valittavat naapurit

Jos äänenpaine on tosiaan kohtuullinen, niin ei ne naapurit sinulta voi musiikin kuuntelua kieltää. Päiväsaikaan yleensä klo 22 asti saa ihan rauhassa kuunnella musaa ja tehdä muutakin, joka aiheuttaa vähän meteliä. Tuo taitaa olla vähän taloyhtiökohtainen juttu, mitkä ne tarkat kellonajat ovat. Meillä muistaakseni kellonajat, jolloin "popittaminen" ja muu metelöinti on kielletty, ovat 22 - 08 yöllä.

Eli jos myöhään illalla olet kuunnellut tai äänenpaine ei olekaan ollut siedettävä, on syytä muuttaa vähän tottumuksia.

Näin se homma toimii:

Jos se alakerran naapuri on vanhempi, perheellisempi ja työssäkäyvempi kuin sinä, riittää kun hän valittaa kirjallisesti isännöitsijälle. Sinun sanallasi ei ole mitään merkitystä, sinulla ei tarvitse olla edes stereoita, riittää jos alakerran naapuri sanoo että kuuluu jumputusta. Alakerran naapuri voi tehostaa valitustaan mainitsemalla, että kävi henkilökohtaisesti huomauttamassa jumputtavasta musiikista- vaikka ei olisi edes samassa rapussa käynyt, riittää jos hän niin sanoo.

Isännöitsijä uskoo aina kaiken, mitä keski-ikäistä vanhemmat keksivätkään ja antaa sinulle kirjallisen varoituksen. Muutaman kirjallisen varoituksen jälkeen seuraa häätö/haltuunottovaatimus.

Nämä siis omakohtaisia kokemuksia kerrostalosta, omistusasunnosta. Kyseessä oli yläkerran naapurin viiskymppinen pariskunta, joille ei ilmeisesti mun naama kelvannu. Valituksissa syytettiin muutaman lauantai-illan aikana tapahtuneesta kovaäänisen musiikin kuuntelusta, ovien paiskimisesta, rappukäytävässä huutamisesta ja pullojen heittelystä. Valituksissa väitettiin tosissaan, että käytiin soittamassa ovikelloa ja huomauttamassa melusta.

Bileitä en ollut pitänyt kyseisessä kämpässä, mutta näinä lauantai-iltoina oli tosiaan ollut paikalla oma tyttöystävä sekä toinen pariskunta. Saunottiin, katottiin leffaa ja juotiin muutama olut. Muutama, koska vieraat lähtivät autolla kotiin vähän puolenyön jälkeen.

Järkeä saa käyttää näissä asioissa.

Ehkäpä kannattaisi mennä ihan suoraan keskustelemaan niiden naapureiden kanssa tästä asiasta ja kysyä kuinka paljon musiikki oikeasti häiritsee.

Jotkut ihmiset tuntuvat valittavan jo normaaleista elämisen äänistä. Joitakin taas ei häiritse kovempikaan popittelu. Jos volume on kohtuullinen, ei ne voi sinulta musiikin kuuntelua kieltää. Mutta 22-06 (tai mikä onkaan hiljainen aika missä asut) olisi hyvä antaa naapureille yörauha ja käyttää kuulokkeita.

Mulla ei itselläni ole ollut asian kanssa ongelmia. Joskus kuuntelen kovempaakin, en kuitenkaan tarpeettoman lujalla volumella ja kukaan ei ole tullut valittamaan. Tarpeetonta meluamista vältän ja noudatan hiljaisuutta. Samoin naapureilta kuuluu joskus musiikkia, mutta ei ole tarvetta mennä valittamaan, kun yöt saa rauhassa nukkua.

Melu on nykysuomen sanakirjan mukaan muistaakseni joko "häiritsevän voimakas tai muutoin häiritsevä ääni". Eli melun määrittelee kuuntelija.

Itse olen joka asunnossani tehnyt ensimmäiseksi niin, että käyn jokaisen välittömän naapurini läpi kertoen kuka olen ja antaen puhelinnumeroni ja kehoituksen, että "jos mikä tahansa elämisen ääni häiritsee, niin tulkaa koputtamaan tai soittakaa. Oli se sitten musiikki tai ruo'an valmistus, tai vaikkapa jos harjaan hampaitani liian kovaäänisesti." Kukaan ei ole koskaan tullut sanomaan, eikä valituksiakaan ole tullut, vaikka joskus on miettinyt itse, että oho tuli soitettua musaa vähän liian lujalla.

23-08 on ollu jossain mestassa se hiljainen aika ja jossain se on ollut 22-06. Riippuu ilmeisesti mestasta.

Nutiplamin tilanteessa itse keskustelisin ensin naapurin kanssa ja riippuen hänen käyttäytymisestään valmistelisin esityksen isännöitsijälle. Jos hän (naapuri) suhtautuu hyvin, niin silloin isännöitsijälle kannattaa ilmoittaa, että teillä on ollut erimielisyyttä, mutta kävit sopimassa asiat. Jos naapurisi on ylimielisellä, lähes kansallissosialistisella tuulella, suosittelen ilmoittamaan tämänkin käyttäytymisen siinä isännöitsijälle ongelmaa kuvaillessasi.

"Niksi-Pirkka: Kuse uunipellille ja laita pakastimeen. Jäätynyt kusilevy on helppo ja nopea sujauttaa vittumaisen naapurin postiluukusta."

Tulikin vaan mieleen, että onkohan johonkin laitettu ihan desibeli-rajat tms. jonka ylittävä melu voidaan katsoa järjestyssääntöjen vastaiseksi häiritseväksi käyttäytymiseksi.

No jos melu ylittää 85dB niin sun pitää ilmoittaa siitä naapureille
ja kustantaa heille kuulosuojaimet :D

Jos se alakerran naapuri on vanhempi, perheellisempi ja työssäkäyvempi kuin sinä, riittää kun hän valittaa kirjallisesti isännöitsijälle. Sinun sanallasi ei ole mitään merkitystä, sinulla ei tarvitse olla edes stereoita, riittää jos alakerran naapuri sanoo että kuuluu jumputusta. Alakerran naapuri voi tehostaa valitustaan mainitsemalla, että kävi henkilökohtaisesti huomauttamassa jumputtavasta musiikista- vaikka ei olisi edes samassa rapussa käynyt, riittää jos hän niin sanoo.

Isännöitsijä uskoo aina kaiken, mitä keski-ikäistä vanhemmat keksivätkään ja antaa sinulle kirjallisen varoituksen. Muutaman kirjallisen varoituksen jälkeen seuraa häätö/haltuunottovaatimus.

Jos kyseessä on todellakin omistusasunto, riitauta asia ja vie oikeuteen. Tuolle melulle pitää silloin etsiä todisteet ja häädölle perusteet ja sitten kun kysellään muilta naapureilta melusta on ko. naapuripariskunta tod.näköisesti pississä.

Vuokra-asunnoissa (muissa kuin kaupungin) asia on astetta vaikeampi, vuokralaisen huonomman aseman vuoksi.

Alakerran naapurilta kun on toistuvasti tullut valituksia "jumputtavasta musiikista" :),vaikka volyymi omasta mielestäni on hyvinkin kohtuullinen.

Volyymin ohella kannattaa yrittää pitää varsinkin bassot suhtkoht inhimillisellä tasolla. Matalat taajuudethan ovat juuri niitä, jotka parhaiten kulkeutuvat seinien ja rakenteiden läpi sinne naapurin residenssiin (="jumputus"). Eli jos tulet toimeen hieman pienemmillä bassoilla niin volyymitasoa ei välttämättä tarvi laskea ollenkaan. (Hiukka hankalaa tietysti tanssimusassa, jossa basso on kaiken a ja o...)

really, the smoovest way to handle this type of stuff is to try to get a "personal" connection to whoever is complaining - I've heard some seriously funked up comments over me playing my music loud in various locations and houses/appartments (the best one ever was when I lived in Espoo and somebody complained that their dog fears our house so much they can't walk the dog by it anymore(!)), and basically I've been able to work things out with the person complaining directly every time so far - the last time I had somebody complain I offered to give them my GSM number so that they can call me directly if they feel the volume is too high - seriously, in my particular case, it can happen that I simply have the volume up too high at some ungodly hour, for instance if I've been mixing for some time and "that kickass track" comes on :D

Unless the neighbor is totally uncooperative I'd try to keep it from going anywhere near a court of law, because that is simply not a good basis to coexist on...

Jos rakentelee omaa suurjännitelaboratoriota, linnunpönttöjä tms. kannattaa muuttaa Itä-Helsinkiin. Halpa vuokratalo on mitä loistavin paikka toteuttaa ideoitaan, koska täällä esim. vasaralla koputus ei ole se suurin ongelma. Hyvää itähenkeä(tm) saadaan myös hankkimalla jokaiseen asuntoon oma koira, muutama kakara tai kuten trendinä on yh -mamma.

Tervehtiminen, hissin oven auki pitäminen, tupakoimatta jättäminen rapussa, pirinistien ja muiden nappijuoppojen "kuningasideat" antaa myös kivaa eksotiikkaa niille, jotka tulevat tänne varsin turvallisesta Westendin kaltaisesta lintukodosta tai vaikka Munkasta.

Niin, onko mulla jotain mun naapureita vastaan? Ei oikeastaan, vaan koko Itä-Helsinkiä vastaan :D Vaihtoehdot eivät kyllä ole kovin kummoiset, ellei halua pistää sellaista 70-80 prosenttia palkastaan pelkkään vuokraan ja jos pappa tai mamma ei kustanna.

Tervetuloa Itään. Ei taatusti moikata, kun tavataan ;)

Volyymin ohella kannattaa yrittää pitää varsinkin bassot suhtkoht inhimillisellä tasolla.

Ja ketkä ovat IT-alan yrityksessä töissä voivat ottaa mallia. Keräilin jonkun aikaa niitä käytettyjä hiirimattoja duunista ja kun niitä solukumia tai solumuovia tai mitä-ne-nyt-onkaan sisältävät matot laittaa kajareiden alle jää bassot rakenteista.

edit:

Itä-Helsinkiin.

K:lla alkavassa paikassa asuneena voin kyllä sanoa, että itsepuolustuslajien harrastaminen on suht koht järkevää. Toinen vaihtoehto on tehdä kuten minä: Näyttää niin psykoottiselta, että muut vaihtaa kadunlaitaa kun kävelee iltasella vastaan.

<offtopic serious_text="false" chauvinistic="true" apologies="true">

trendinä on yh -mamma.

Ah! Oma haaveeni. En tiennyt, että se on trendinä?

Oma ajatukseni on, että hankin itselleni nuoren yh-äidin, joka asuu mahdollisimman lähellä keskustaa ja hänellä on uraputki aluillaan. Ja olisi vielä ihan mukavan näköinen.

Kun hän on äippä, ei hän voi lähteä bailaamaan - ainakaan usein. Ja nuorena hänellä varmasti on hormonit vielä hyrräyksessä. Ja kun on uraputki aluillaan, ei hän halua vakavaa suhdetta. Ei riitä aika. Eli järjestelyhän sopisi molemmille oikein hyvin, että pe tai la iltana kävisi siellä puikkasemassa ja siitä bailaamaan ja kotiin nukkumaan. Ei tarttisi mitään vastuita ottaa kummankaan mistään.

No haaveeksi jää. Toteutus ei tule onnistumaan.

</offtopic>

Kertokaa miten pääsee eroon lähes joka yö riitelevistä naapureista... teinityttönen onnistuu kehittämään riitoja tiuhaan tahtiin ja volyymitaso nousee aina niin korkealle, että kuulen mistä asioista he riitelevät. Senpä takia olen välillä soittanut musaa _hieman_ kovemmalla, koska katson olevani oikeutettu siihen... eipä ole sieltäkään suunnalta valituksia tullut.

Ei tosiaan tullut valituksia edes silloin, kun kolmena perättäisenä viikonloppuna täällä pidettiin aika äänekkäitä miittejä... pitänee olla vain tyytyväinen naapureihin, kun voi itsekin vähän mekastaa.

Mene sinne ovelle avautumaan, huuda sinä niille kaikille päin naamaa, ja loppuun vielä: "Mä en kertakaikkiaan jaksa enää kuunnella tota *askan jauhamista! Jos ei se turpa mene kiinni niin se ottaa ja turpoaa kiinni!" (Toimi ainakin aikoinaan Lukiossa saksan tunneilla, sanojana opettaja) :D

Jos sitä jumputusta kuuluu päivittäin tuntikausia, niin kyllä se häiritsee, vaikka ei olisi kovin kovallakaan. Ainakin jos yrittää opiskella tai nukkua. En kommentoi juuri tätä kyseistä tapausta kun en itse ole ollut paikalla arvioimassa äänenvoimakkuutta enkä tiedä siitä enempää. Yksi mahdollisuus on hankkia langattomat kuulokkeet, jolloin voi kuunnella vaikka täysillä kellon ympäri.

Kertokaa miten pääsee eroon lähes joka yö riitelevistä naapureista... teinityttönen onnistuu kehittämään riitoja tiuhaan tahtiin ja volyymitaso nousee aina niin korkealle, että kuulen mistä asioista he riitelevät. Senpä takia olen välillä soittanut musaa _hieman_ kovemmalla, koska katson olevani oikeutettu siihen... eipä ole sieltäkään suunnalta valituksia tullut.

Ei hätää. Evoluutio hoitaa homman. Kohta nainen tai mies menee painamaan jotain toista miestä tai naista, jonka seurauksena naapurissa hiljennytään varmaan aika pian. Tai ainakin sen viimeisen "Miten sä kehtasit?" -> "No voisin kysyä samaa sulta!" -> "No tota... kaikki miehet on sikoja!" huutokisan jälkeen.

Sitten voi taas täyttää rauhassa glögilasin ja syödä pipareita :)

Mun edellisen kämpän naapurissa asui sellainen hullu rouvashenkilö. Tällä tyypillä oli tapana, vuorokaudenajasta riippumatta, huudella välillä KOVALLA äänellä kaikenlaisista salaliitoista, jumalista, kosmisista yhteyksistä ynnä muista jotain aivan käsittämätöntä mölinää. Ainiin, poliitikot ja yhteiskunta olivat kuulemma aivan perseestä, näin myös kuulin naapuriltani muutamaan kertaan seinän läpi.

Tätä huutoa jatkui joitain kuukausia, aamuin illoin, öisin ja päivisin. Välillä sitä kävi katsomassa joku tyyppi, ilmeisesti sukulainen tms, joka oli kovin vaivautunut sattuessaan samaan aikaan rappukäytävään. En jaksanut valittaa, vaan otin asian aika lunkisti, kun ei hän onnistunut herättämään minua kesken unien kuin kerran, vaikka kovaa huusikin. Sitten jossain vaiheessa mekkala loppui, liekö täti joutunut lataamoon. Vähän tämän jälkeen asuntoon muuttikin sitten aivan muita ihmisiä, joista ei kuulunut ikinä pihaustakaan, ainakaan seinän läpi.

Kertokaa miten pääsee eroon lähes joka yö riitelevistä naapureista... teinityttönen onnistuu kehittämään riitoja tiuhaan tahtiin ja volyymitaso nousee aina niin korkealle, että kuulen mistä asioista he riitelevät. Senpä takia olen välillä soittanut musaa _hieman_ kovemmalla, koska katson olevani oikeutettu siihen... eipä ole sieltäkään suunnalta valituksia tullut.

vähänniinkuin taannoin otaniemessä eräässä talossa naapurin yölliseen metelöintiin kyllästynyt jässikkä katsoi oikeudekseen hakata patteriin puolen tunnin ajan ja herätti tällä sitten koko talon.
niiden muutaman ympärillä asuneen lisäksi hereillä olikin sitten kaikki. jippiii.

onhan siinä pieni kynnys mennä soittamaan ovikelloa ja sanoa pää kii tai tulee poliisi, mutta jos se tosiaan on toistuvaa...

solukumia tai solumuovia tai mitä-ne-nyt-onkaan sisältävät matot laittaa kajareiden alle.

Tuo on hyvä idea. Lisäksi kannattaa varmistaa että kaiuttumet ovat mahdollisimman kaukana pattereista. Myös kantavat rakenteet johtavat ääntä ikävän hyvin.

Asuuko talossa omasta mielestäsi ketään kuka pitää meteliä? Jos valituksessa ei ole mainuttu valituksen tekijää ja eritoten jos itsestäsi tuntuu siltä ettet metelöintiin ole syyllistynyt, kannattaa varmistaa että valittajat haukkuvat oikeaa puuta. Kerrostalossa ääni käyttäytyy usein eriskummallisesti ja vaikuttaa kuuluvan täysin eri suunnasta missä tosiasiallinen melun aiheuttaja on.

Mun edellisen kämpän naapurissa asui sellainen hullu rouvashenkilö. Tällä tyypillä oli tapana, vuorokaudenajasta riippumatta, huudella välillä KOVALLA äänellä

Oon asunut 25 vuotta ja asun edelleen sellaisen naisen yläpuolella kuka noin 3 - 4 kertaa viikossa huutaa tuntikausia asunnossaan. Yleensä meteli alkaa tuossa neljän aikaa aamuyöstä. Ihme kyllä, mua se ei häiritse ollenkaan. :confused:

Muistan jostain lukeneeni että häiritseväksi meluksi katsotaan 50dB päivällä ja 30dB yöllä. Lähdettä en muista, oli kuitenkin joku sheriffi tai vastaava mikä lehdessä noin sanoi. En mene takuuseen noista.

Itselläni kävi varsin erikoisesti edellisessä asunnossani. Olin asunut siellä noin vuoden ja olin muuttamassa sieltä pois muutaman viikon kuluttua. Eräänä päivänä kun kuuntelin musiikkia normaalikuunteluvoimakkuudella (eli luokkaa kuuluu yhden normaalipaksuisen seinän läpi) tuli talonmies sanomaan että voisitko pistää pienemmälle kun kuuluu seuraavaan rappuun asti. En uskonut häntä, joten tutkimme hieman asiaa. Toisen rapun asunnoissa kuului sellainen hirveä jumputus, joka oli selvästi voimakkaampi kuin musiikki minun asunnossani. Väitin ettei tuo todellakaan voi johtua minusta. Asiaa tutkittiin vähän lisää kunnes lopulta todettiin että minun asunnostani se tulee. Seinän, jota vasten kaiuttimet olivat sisälsi vesiputkia jotka jotenkin vahvistivat ääntä ja veivät sen ainakin kahden rapun jokaiseen asuntoon. Eli, parissakymmenessä asunnossa oli vuoden ajan hirveä meteli pari tuntia päivässä eikä _kukaan missään vaiheessa tullut sanomaan minulle mitään_. Asukkailla oli talonmiehen mukaan tiedossa että minä olin tuon melun aiheuttaja. Jos olisin tiennyt moisesta, olisin tietenkin siirtänyt kaiuttimeni toiseen paikkaan ja varmistanut että naapureille ei tosiaan kuulu mitään ylimääräistä. Vielä hämmentävämmäksi asian tekee se, että sekä seinänaapurini että useat muut talon asukkaat olivat töissä samassa paikassa kuin minä ja juttelin heidän kanssaan lähes päivittäin. Edelleenkään en ymmärrä miksi joku ei tullut heti ensimmäisenä päivänä sanomaan minulle jotain sillä se meteli muissa asunnoissa oli todella kova ja varmasti häiritsevä. Suomalainen mielenlaatu syynä, vai mikä?