomyyntiin.



Itse odotan innolla tämän kokeilun tuloksia. Oma villi veikkaukseni on, että tuo johtaa tilapäiseen nousuun myynneissä, joka tasaantuu 9kk sisällä.
Tämä olettaen tietenkin, että samanaikaisesti Universal ei tehosta piratisminvastaisia toimenpiteitä (esim. P2P-verkkojen toiminnan haittaaminen). Omasta mielestäni hinnanalennus ei ole oikea keino varkautta vastaan kun puhutaan luksustuotteista, saatan kuitenkin olla väärässä ja siksi odotankin lisäuutisointeja asiasta sen edetessä.
Avatar
#311 • • Jokke Guest

"Perinteisen levymyynnin kilpailukykyä kohentaakseen suuri kansainvälinen levymerkki Universal Music Group ilmoitti pari päivää sitten laskevansa cd-hintoja lokakuussa siten, että amerikkalainen vähittäishinta laskee noin 19 dollarista 13 dollariin."

http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=19811



Itse odotan innolla tämän kokeilun tuloksia.



Universalin hinnanpudotuksesta levy-yhtiöitä enemmän näyttäisi kärsivän amerikkalainen levykauppias. Ensimmäiset saatavissa olevat hintatiedot ainakin antavat tämänsuuntaista viitettä.

Ennen hinnanpudotusta CD minkä listahinnaksi Universal oli määritellyt $18.98 maksoi kauppiaalle $13.75.

Uusilla alennetuilla hinnoilla kauppias maksaa CD:stä $10.99 ja Universal edellyttää, se että myydään $12.95:llä. Amerikkalaismyyjillä on heidän onnekseen vielä tallella täysi palautusoikeus myymättömille tuotteille, joten toisin kun täällä Suomessa, varastoriskistä ei tarvitse kantaa huolta.

Kuluttajalle on lyhyellä tähtäimellä yhdentekevää kuka viulut maksaa, mutta väkisinkin tällaisen toiminnan seurauksena tulee olemaan se, että levyjen myynti tulee keskittymään entistä harvalukusempien ja suoraan levy-yhtiöitten omistuksessa olevien outlettien käsiin. Se ei ole välttämättä hyvä asia.
Avatar
#313 • • akir0 Guest

Levy-yhtiöjätti BMG:n uuden sukupolven kopiosuojateknologia, joka on SunnComm Technologiesin kehittämä, on riippuvainen Windowsin Autorun-toiminnosta. Kun AutoRun-toiminto on käytössä, käynnistetään levyllä oleva kopioinninestosovellus aina, kun CD-levy asetetaan romppuasemaan. Mikäli käyttäjä on ottanut Autorun-toiminnon pois päältä tai osaa estää sen käynnistymisen vaihtonäppäimen avulla asetettuaan CD-levyn romppuasemaan, ei ns. kopiointisuojaus estä kopiointia ollenkaan. Luonnollisesti tällainen suojausteknologia on täysin hyödytön muissa kuin Windows-käyttöjärjestelmissä.

BMG sekä SunnComm ovat tietenkin olleet tietoisia kopiointisuojauksen helposta kiertomahdollisuudesta. Yhtiöt kuitenkin uskovat sen olevan riittävä useimpien käyttäjien kohdalla. "Kopioinnineston on tarkoitus estää satunnaisia kuuntelijoita kopioimasta ja levittämästä musiikkia. Teimme tietoisen valinnan toistettavuuden ja joustavuuden puolesta", totesi BMG:n edustaja Nathaniel Brown.



Nerokasta etten sanoisi. Kiinnostavaa olisi tietää, että kuinka monta miljoonaa tämänkin suojauksen kehittämiseen on käytetty.
Avatar
#314 • • Ath Guest


Jos levyä ei ole saatavilla, ei se oikeuta varastamaan.



Öh. Miten voi varastaa jotain mitä ei ole?



Tässä tapauksessa tarkoitin saatavuudella sitä, että levyä ei ole saatavilla sellaisella työmäärällä jonka itse olisi valmis asian eteen uhraamaan. Esim. Henkilö A ei jaksa uhrata puolta tuntia enempää aikaa minkä tahansa levyn hankkimiseen, mutta levy X on harvinaisuus jota ei omasta lähikaupasta saa vaan sen hankkimiseen pitäisi käyttää kaksi tuntia aikaa, josta iso osa kuluu isossa kaupungissa sijaitsevaan spesialistiliikkeeseen menemiseen. Sen sijaan, että henkilö A käyttäisi kaksi tuntia aikaa levyn hankkimiseen, käyttää hän siihen aikaa 30 minuuttia imuroimalla levyn biisit Soulseekillä.
Tässä tapauksessa henkilö A varastaa biisit, olettaen että biisien oikeudenhaltija(t) ei(vät) itse ole lupaa Soulseek-jakeluun antanut/anteneet. Musiikin varastamista voidaan verrata mihin tahansa muuhun immateriaalivarkauteen, esim. liikeidean tai muun innovaation varastamiseen.
Avatar
#316 • • Ath Guest
Keivetaanpas tämä keskustelu naftaliinista niin Gramexia käsittelevä keskustelu kestää urillaan..

Mainittakoon ihan kokemuksen pohjalta, että ko. toiminta kannattaa myös Suomessa vaikka ei tekisikään rikosilmoitusta ja näin käyttäisi poliisin apua.
Olin tuossa taannoin Viestintäviraston erääseen lakimieheen yhteydessä tästä aiheesta, ja sain kuulla että jossain päin ollaan jo lakimuutosta lobbaamassa että saataisiin hommaa virtaviivaistettua, USA:ssa on käytössä ihan hyvä malli jolloin rikoksentekijän tiedot pystyy saamaan suoraan ISP:ltä eikä hommaan tarvitse käyttää välttämättä ollenkaan poliisin työaikaa.


.



vastahan sieltä tuli oikeuden päätös ettei ISP ole velvollinen antamaan tietoa asiakkaistaan RIAA:lle tai millekään muulle taholle. Ei lopullinen, todennäköisesti korkein oikeus antaa jossain vaiheessa ennakkopäätöksen.



Totta puhut, luin RIAA:n webbisivuilta tietoa ja löysin aiheeseen liittyvää tietoa.
Luulin että kyse on yleisemmästä käytännöstä, sillä itse olen ainakin saanut suoraan henkilöiden nimiä kun olen ollut palveluntarjoajaan yhteydessä - kävin läpi omat sähköpostiarkistoni ja näissä kolmessa tapauksessa on kahdessa ollut kyse yliopiston verkosta (todennäköisesti siis opiskelijakämpistä tapahtuvaa toimintaa) ja yhdessä oli työntekijä käyttänyt työnantajansa verkkoa omiin hommiinsa. Oletettavasti siis tietoja ei suoraan saa ISP:ltä jos kyse on kuluttaja-asiakkaista.


.
Avatar
#317 • • Vexe Guest



Totta puhut, luin RIAA:n webbisivuilta tietoa ja löysin aiheeseen liittyvää tietoa.
Luulin että kyse on yleisemmästä käytännöstä, sillä itse olen ainakin saanut suoraan henkilöiden nimiä kun olen ollut palveluntarjoajaan yhteydessä - kävin läpi omat sähköpostiarkistoni ja näissä kolmessa tapauksessa on kahdessa ollut kyse yliopiston verkosta (todennäköisesti siis opiskelijakämpistä tapahtuvaa toimintaa) ja yhdessä oli työntekijä käyttänyt työnantajansa verkkoa omiin hommiinsa. Oletettavasti siis tietoja ei suoraan saa ISP:ltä jos kyse on kuluttaja-asiakkaista.

.



Kyllä nuo säädökset pitäisi koskea kaikkia tahoja. Eli ainakin opiskelijakämpän omistaja maksaa siitä yhteydestään yliopistolle/jollekkin muulle. Hänen tietojaan ei saisi päätyä sinun käsiisi ilman poliisitutkintaa. Sama pätee myös yrityslinjoissa. Kuitenkin yritys vastaa omasta verkkoliikenteestään/koneistaan, jolloin yritys on vastuussa, jos poliisitutkinnassa ei voida osoittaa yksittäistä henkilöä rikkeen tekijäksi(Näin minä olen käsittänyt asian)

Se, että sinä olet saanut käsiisi henkilöiden nimiä suoraan saattaisi pahimmassa tapauksessa johtaa rikossyytteisiin. Tietojen luovuttajalle syyte tulisi tietojen luovuttamisesta(yksityisyyden loukkaaminen? tai rekisteritietojen luovuttaminen ilman asianomaisen lupaa?) ja sinulle yllytyksestä ko. rikokseen.
Avatar
#318 • • Ath Guest

Kyllä nuo säädökset pitäisi koskea kaikkia tahoja. Eli ainakin opiskelijakämpän omistaja maksaa siitä yhteydestään yliopistolle/jollekkin muulle. Hänen tietojaan ei saisi päätyä sinun käsiisi ilman poliisitutkintaa. Sama pätee myös yrityslinjoissa. Kuitenkin yritys vastaa omasta verkkoliikenteestään/koneistaan, jolloin yritys on vastuussa, jos poliisitutkinnassa ei voida osoittaa yksittäistä henkilöä rikkeen tekijäksi(Näin minä olen käsittänyt asian)

Se, että sinä olet saanut käsiisi henkilöiden nimiä suoraan saattaisi pahimmassa tapauksessa johtaa rikossyytteisiin. Tietojen luovuttajalle syyte tulisi tietojen luovuttamisesta(yksityisyyden loukkaaminen? tai rekisteritietojen luovuttaminen ilman asianomaisen lupaa?) ja sinulle yllytyksestä ko. rikokseen.



Muuten hyvä, mutta toimintani ei täytä rikokseen yllyttämisen tunnusmerkistöä. Enkä menisi edes takuuseen siitä että USA:n lainsäädäntö olisi läheskään samanlainen kuin Suomen lainsäädäntö tältä osin, sillä USA:ssa lähtökohta on muutenkin erilaineni kuin Suomessa, eli suurempi sopimusvapaus (ts. lailla ei säädellä niin paljoa asioita, vaan sopimusosapuolet voivat keskenään sopia vapaammin asioista).
Alunperinhän tuossa oli kyse siitä, että palveluntarjoajalla ei ole velvoitetta luovuttaa tietoja. Jos palveluntarjoaja sitävastoin haluaa luovuttaa tiedot, eikä tälle löydy lainsäädännöstä tai sopimusosapuolten (ISP ja asiakas) kahdenkeskisistä sopimuksista estettä niin hommahan on ihan ok. Käsittääkseni USA:ssa oikeudessa ollaankin peistä taitettu siitä, että onko palveluntarjoajalla velvollisuus luovuttaa tietoja, mistä voisi päätellä että lain puitteissa mahdollisuus vapaaehtoiseen tietojen luovuttamiseen on, mutta ei pakkoa - näillä asioilla on vissi ero.


.
Avatar
#320 • • zAo Guest
Peter Gabriel ja Brian Eno väsäävät tällaisen parissa
http://news.bbc.co.uk/1/hi/business/3424483.stm

"Rock legends Peter Gabriel and Brian Eno plan to launch on Monday a musicians' union to help artists stand their ground in the digital age. "