valittavat naapurit

ohan noita :D

Mut herätettiin tossa samaisessa talossa ovikelloa soittamalla joskus taannoin arkiaamuna n. klo 03:33. Oven takana oli kalmankalpee papparainen, joka tuijotti mua palavin silmin ja sihisi:

"Sssssinää... yksi niistä... tollanen...millä oikeudella te saatte asua täällä?"

"ööö...herätitte minut juuri, on vähän omituinen hetki tulla juttelemaan, en taida nyt ihan ymmärtää?"

"Ette te saa. Ei teillä ole oikeutta."

"mmm... kello on nyt puoli neljä torstai-aamuna, soititte ovikelloa, mutta en nyt oikeastaan ymmärrä syytä?"

"perssskksklele! Sinä saatana.. tuollanennn.. ei teillä ole oikeutta tulla tänne!"

"Teidän pitäisi ehkä mennä takaisin nukkumaan, niin minä aion tehdä nyt"

...ja ennen kuin sain lauseen loppuun, oli ukkeliressukka napannut kaksin kävin ovesta ja paiskannut sen kasvojeni edestä kiinni. Olin melko hämmentynyt koko episodista, ja kun vielä kurkistin ovisilmästä, niin siellähän se ukkeli hiipi käytävässä toisten ovia tutkaillen. Aamulla jouduin ihan miettimään, että olinko nähnyt unta, ja soitin varmuuden vuoksi isännöitsijälle. Paljastui, että kyseessä oli muitakin häiriköinyt avohoitotapaus, jota ei voitu häätää, vaan viranomaisten taholta oli pyydetty "suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä" talon muilta asukeilta.

Naapurisuhteet on mun kohdalla ollut vaan kiusantekoa.
Olin asunut turussa vuoden kunnes muutin omistusasuntoon kauemmaksi keskustasta (ennen asuin täyspotin yläkerrassa ja voin sanoa ettei ollut herkkua...)



Luonnollisestikin minulla kävi kavereita ja välillä pidettiin etkotkin meillä, suurta porukkaa ei ollut kuin kerran (ainoa kerta jolloin valitusta ei tullut :eek: ) Sain vuoden aikana kaksi varoitusta ja täysin peruustetta. Luulin aluksi ettei musta pidetty koska talossa ei asunut muita nuoria vain lapsiperheitä ja vanhuksia.
Valitusten perustteella otettiin selvää asiasta ja kävin asukkailta ja talonmieheltä kysymässä mistä valitukset olivat tulleet.
Molemmat valitukset olivat tuleet samasta taloudesta, alakerran avoparilta, tai oikeastaan vain naiselta.
Muut sanoivat etten soittanut edes musiikkia kovaa (no se oikin mahdotonsa sillä Philipsin tupladekksiCD-soittimella mikä mulla silloin oli :D ) ainoa mistä tuli sanomista oli tuuletusparvekkeella tupakointi, joka aluksi sallittiin mutta ovi kolisi niin pahasti etten saanut enää siellä käydä, ja ei sielläkään nyt öisin käyty!



Myönnän, että joskus oli kemuja mutta ihmisiä ei yleensä ollut viittä enempää ja lähdimme aina viimeistään puoliyhdentoista maissa. Eli elin normaalia elämää.

Luulin että kerrostalossa asuminen olisi aina yhtä helvettiä.
Seuraavassa asunnossa elin aivan samanlaista elämää (ja mulla oli jopa STEREOT!!! :D ) eikä siellä ollut mitään ongelmia, mutta siellä myöskin tutustuin naapureihini tosi nopeesti (jopa naapurin mummoon, vaikka tosin hänet näin ekan kerran ekalla viikolla jolloin ambulansi vei hänet).

Olen ajatellut ettei varmaan mikään olisi hirveämpi rangaistus kuin saada hirveä ja riidanhaluinen naapuri.

Vanhempien luona naapuri jopa kävi tutkimassa postilaatikkomme! Taisi ottaa päähän kun pistimme siihen lukon *kjäh*

avohoitotapaus, jota ei voitu häätää, vaan viranomaisten taholta oli pyydetty "suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä" talon muilta asukeilta.

'93-'98 on sairaaloista vähennetty 600 000 potilaskäyntiä (~1700 sänkypaikkaa), mutta samalla ollaan saavutettu 500 000 avohoitokäyntiä...

Ja tosta kun äkkisältään laskee raa'an prosenttilaskun, niin tuo 500 000 avohointokäyntiä jos on suoraan verrannollinen sairaaloiden potilaskäynteihin, niin '93-'98 on tullut ~1415 avohoitopotilasta lisää. (Ei tod.näk. todellisuudessa ole, mutta kumminkin...)

Lähde

No mulla on varmaan psykiatrinen ongelma, F72...

'93-'98 on sairaaloista vähennetty 600 000 potilaskäyntiä (~1700 sänkypaikkaa), mutta samalla ollaan saavutettu 500 000 avohoitokäyntiä...

Ja tosta kun äkkisältään laskee raa'an prosenttilaskun, niin tuo 500 000 avohointokäyntiä jos on suoraan verrannollinen sairaaloiden potilaskäynteihin, niin '93-'98 on tullut ~1415 avohoitopotilasta lisää. (Ei tod.näk. todellisuudessa ole, mutta kumminkin...)

Lähde

No mulla on varmaan psykiatrinen ongelma, F72...

Mullakin on :p Heh! Mua ei avohioitopotilaat ole ennen häirinny eikä tule häiritsemään. Tälläisiä ihmisiä on oikeasti ymmärrettävä ja ei todellakaan saa nauraa jos näkee. Huom! Huolehtinut olen 8 vuotta avohoitopotilaasta ja hyvin on menny. Ei niistä haittaa ole, Joidenkin kanssa tosin on hankala puhua jos ne on raivomielellä... Mut :D

Kun muutettiin muijan kanssa Turkuun -96 niin naapurissa oli n. 80v pariskunta. Hiljasta oli eikä mekään pidetty isompaa meteliä. Kissamme tietty 'saalisteli' yölläkin, josta tuli vaimeaa rapinaa. About muutaman kuukauden jälkeen saimme ensin nimettömän kirjeen postiluukusta: Hiljaisuus alkaa klo. 22.00! Kertaakaan ei oltu edes pidetty meteliä. Hiukan myöhemmin naapurin pappa tuli naama punaisena uhkailemaan poliisilla ja häädöllä koska kissa piti LIIKAA METELIÄ! :mad: Onneksi paskiainen sai ansionsa mukaan kun yläpuolelle muutti äänekäs lapsiperhe pianoineen! Vuoden tuota sairasta kyttäilyä kestettyämme muutettiin suosiolla pois eikä seuraavassa asunnossa sitten 4 vuoden aikana tullukkaan kuin yksi huomautus alakerrasta. En muuten suosittele muillekkaan tasajalkaa hyppimistä parvekkeella aamuyöstä. :D

Nimim. Nykyään jo onneksi edes rivitalossa asuva.

meillä ei ole valitavia nääpureita mutta ulkona pyörii ilkeitä mummoja.

Tälläisiä ihmisiä on oikeasti ymmärrettävä ja ei todellakaan saa nauraa jos näkee.

Rohkenen olla 50% eri mieltä. Ei saa nauraa jos näkee, se on totta. Avohoitoon pääsee jos on mielessä jotain pielessä. Mutta kumminkin riittävän rauhallinen, ettei tarvii sulkea.

Mutta miksi on ymmärrettävä? Itselläni on pitkä pinna ja jaksaisin kyllä katsella jotain mielenköyhää siellä rappukäytävissä, eikä huutoäänet paljon häiritse, mutta entä se viereisen kämpän asukki? Hän käy duunissa ja maksaa kovaa vuokraa kämpästä, hänellä on kaksi lasta ja vaimo. Koiraakin pitäisi jaksaa käyttää ulkona. Ja sitten siinä vieressä on valtion kustantamana joku hullu joka raivoaa joka helvetin yö huutaen ja valittaen, välillä käy hakkaamassa oviakin. Onko kiva kun ei uskalla päästää lapsia yksin ulos leikkimään, kun ei tiedä koska sillä dorkalla napsahtaa?

Ei välttämättä napsahdakkaan, mutta ottaisitko oman lapsesi kanssa riskin? Mutta sitä hulluahan täytyy ymmärtää.

Minun mielestäni hullujen sijoittaminen avohoitoon on aika riskaabelia. Itse en noin massiivisessa mittakaavassa sitä tekisi mitä Suomessa tehdään. Jossain Maunulan spugealueella niitä hulluja mahtuisi sinne sairaseläkkeellä olevien juoppojen sekaan kyllä. Kuulostaa varmasti kylmältä ja ilkeältä, mutta en pidä sitä hirveän fiksuna, että kun tiedetään varmasti, että joku kaveri ei ole ihan stabiili, niin hänet laitetaan normaaliin asuntoon. Kuka siinä sitten ottaa vastuun kun sillä hullulla napsahtaa ja hän syökin aamupuuronsa kanssa voisilmän sijaan lapsen silmän? En pidä Suomen matkasta Orwellin kirjamaailmaan, mutta joissain asioissa hänen ideoiden soveltaminen on ihan järkevää. "Yleisen turvallisuuden nimissä". Ei mitään normaalien ihmisten, eikä vielä lataamossa käyvien kavereiden kanssa myöskään, mutta kun aletaan puhumaan pitkäaikaishoidoista ja väkivaltaisesta käyttäytymisestä, niin silloin voisi ehkä vähän miettiä mihin sen sijoittaa avohoitoon.

Joidenkin kanssa tosin on hankala puhua jos ne on raivomielellä... Mut :D

Joo. Ja sit ku ne on raivomielellä, niin onko kerrostalo oikea paikka? Lapsiperheiden keskellä? Kun kukaan naapureista ei ole koulutettu vastaaviin tilanteisiin? Kun kenenkään naapureiden vastuulla ei ole tämä hullu. Heidän pitää vain ymmärtää tätä raivoavaa hullua. Ei se ole hullun vika, muttei myöskään naapureiden. Mutta ymmärretään sitä hullua. "Oho, se kuristi meidän koiran. No mutta se on vähän hullu, ei se mitään. Ai no anoppikin meni siinä sivussa. No mutta se olikin jo niin vanha."

Tiedän, että kuulostaa agitoinnilta, mutta imo asukkailla tulisi olla minimissään oikeus tietää etukäteen, jos heidän rapussa asuu avohoitopotilas. Ja mikäli avohoitopotilas sijoitetaan kerrostaloon, valtion tulisi kustantaa muutto asukkaille, joita tämä potilas häiritsee. Jos itse asuisin kerrostalossa, niin en pitäisi sitä mitenkään minun vikana, että siitä talosta tehdään hullujenhuone vain rahapulan takia.

Rohkenen olla 50% eri mieltä. Ei saa nauraa jos näkee, se on totta. Avohoitoon pääsee jos on mielessä jotain pielessä. Mutta kumminkin riittävän rauhallinen, ettei tarvii sulkea.

Mutta miksi on ymmärrettävä? Itselläni on pitkä pinna ja jaksaisin kyllä katsella jotain mielenköyhää siellä rappukäytävissä, eikä huutoäänet paljon häiritse, mutta entä se viereisen kämpän asukki? Hän käy duunissa ja maksaa kovaa vuokraa kämpästä, hänellä on kaksi lasta ja vaimo. Koiraakin pitäisi jaksaa käyttää ulkona. Ja sitten siinä vieressä on valtion kustantamana joku hullu joka raivoaa joka helvetin yö huutaen ja valittaen, välillä käy hakkaamassa oviakin. Onko kiva kun ei uskalla päästää lapsia yksin ulos leikkimään, kun ei tiedä koska sillä dorkalla napsahtaa?

Ei välttämättä napsahdakkaan, mutta ottaisitko oman lapsesi kanssa riskin? Mutta sitä hulluahan täytyy ymmärtää.

Tätä nyt kommentoisin sen verraan, että kaikki Suomen avohoitopotilaat ei oo näitä ns. hulluja. Avohoidon piiriin kuuluu myös ihan tavalliset masennuksesta kärsivät ja nää nyt ei hirveesti ovii hakkaa tai huuda kämpässään.

Minun mielestäni hullujen sijoittaminen avohoitoon on aika riskaabelia. Itse en noin massiivisessa mittakaavassa sitä tekisi mitä Suomessa tehdään. Jossain Maunulan spugealueella niitä hulluja mahtuisi sinne sairaseläkkeellä olevien juoppojen sekaan kyllä. Kuulostaa varmasti kylmältä ja ilkeältä, mutta en pidä sitä hirveän fiksuna, että kun tiedetään varmasti, että joku kaveri ei ole ihan stabiili, niin hänet laitetaan normaaliin asuntoon. Kuka siinä sitten ottaa vastuun kun sillä hullulla napsahtaa ja hän syökin aamupuuronsa kanssa voisilmän sijaan lapsen silmän? En pidä Suomen matkasta Orwellin kirjamaailmaan, mutta joissain asioissa hänen ideoiden soveltaminen on ihan järkevää. "Yleisen turvallisuuden nimissä". Ei mitään normaalien ihmisten, eikä vielä lataamossa käyvien kavereiden kanssa myöskään, mutta kun aletaan puhumaan pitkäaikaishoidoista ja väkivaltaisesta käyttäytymisestä, niin silloin voisi ehkä vähän miettiä mihin sen sijoittaa avohoitoon.Joo. Ja sit ku ne on raivomielellä, niin onko kerrostalo oikea paikka? Lapsiperheiden keskellä? Kun kukaan naapureista ei ole koulutettu vastaaviin tilanteisiin? Kun kenenkään naapureiden vastuulla ei ole tämä hullu. Heidän pitää vain ymmärtää tätä raivoavaa hullua. Ei se ole hullun vika, muttei myöskään naapureiden. Mutta ymmärretään sitä hullua. "Oho, se kuristi meidän koiran. No mutta se on vähän hullu, ei se mitään. Ai no anoppikin meni siinä sivussa. No mutta se olikin jo niin vanha."

Siinä vaiheessa kun päätetään sijoittaa "hullu" avohoitoon, niin mietitään sitä, että onko se kelvollinen elämään yhteiskunnassa ja onko se vaarallinen itselleen tai muille. Eli sillon kun päätös avohoitoon sijottamisesta on tehty, niin ei pitäis joutuu pelkäämään et pian kissa lyötyykin roikkumasta postilaatikosta.
Jos myöhemmin potilas rupee hakkaa ovii, huutaa kämpässään niin sillon se on merkki siitä, että tilanne on alkanu pahentumaan alkuperäsestä. Joten täs suhtees vois kyl olla hyvä, että kerrostaloissa ihmiset tietäis jos naapuris on avohoito potilas mut tää nyt vähä loukkais ihmisen yksityisyyden suojaa. Kuiteski tällöin naapurit vois ottaa yhteyttä viranomaisiin ja voitais tehä uus päätös siitä, voidaanko kyseinen henkiölö pitää avohoidossa.

Mut kuitenki alkuperäinen pointtini oli et älkää yleistäkö kaikkii avohoito tapauksii "hulluiksi".

Rohkenen olla 50% eri mieltä. Ei saa nauraa jos näkee, se on totta. Avohoitoon pääsee jos on mielessä jotain pielessä. Mutta kumminkin riittävän rauhallinen, ettei tarvii sulkea.

Mutta miksi on ymmärrettävä? Itselläni on pitkä pinna ja jaksaisin kyllä katsella jotain mielenköyhää siellä rappukäytävissä, eikä huutoäänet paljon häiritse, mutta entä se viereisen kämpän asukki? Hän käy duunissa ja maksaa kovaa vuokraa kämpästä, hänellä on kaksi lasta ja vaimo. Koiraakin pitäisi jaksaa käyttää ulkona. Ja sitten siinä vieressä on valtion kustantamana joku hullu joka raivoaa joka helvetin yö huutaen ja valittaen, välillä käy hakkaamassa oviakin. Onko kiva kun ei uskalla päästää lapsia yksin ulos leikkimään, kun ei tiedä koska sillä dorkalla napsahtaa?

Ei välttämättä napsahdakkaan, mutta ottaisitko oman lapsesi kanssa riskin? Mutta sitä hulluahan täytyy ymmärtää.

Minun mielestäni hullujen sijoittaminen avohoitoon on aika riskaabelia. Itse en noin massiivisessa mittakaavassa sitä tekisi mitä Suomessa tehdään. Jossain Maunulan spugealueella niitä hulluja mahtuisi sinne sairaseläkkeellä olevien juoppojen sekaan kyllä. Kuulostaa varmasti kylmältä ja ilkeältä, mutta en pidä sitä hirveän fiksuna, että kun tiedetään varmasti, että joku kaveri ei ole ihan stabiili, niin hänet laitetaan normaaliin asuntoon. Kuka siinä sitten ottaa vastuun kun sillä hullulla napsahtaa ja hän syökin aamupuuronsa kanssa voisilmän sijaan lapsen silmän? En pidä Suomen matkasta Orwellin kirjamaailmaan, mutta joissain asioissa hänen ideoiden soveltaminen on ihan järkevää. "Yleisen turvallisuuden nimissä". Ei mitään normaalien ihmisten, eikä vielä lataamossa käyvien kavereiden kanssa myöskään, mutta kun aletaan puhumaan pitkäaikaishoidoista ja väkivaltaisesta käyttäytymisestä, niin silloin voisi ehkä vähän miettiä mihin sen sijoittaa avohoitoon.Joo. Ja sit ku ne on raivomielellä, niin onko kerrostalo oikea paikka? Lapsiperheiden keskellä? Kun kukaan naapureista ei ole koulutettu vastaaviin tilanteisiin? Kun kenenkään naapureiden vastuulla ei ole tämä hullu. Heidän pitää vain ymmärtää tätä raivoavaa hullua. Ei se ole hullun vika, muttei myöskään naapureiden. Mutta ymmärretään sitä hullua. "Oho, se kuristi meidän koiran. No mutta se on vähän hullu, ei se mitään. Ai no anoppikin meni siinä sivussa. No mutta se olikin jo niin vanha."

Tiedän, että kuulostaa agitoinnilta, mutta imo asukkailla tulisi olla minimissään oikeus tietää etukäteen, jos heidän rapussa asuu avohoitopotilas. Ja mikäli avohoitopotilas sijoitetaan kerrostaloon, valtion tulisi kustantaa muutto asukkaille, joita tämä potilas häiritsee. Jos itse asuisin kerrostalossa, niin en pitäisi sitä mitenkään minun vikana, että siitä talosta tehdään hullujenhuone vain rahapulan takia.

Top top top! Olen itse nuori ja tämä kyseinen avohoitopotilas josta olen kahdeksan vuotta huolehtinut on oma perheenjäsen ja tämä kyseinen henkilö asuu "juoppo kylässä" Ei ole oikea paikka tälle henkilöllä olla niiden keskuudessa. SANON MINÄ!!!!!!!!! Itse en ole saanut koulutusta kyseiselle alalle. Olen Parturi-Kampaaja. Lääkäreiden kanssa on juteltu paljon ja osaan siksi ehkä ymmärtääkkin paremmin tälläistä ihmistä kun on joutunut tai itse asiassa saanut elää tallaisen ihmisen kanssa. Kuitenkin olen onnellinen että tämä henkilö on nytten terve ollut jo 2 kk. Sairauden syy on löytynyt ja lääkkeiden syönti lopetettu. Lääkkeet olivat vääriä. Nyt olen onnellinen että kaikki on kunnossa ja tulee olemaan jatkossa jos se musta on kiinni. Se että tämmöinen "hullu" ihminen sijotetaan tommoseen paikkaan voi olla kyllä väärin. Se on jokaisen kohdalla oma ongelma ja ongelmia on monenlaisia. Asun itse paikassa jossa asuu avohoitopotilaita vieressä. Millon minäkin päivänä joku tyyppi hiihtää asfaltilla ja kävelee boksereissa ja teepaidassa kylmässä. Et itsekkään varmaan haluaisi että sua kohdellaan kaltoin jos olet sekoamassa? Niin ja tämä kyseinen henkilö on oma äitini jota olen hoitanut. :mad: Avohoitopotilaita on erillaisia ja älä ala yleistää!

Itselläni on oikein rattoisa naapuri ympäristö :rolleyes:

Asustelen hoasin keskitysleirissä. Samassa rapussa asuu todella outoa porukkaa, kaikki on jotain ihme hissukoita. Rappukäytävässä jos moikkaa naapuria, niin vastineeksi saa säikähtäneitä ilmeitä. Samassa kerroksessa on niin super hissukkatyttö solu, jonka asukit käyvät valittamassa liian kovalla soitetusta musiikista 19.00 perjantai iltana, niin siinä mun ja heidän asunnon välissä on pari muuta huonetta, ja heistä ei yksikään ole valittanut, vaikka olen erikseen käynyt kysymässä, että soitanko liian kovaa. Myöskin saa miettimään, että mikä on elämän sisältö, jos ei suvaitse perjantai iltapäivästä / illasta yhtään muisiikkia. Noh, onneksi olen löytänyt ratkaisun sillä, että opettelee miksaamaan kuulokkeet korvilla ja kuuntelee musiikkia ainoastaan kuulokkeilla, joten nämä piipertäjät saavat täydellisen hiljaisuutensa ;)

Itse voisin avautua soluelämisen ihanuudesta. Neljänhengen soluni yläkerrassa asuu kaksi humanistia, joista toinen suojelee eläimiä ja luontoa niin kovalla tahdolla, että voisi luulla, että sillä on minkkitarha takin alla (hajusta päätellen) :016: Toinen taas on irtautunut niin paljon todellisuudesta, että ei tajua ettei maito säily kaapissa tuoreena kahta vuotta, eikä roskat / muut jätteet häviä haltijakeijun toimesta. Edellämainituista syistä se heidän asuin tilat varmasti suljettaisiin terveysviranomaisten toimesta, mikäli nämä paikalla vierailisivat.

Näitä veijareita seurailessa olen miettinyt, että tällaiset sankarit pitäisi kaikki kasata samaan talokompleksiin, missä he voisivat elää symbioosissa häiritsemättä muita ihmisiä hajuillaan ja jätteillään :p

Itse voisin avautua soluelämisen ihanuudesta.

Heh, kaveri asui vuoden verran solussa, ja puhui koko aikana kämppiksensä kanssa n. 3 sanaa :)

Heh, kaveri asui vuoden verran solussa, ja puhui koko aikana kämppiksensä kanssa n. 3 sanaa :)

Hmm.. Tuntomerkit viittaa vahvasti siihen mun kämpän yläkerran humanistiin :D tämäkin kaveri on oikea sosiaalisuuden riemuvoitto :)

Hmm.. Tuntomerkit viittaa vahvasti siihen mun kämpän yläkerran humanistiin :D tämäkin kaveri on oikea sosiaalisuuden riemuvoitto :)

Sellanen vähän John Lennonin näköinen haisuli, pituutta joku 160 cm. Kaverin mukaan kyseinen jätkä ei käyny kertaakaan suihkussa sinä aikana et kaveri olis ollu siellä. Voiskohan kyseessä olla sama jätkä?

Tosin se ei kyl ikinä pääsis mihinkään yliopistoon :)

Tätä nyt kommentoisin sen verraan, että kaikki Suomen avohoitopotilaat ei oo näitä ns. hulluja.

Eikä kaikki anopit ikäviä. Eikä kaikki blondit tyhmiä. Eikä kaikki ruotsalaiset homoja. Juu juu. Silti sanoisin, että avohoitopotilaista prosentuaalisesti suurempi osa "flippaa", kuin ns. "terveiden" joukosta.

Avohoidon piiriin kuuluu myös ihan tavalliset masennuksesta kärsivät ja nää nyt ei hirveesti ovii hakkaa tai huuda kämpässään.

No ketkä siellä sitten hakkaa ja huutaa? Kun avohoitopotilaalla alkaa menemään huonosti, niin silloin tulee ymmärtää ja paijata päätä. Ei mitenkään hankkia ratkaisua, sillä meillä ei ole ratkaisua siihen. Laitos ei välttämättä ole oikea paikka. Ns. "tavallisten" ihmisten keskuuteen tämä ei sovi. Maunulan juoppokylä olisi tavalliselle ihmiselle se vähiten näkyvä ratkaisu, mutta ei sinne ne hullut kuulu myöskään. Eikä kyllä todellisuudessa tällaiset juoppokylät kyllä juoppojakaan paranna. Meillä ei ole oikeaa paikkaa heille, mutta ei pitäisi silti tavallista veronmaksajaakaan rangaista.

Jos myöhemmin potilas rupee hakkaa ovii, huutaa kämpässään niin sillon se on merkki siitä, että

...asukkaiden tulee ymmärtää.

Avohoitopotilaita on erillaisia ja älä ala yleistää!

Laitetaan 50 avohoitopotilasta samaan kerrostaloon muiden kanssa. Vain kaksi näistä pimahtaa. Aika hyvin. Eli 48 pystyy elämään normaalisti. Soitatko sinä sitten niiden pimahtaneiden teurastamien uhrien omaisille, että kyllä se hoito pääsääntöisesti toimii. Tässä tuli vain pikku fiba.

Heh, kaveri asui vuoden verran solussa, ja puhui koko aikana kämppiksensä kanssa n. 3 sanaa :)

Ah, saako avautua HOASin kämpistä? Soittivat minulle puolessa välissä kuuta ja sanoivat, että nyt olisi kämppä vapaana. Kun solua etsin, halusin vaihtaa HOAS-kaksiosta. Kysyin, että voinko muuttaa kuun vaihteessa. Hämäännyin kusetuksesta ja typeränä suostuin heidän vaateisiin, että heti vain ja koko kuun vuokra tulee maksaa. Ja vanhasta kämpästä kanssa. Eli maksoin kahden viikon ajalta koko kuun vuokran ja vielä toisesta HOAS asunnosta kahden viikon vuokraa.

No se mihin muutin oli sitten semmonen, mihin muutin katsomatta sisään. Kuhan nyt kämppä löyty. Muutin sisään, eikä ketään ollut paikalla. No katselin keittiötä, avasin jääkaapin, suljin sen, avasin ikkunan ja kävin ostamassa oman jääkaapin. Kun tulin kotiin katsoin vielä uunin lasioven läpi. Joutui hetken hahmottamaan, ennen kuin tein päätöksen avaisinko oven. No sisällä näkyi joku kasa siinä keskellä ja katosta sattui tipahtamaan jotain siihen kasan päälle. En avannut ovea ja ihmettelin, että miten voi sattua niin että tippuu katosta smäigää just ku mä kurkkaan sisään. No todennäkösyyslaskija olisi taas ihmeissään. Soitin HOASille ja sanoin, että takuuvuokraa ei minulta jätetä sinne suuntaan minkään keittiön vian takia. Piste. Minä kokkaan ne vähät asiat omassa huoneessa mitä kokkaan. Ja sitten vessaan. Sen pesin. Lavuaarissa oli jotain jo tumman, melkein mustaa, vihreää mönjää. Sitä sai hinkata kauan. Ja pönttö oli sisäpuolelta ruosteisen näköinen. Vaikka ihan porsliinia oli. No sain vessan ja suihkunkin ihmiskelpoiseksi. (En puhtaaksi) Toinen kämppis muutti sitten samana viikonloppuna pois. Häntä en nähnyt, mutta vilaukselta näin hänen äitinsä, kun oli kantamassa viimeisiä kamoja pois. Ja toisen kämppiksen näin kaksi kertaa. Toinen oli, kun kuulin hänen olevan kotona ja kolkutin oveen esittäytyäkseni. Hän meinasi virtsata housuihinsa minut nähdessään, eikä oikein saanut sanaa suustansa. Toisen kerran näin hänet, kun kysyin, onko hänellä lainata SCSI kaapelia hetkeksi. Ei ollut ja kalpeat oli kasvot taas. Muutti pois. Ja samaan aikaan siihen edellisen paikalle muutti yksi outo rokkari. Häneen tutustuin vähän paremmin ja hän olikin rento jannu. Asuttiin siinä kolmiossa kaksin sitten suurimman osan ajasta. Ja vieressä oli tyhjiä kämppiä. Se siitä kiireestä millä HOAS sen lähes pakotti ottamaan silloin aluksi kahta viikkoa liian aikaisin. No sinisilmäisyyteni on karsiutunut hieman.

Mutta se kämppis oli aika jees tapaus. Eräskin sunnuntai aamu heräsin, kun kuulin ikkunan alta kovaa meteliä. Itsellä krapula ja ihmettelin, että ei meidän talossa yleensä. No kävin kurkkaamassa, että mikäs se siellä meuhkaa kahdeksan aikaan aamusta. Kämppis oli kahden jannun kanssa meidän kuistilla dokaamassa. Kysyin, että ketäs nuo ovat ja sopiiko liittyä seuraan. Sopi liittyä ja ne jannut oli jotain tyyppejä jotka se oli tavannu dösässä edellisenä iltana ja olivat keksineet, että lähtevät dokaamaan. Ja onneksi oli nallepesue vielä jääkaapissa. Hauskaa oli. Ainoastaan minä ja kämppis oltiin tunnettu toisemme ennen sitä lauantaita. Kukaan muu meistä ei ollut kohdannut. Seikkailumieli on jees. Tai no ei mekään kämppiksen kanssa koskaan oikein tultu tutustuneeksi kunnolla. Muutin pois.

Mun resepti kyttääjille: Nukkukaa yöllä, kyttäämisen sijasta. Kuluu yö paljon rattoisammin.

Sattuipa sopivaan aikaan. Olin juuri lukemassa tätä keskustelua kun ovikello soi. Taisi neljä kertaa soida - en avannut. Mitään lappua ei jätetty ja musiikki soi niin hiljaisella etten kuullut sitä edes omaan paskahuussiin joka on kuitenkin ihan vieressä. Niin ja kellohan on 01:10.
Lienekkö ollut sama alakerran mummo joka valitti että me kävellään koko ajan. Sen lisäksi vetelemme verhoja aina puoleen yöhön asti jatkaen sitä 05:30 aamulla. Että näin.

Oli muistaakseni jo viikon linkissä, mutta sopii tännekin:
http://www.kyttaajat.net/ :D

Laitetaan 50 avohoitopotilasta samaan kerrostaloon muiden kanssa. Vain kaksi näistä pimahtaa. Aika hyvin. Eli 48 pystyy elämään normaalisti. Soitatko sinä sitten niiden pimahtaneiden teurastamien uhrien omaisille, että kyllä se hoito pääsääntöisesti toimii. Tässä tuli vain pikku fiba.

No en soita :D Hahaa! Kettuiletko mulle? Koitahan järkätä asia sillä tavalla että joko sinä koitat saada häiritsevän asukin pois tai sitten muutat itse pois. Olen häiritsevien naapureiden takia itse muuttanut semmoset 18 kertaa. Osa ollu ihan siis naapureiden takia. Nyt en kyllä muuta vaikka alakerrassa välillä tapellaan kovaäänisesti ja lähellämme asuu avohoitopotilaita. Nääh! Jaksa siirtyillä nyt. Tyytis tähän tilanteeseen. Tai sitten sinä koitat keksiä jonkun muun ratkasun et mitä teet. En tiedä. Niin olen niin urpona taas tän koneen kanssa... Sori mut viesti oli TAEDIUMILLE :D

Koitahan järkätä asia sillä tavalla että joko sinä koitat saada häiritsevän asukin pois tai sitten muutat itse pois. Olen häiritsevien naapureiden takia itse muuttanut semmoset 18 kertaa.

No nyt meillä meni pieleen meidän ymmärrys. Emmä osaa näköjään taaskaan kirjoittaa niin, että saan ulosantini selkeäksi.

Siis jos tiedetään faktatietona, että tämä kaveri ei ole henkisesti tasapainoinen. Tämä kaveri pitää nuppinsa kurissa lääkkeillä ja nyt viimeiseen pariin vuoteen ei olekkaan koittanut syödä kenenkään maksaa. Eli hyvältä näyttää. Laitetaan hänet siis kerrostaloon.

Siis minä en ymmärrä sitä pakollista tieten tahtoen veren kaivuuta nenästä. Jos kehitetään joku pehmeä lasku todellisuuteen tms. niin homma voisi toimia. Nyt kun semmonen, joka on jopa väkivaltainen, katsotaan, että nyt toimii tolla nuppi ja tyrkätään suoraan johonkin kerrostaloyksiöön. Oho, sekos taas. Kumma juttu.

No mutta suomalaiset onneksi ovat niin lammaskansaa, että mieluummin katsovat, että kyllä kaikki saa tulla mihin vain asumaan, ei sillä mitään. Jos häiritsee, niin muutan pois. Oikea periaate, mutta silti: Onko mielekästä laittaa mielenhäiriöistä kärsivää henkilöä hullujenhuoneelta lapsiperheiden keskelle ja toivoa, että kun hän kerran näyttää terveeltä, niin pakko olla terve?

Sitä minun koko pointti ajaa takaa, että jos meillä on vaikkapa Hannibal Lecter, joka on viimeisen viisi vuotta ollut oikein mallikelpoinen ja osoittanut jopa katumusta teoistaan. Ja hänet sitten suoraan suljetulta osastolta laitetaan sinun naapuriin asumaan, kun hänet laitetaan avohoitoon. Sinulle ei edes kerrota, että Hannibal asuu naapurissasi. Ja oho, joku aamu Jere ei tulekkaan koulusta kotiin. Ääriesimerkki, mutta minä en ymmärrä, kuinka voidaan luottaa avohoitopotilaan psyykkeeseen niin sokeasti vain siksi, että lääkäri keksii, että rahapulan takia tämä potilas pitää saada jonnekkin. Laitetaan se vaikkapa avohoitoon.

Muutoin olen täysin asuntovalintoja vastaan. Esmes olen antanut itselleni kertoa, että näistä "juoppokylistä" on enemmän haittaa asukkaille, kuin hyötyä. Normaali ympäristö auttaa palautumaan normaaliksi. Siksipä ei pitäisi sulkea mihinkään juoppoyhteisöön juoppojakaan. Mutta jos meillä on potentiaalisesti ympäristölleen haitallinen, jopa vaarallinen tekijä, niin sen paikka ei vain yksinkertaisesti ole lapsiperheiden keskellä.

Meillä ei ole mitään järkevää ratkaisua avohoitopotilaille. Normaali kerrostalo on huono muiden asukkaiden kannalta. Juoppokylät eivät varmasti paranna. Sairaalaan ovat liian terveitä. Joku vastaava sijaiskoti tms. mitä huumenuorien hoidoissa käytetään on järkyttävän kallis, eikä hirveän mielekästä ole 48-vuotiasta kirvesmiestä laittaa maanisdepressiivisenä mihinkään sijaiskotiin. Kun on toi syöttötuoliaikakin reilusti takana.

Minulla ei ole ratkaisua, mutta minä en myöskään halua enempää ongelmia.

Oli muistaakseni jo viikon linkissä, mutta sopii tännekin:
http://www.kyttaajat.net/ :D

Oli jopa tän topikin ykkössivulla, mut jokatapauksessa aivan ehdoton helmi!