ainoa mikä uskonnoissa itteä haittaa on että nää uskontoa valtaanpääsemisen välineenä käyttävät ihmiset saattaa oikeasti olla uskovaisia! oottaa sormi nuke-napilla että milloin herra käskee.
brrrrr.
Joku katsonut Bill Hicksia ;)
Joku katsonut Bill Hicksia ;)
Pari asiaa tässä mualimassa saa mun sapen kiehahtamaan suht herkästi. Yksi niistä asioista on juuri linkkien päässä löytyvä sekopäinen/hurmoksellinen uskonnollisuus.
:angry: :angry:
:angry: :angry:
ainoa mikä uskonnoissa itteä haittaa on että nää uskontoa valtaanpääsemisen välineenä käyttävät ihmiset saattaa oikeasti olla uskovaisia! oottaa sormi nuke-napilla että milloin herra käskee.
brrrrr.
Joku katsonut Bill Hicksia ;)
siin mun lähettämäs viestis luki: kysymys
raamattuun uskojille: dinosaurus.
bill hicks <3
tell me when lord! tell me when!
Tarkoitus on siis kelailla ja pohtia uskontoja, niiden merkitystä ja tarpeellisuutta.
- Mihin uskot, vai uskotko mihinkään? Miksi ja miksi et?
- Ortodoksi, Luterilainen, Katolinen, pakana vai ateisti? Vai joku muu?
- Onko Raamattu pelkkä satukirja vai onko sillä jokin suurempi merkitys?
- Onko tuolla taivaassa olemassa joku korkeampi voima, joka päättää kuinka asiat sujuvat?
- Mitä mieltä olet uskonnoista yleensä; tarvitaanko niitä?
Onpas mielenkiintoinen keskustelu. Löysin vasta tämän joten vastailen vain alkuperäisiin kysymyksiin omasta puolestani.
- Koska en osaa uskoani juuri paremmin tiivistää, niin:
Minä uskon Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, Ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän Kaikkivaltiaan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.
Tähän uskoon olen tullut pitkällisten etsintöjen kautta tutustuttuani ensin buddhalaisuuteen, hindulaisuuteen ja muihin uskontoihin sekä mystiikkaan ja new age juttuihin. Uskoni perustuu Raamatun ilmoitukseen Jumalasta, jota omat elämänkokemukset ja toisten ihmisten kokemukset vahvistavat.
- Kuulun Luterilaiseen kirkkoon, mutta määrittelen itseni lähinnä kristityksi
- Ei kai se pelkkä satukirja ole, vaikka niitäkin sieltä kyllä löytyy :) Minulle Raamatulla on kyllä elämän kannalta hyvinkin suuri merkitys. Sieltä löytyy historiaa, runoutta, viisauskirjallisuutta, lauluja, rukouksia, ihmiselämää sen kaikissa muodoissaan. Mutta ennen kaikkea ilosanoma Jeesuksesta ja Jumalan rakkaudesta ja armosta.
- En usko, että konkreettisesti tuolla taivaassa tai avaruudessa on mitään heppua joka maailmaa pyörittää. Uskon, että Jumala on kaiken alku ja loppu, läsnäoleva kaikessa näkyvässä ja näkymättömässä.
- Uskontojen tarpeellisuutta pohdittaessa minulle tulee aina mieleen skenaario täysin uskonnottomasta maailmasta. Tällaisessa maailmassa ei kukaan ihminen olisi vastuussa millekään korkeammalle voimalle vaan pelkästään itselleen. Tällöin jokainen ihminen voisi luoda omat sääntönsä ja oman moraalinsa (tai moraalittomuutensa) itse. Ts. yleispätevää lakia ei olisi olemassa, ja käytännössä kaikki olisi elämässä sallittua, varkaudesta murhaan. Anarkia? Useimmat uskonnothan velvoittavat ihmistä rakastamaan lähimmäistään niin kuin itseään, mikä on mielestäni hyvinkin tarpeellinen elämänohje. Onpa uskonnoissa paljon muitakin hyviä puolia, kuten yhteisöllisyys, mutta tähän loppui kirjoitusinto tänään.
Uskontojen tarpeellisuutta pohdittaessa minulle tulee aina mieleen skenaario täysin uskonnottomasta maailmasta. Tällaisessa maailmassa ei kukaan ihminen olisi vastuussa millekään korkeammalle voimalle vaan pelkästään itselleen. Tällöin jokainen ihminen voisi luoda omat sääntönsä ja oman moraalinsa (tai moraalittomuutensa) itse. Ts. yleispätevää lakia ei olisi olemassa, ja käytännössä kaikki olisi elämässä sallittua, varkaudesta murhaan. Anarkia? Useimmat uskonnothan velvoittavat ihmistä rakastamaan lähimmäistään niin kuin itseään, mikä on mielestäni hyvinkin tarpeellinen elämänohje. Onpa uskonnoissa paljon muitakin hyviä puolia, kuten yhteisöllisyys, mutta tähän loppui kirjoitusinto tänään.
Mitä? Käsittääkseni nytkin Suomessa asuvat noudattavat Suomen lakia eivätkä minkään jumalan käskyjä. Toivottavasti et väitä, että ainoa syy miksi et varasta ja murhaa, on se että jossain vanhassa kirjassa sanotaan niin (="Jumala kieltää"). Ja - usko tai älä - myös ateisteilla on moraali.
Uskonnottomassa maailmassa ei olisi ollut ristiretkiä, "kunniamurhia", inkvisitiota, pakkokäännytystä, ääriuskovaisten pommi-iskuja, useimpia joukkoitsemurhia, "seksivalistus on syntiä"-ihmisiä, kreationisteja jne jne jne...
Uskontojen tarpeellisuutta pohdittaessa minulle tulee aina mieleen skenaario täysin uskonnottomasta maailmasta. Tällaisessa maailmassa ei kukaan ihminen olisi vastuussa millekään korkeammalle voimalle vaan pelkästään itselleen. Tällöin jokainen ihminen voisi luoda omat sääntönsä ja oman moraalinsa (tai moraalittomuutensa) itse. Ts. yleispätevää lakia ei olisi olemassa, ja käytännössä kaikki olisi elämässä sallittua, varkaudesta murhaan. Anarkia? Useimmat uskonnothan velvoittavat ihmistä rakastamaan lähimmäistään niin kuin itseään, mikä on mielestäni hyvinkin tarpeellinen elämänohje. Onpa uskonnoissa paljon muitakin hyviä puolia, kuten yhteisöllisyys, mutta tähän loppui kirjoitusinto tänään.
Mitä hittoa?
En minäkään ole vielä ketään tappanut saatika syyllistynyt kavalluksiin ja varkauksiin. Onhan laki noita juttuja rajoittamassa, mutta suurimmalla osalla ihmisistä on sellainen juttu kuin "moraalikäsitys" joka sinäänsä hoitelee noi hommat. Mistä lähtien siihen on tarvittu uskontoa? Mä rakastan lähimmäisiäni todella paljon, enkä siihen ole tarvinnut käskyä ylemmältä taholta.
Mä nokitan: ilman uskontoja maailmassa olisi tapettu todella paljon vähemmän ihmisiä. Belfast? Lähi-itä? Hamas? IRA? Taleban? Mogadishu? Inkvisitio? Ristiretket? 9/11?
Kirkon nimiin on saatu aikaan myös paljon hyvää, mutta itse en epäile pätkääkään etteikö vastaavaa hyväntekeväisyyttä tehtäisi uskonnottomassa maailmassa muita kanavia pitkin.
Olettaen, että uskonnottomilla ei ole moraalia:
onko kaikilla uskovaisillakaan? Ei kaikilla uskonnoilla ole mitään pyhää kirjaa joka kertoo saako tappaa vai ei. Silti useimmissa kulttuureissa ja uskonnoissa tappaminen on väärin. Eiköhän jokainen (ainakin suomalainen) tajua sen jo kasvatuksen ja oman pohdiskelunkin tuloksena ilman, että jonkin paimentolaisuskonnon pyhän kirjan tarvitsee sitä heille kertoa.
onko kaikilla uskovaisillakaan? Ei kaikilla uskonnoilla ole mitään pyhää kirjaa joka kertoo saako tappaa vai ei. Silti useimmissa kulttuureissa ja uskonnoissa tappaminen on väärin. Eiköhän jokainen (ainakin suomalainen) tajua sen jo kasvatuksen ja oman pohdiskelunkin tuloksena ilman, että jonkin paimentolaisuskonnon pyhän kirjan tarvitsee sitä heille kertoa.
Lauantaina kassajonossa tuli todistettua hauskaa keskustelua kun joku armeijan upseeri oli perheineen ostoksilla ja n.5-6v sisarukset nahistelivat kovasti. Tilanne kärjistyi siihen että toinen huusi itku kurkussa "mä tapan sut!"
Kapiais-isihän suutahti tästä ja rupesi saarnaamaan kuinka moista ei saisi edes ajatella, tappaminen on väärin ja kamala asia. Lapsi sitten kysyi "mutta etkö sinäkin tapa toisia töissä?" Isi meni hämilleen ja sanoi "se on eri asia, tuo on sentään sinun veljesi!" :D
Meni vähän offtopiciks kylny. Olkoot.
Kapiais-isihän suutahti tästä ja rupesi saarnaamaan kuinka moista ei saisi edes ajatella, tappaminen on väärin ja kamala asia. Lapsi sitten kysyi "mutta etkö sinäkin tapa toisia töissä?" Isi meni hämilleen ja sanoi "se on eri asia, tuo on sentään sinun veljesi!" :D
Meni vähän offtopiciks kylny. Olkoot.
No kai tän saa väännettyä topiciin."se on eri asia, tuo on sentään sinun veljesi!" :D
Meni vähän offtopiciks kylny. Olkoot.
Uskontojen tarpeellisuutta pohdittaessa minulle tulee aina mieleen skenaario täysin uskonnottomasta maailmasta. Tällaisessa maailmassa ei kukaan ihminen olisi vastuussa millekään korkeammalle voimalle vaan pelkästään itselleen. Tällöin jokainen ihminen voisi luoda omat sääntönsä ja oman moraalinsa (tai moraalittomuutensa) itse. Ts. yleispätevää lakia ei olisi olemassa, ja käytännössä kaikki olisi elämässä sallittua, varkaudesta murhaan. Anarkia? Useimmat uskonnothan velvoittavat ihmistä rakastamaan lähimmäistään niin kuin itseään, mikä on mielestäni hyvinkin tarpeellinen elämänohje. Onpa uskonnoissa paljon muitakin hyviä puolia, kuten yhteisöllisyys, mutta tähän loppui kirjoitusinto tänään.
Mitä? Käsittääkseni nytkin Suomessa asuvat noudattavat Suomen lakia eivätkä minkään jumalan käskyjä. Toivottavasti et väitä, että ainoa syy miksi et varasta ja murhaa, on se että jossain vanhassa kirjassa sanotaan niin (="Jumala kieltää"). Ja - usko tai älä - myös ateisteilla on moraali.
No hei, miks ne kaupat on ollu sunnuntaisin kiinni? :D
No hei, miks ne kaupat on ollu sunnuntaisin kiinni?
Sunnuntain aukiolojen laajempaa käyttöönottoa jarruttavat todennäköisesti eniten mm. kaupan alalla pyhäpäivien kaksinkertaiset työvoimakustannukset - Raamatun käsky lepopäivän pyhittämisestä tuskin painaa nykyajan yhteiskunnassa pätkääkään.
<ot>
Ja sit mä joudun koskee kelloon kahdesti vuodessa enemmän. Muutenkin tarvii joka aamuks laittaa soimaan. Mihin sitä lapseton ja vastuuton nuori mies muuten tarvii kelloa kun että herää aamulla töihin? Ja sit ne sotkee sitäkin vielä niillä aikamuutoksilla.
</ot>
Samoin kun kesäaikaan nykypäivänä tuskin vaikuttaa hiilensäästö, ainakaan jossain Espanjassa.Sunnuntain aukiolojen laajempaa käyttöönottoa jarruttavat todennäköisesti eniten mm. kaupan alalla pyhäpäivien kaksinkertaiset työvoimakustannukset - Raamatun käsky lepopäivän pyhittämisestä tuskin painaa nykyajan yhteiskunnassa pätkääkään.
Ja sit mä joudun koskee kelloon kahdesti vuodessa enemmän. Muutenkin tarvii joka aamuks laittaa soimaan. Mihin sitä lapseton ja vastuuton nuori mies muuten tarvii kelloa kun että herää aamulla töihin? Ja sit ne sotkee sitäkin vielä niillä aikamuutoksilla.
</ot>
Mitä? Käsittääkseni nytkin Suomessa asuvat noudattavat Suomen lakia eivätkä minkään jumalan käskyjä. Toivottavasti et väitä, että ainoa syy miksi et varasta ja murhaa, on se että jossain vanhassa kirjassa sanotaan niin (="Jumala kieltää"). Ja - usko tai älä - myös ateisteilla on moraali.
Uskonnottomassa maailmassa ei olisi ollut ristiretkiä, "kunniamurhia", inkvisitiota, pakkokäännytystä, ääriuskovaisten pommi-iskuja, useimpia joukkoitsemurhia, "seksivalistus on syntiä"-ihmisiä, kreationisteja jne jne jne...
Esimerkkini tosiaan perustui taustaoletukseen, että ihmisluonto on perimmäiseltä olemukseltaan turmeltunut ja pahuuden vallassa. (Room. 7:18) ts. jumalaton (= täysin rakkautta ja hyvyyttä vailla oleva) maailma saattaisi olla melkoisen karmaiseva paikka elää.
Olen kyllä samaa mieltä kanssasi siitä, että ateisteilla, agnostikoilla tms. niinkuin kristityilläkin on moraali. En väitä, että kristittyjen moraali olisi sen parempi kuin ateistienkaan. Toisaalta en myöskään usko, että ateistien moraali on sen parempi kuin uskovien. Mielestäni juuri hyvyyden olemassaolo kaikissa maailman ihmisissä, niin ateisteissa kuin uskovissakin, todistaa Jumalan (= rakkaus ja hyvyys) olemassaolosta.
Toisaalta esimerkkini myöskin puhui TÄYSIN uskonnottomasta olotilasta. Ateistihan uskoo, että Jumalaa ei ole olemassa. Agnostikko epäilee mutta pitää Jumalan olemassaolon mahdollisena. Uskovainen taas uskoo, että Jumala On.
Laista puheen ollen, eikö länsimainen kulttuuri perustu hyvin pitkälle kristilliseen perinteeseen? Mistä luulet suomalaisen lakikäsityksen olevan peräisin?
Laista puheen ollen, eikö länsimainen kulttuuri perustu hyvin pitkälle kristilliseen perinteeseen? Mistä luulet suomalaisen lakikäsityksen olevan peräisin?
Pohjautuu antiikin roomalaiseen lakitraditioon, jonka sisältöön kristinusko on vaikuttanut, höystettynä myöhempien aikojen sivistyajattelulla ja moderneilla virtauksilla. Ei tule unohtaa myöskään antiikin Kreikan sivistävää vaikutusta, EIKÄ muinaissuomalaista yhteiskuntajärjestystä.
S.P.Q.R.
Kapiais-isihän suutahti tästä ja rupesi saarnaamaan kuinka moista ei saisi edes ajatella, tappaminen on väärin ja kamala asia. Lapsi sitten kysyi "mutta etkö sinäkin tapa toisia töissä?" Isi meni hämilleen ja sanoi "se on eri asia, tuo on sentään sinun veljesi!" :D
Ihan loistava alku elokuvalle. Pitääkin tehdä käsikirjoitus jossa ko. kohtaus on. Tossahan puolustusvoimien ja nationalistisen kulttuurin ydin yksinkertaisuudessaan on, tekopyhyydessä ja tietyssä itselleen valehtelussa. Kiukuttaa nyt sen verran että pistänkin käsikirjoituksessa jäbän murhaamaan veljensä ja isänsä aikuisiässä, oikein wanhan testamentin tyyliin :D
n.5-6v sisarukset nahistelivat kovasti. Tilanne kärjistyi siihen että toinen huusi itku kurkussa "mä tapan sut!"
Kapiais-isihän suutahti tästä ja rupesi saarnaamaan kuinka moista ei saisi edes ajatella, tappaminen on väärin ja kamala asia. Lapsi sitten kysyi "mutta etkö sinäkin tapa toisia töissä?" Isi meni hämilleen ja sanoi "se on eri asia, tuo on sentään sinun veljesi!" :D
Ah näitä ihmisiä!
Aamun repeilyt :D
Laitetaas nyt sitten vielä tähänkin sama linkki jonka postasin tonne Viikon linkkiin eli http://www.netmission.fi/index.php?id=1870
Kyseessä on siis Jumala-illasta tuttujen Janin & Caritan edustaman lahkon evankelioimismatkasta Pohjois-Suomeen kertova matkapäiväkirja viime kesältä. Aika herkullisia juttuja tapahtunut tien päällä...
Tänään on sitten vuorossa street-evankeliointia!