Moni Sasha-keikan kuvista oli ikävästi heilahtaneita tai sitten valotusaika ei vain ollut kohdallaan, aiheuttaen aikamoista blurria kuvaan.
Sanotaan näin että tolla setillä bilekuvissa oleva blurri voi johtua seuraavista syistä:
(1) Se on tarkoituksellista.
(2) Kameran syvyystarkkuus (Depth of Field eli DoF, mikäköhän se on suomeksi?) ei ole riittävä tilanteen vaatimaan aukkoon ja kohteen syvyyteen nähden.
(3) Kamera on tarkentanut jonnekin muualle kuin siihen kohteeseen joka kuvassa on psykologisesti tärkein. Tämä taas voi johtua ton kameran harvinaisen paskasta autofokuksesta tai sitten siitä että fokusoitu kohde ei olekaan valmiissa kuvassa se kohde johon silmä ensimmäisenä kiinnittyy. Noita Sashan kuvia läpitsekattaessa huomattiin sellainen jännä ilmiö että tanssilattiakuvissa fokus olisi hyvä kiinnittää mieluummin tanssilattian etureunaan kuin keskelle, koska silmä kiinnittää huomion ensiksi eteen. Tämä sinänsä aika yksinkertainen juttu tuli tosiaan ilmi vasta valmiita kuvia katsottaessa! Osittain tämä kohta johtuu kohdasta (2), eli siitä että DoF:n pienuuden takia ei saa kohdetta kokonaan tarkaksi vaan joutuu rajaamaan tarkan alueen vain johonkin osaan kohteesta.
(4) Pitkällä valotusajalla ja salamalla otetussa kuvassa salama on ollut joko liian kaukana, liian heikolla teholla tai väärässä kulmassa käytettävään aukko/valotusaikakombinaatioon nähden. Tällöin salaman teho ei ole ollut riittävä jäädyttämään kohdetta vaan kuvaan on jäänyt liikaa pitkästä valotusajasta johtuvaa liikettä. Tai sitten salaman ETTL on vaan tehnyt kylmät ja päättänyt väläyttää salamaa jonkin oman hienon estimaattinsa mukaisesti "oikein". :p
(5) Kohde on yksinkertaisesti liian hämärä ja liikkuu liian nopeasti jotta sen liikkeen pystyisi pysäyttämään. Tähän tietysti auttaa aukon ruuvaaminen enemmän auki, mutta siitä taas sitten seuraa kohta (2). Tanssilattiasta voi tietysti kokeilla ottaa vaikka aukolla 1.4 kuvia, mutta silloin DoF on muutaman metrin päässä vain parikymmentä senttiä (riippuu tietysti vielä käytettävästä objektiivista). Tämä on oikeastaan se ikuinen dilemma joka bilekuvaamiseen liittyy. Jos joku keksii ratkaisun niin saa kertoa...
Suurin osa niistä fiboista jotka noissa kuvissa on johtuu kohdasta (4), joka taas osittain johtuu siitä että irtosalama oli käytössä toista kertaa ja oli vaikea säätää kaikki parametrit juuri sopiviksi (tai sitten siihen ei ollut tarpeeksi aikaa). Mutta kuten tänkin topikin ensimmäisestä postista voi päätellä, tää homma on kovasti työn alla, joten toivottavasti niitä hyviä salamakuvia tulee jatkossa enemmän. :)
Jos tämä oli tarkoitus, unohtakaa aiheesta valitus, mutta muuten suosittelisin ehkä harjoittelemaan tuota kovasti vaikeata lajia eli valotusajan ja aukon kanssa leikkimistä.
Harjoitellaan juu koko ajan. ;) Kuvaaminen onkin siitä hauska laji että yhden kuvan ottamisessa parametreja on ihan lukematon määrä, ja kaikki pitäisi pystyä ottamaan huomioon. Esimerkiksi että aukon koko vaikuttaa, paitsi tietysti kennolle tulevaan valomäärään, niin juuri syvyystarkennukseen ja salaman suhteelliseen voimakkuuteen verrattuna taustavalon vaikutukseen. Valotusaika taas vaikuttaa valomäärän lisäksi liikkeen muodostumiseen ja salamakuvissa taustavalon osuuteen. Käytettävä objektiivi vaikuttaa kohteen etäisyyteen ja kuvan perspektiiviin, salama taas nyt vaikuttaa ziljoonalla eri tavalla jotka vielä on ainakin mulle vähän hämärän peitossa, ja tietysti kaikkein tärkeintä on hyvä idea, sommittelu ja rajaus joita ilman teknisesti täydellinenkin kuva on ihan arvoton.
Mä luulisin että kuvaaminen on sellanen juttu joka menee selkärankaan kun sitä tarpeeksi harjoittelee, eli osaa sekunnin murto-osassa arvioida mitkä olisi em. parametrien suhteen sopivat arvot kuvalle. Sen näkee kyllä kun kattoo ammattivalokuvaajia kuinka ne säätää kameraansa niin vaivattomasti. Ja sen huomaa oikeastaan siitäkin mitä meillä on tapahtunut: osa noista asioista on jo iskostunut aika hyvin sinne selkärankaan, mutta sitten koko ajan on sellaisia alueita joiden suhteen tulee arvottua vähän liikaa ja aika usein sitten väärin. Niin kuin esimerkkinä tuo moneen kertaan mainostettu salamakuvaaminen.
Kuinka paljon käytätte yleisesti ottaen automaagisia asetuksia ja kuinka paljon käsipeliltä säätöä?
99,9% bilekuvista on täysmanuaalilla otettuja. Joskus (ehkä) salaman kanssa otetuissa ihmiskuvissa voi käyttää sitä moodia jossa aukko valitaan käsin ja valotusaika lasketaan sen mukaan, mutta siinäkin on omat ongelmansa joita kamera ei aina pysty käsittelemään. Tossa kamerassa (toisin kuin edellisessä) on sentään ihan kohtuullisen fiksuja semiautomaattiohjelmia joita pystyy käyttämään kun kuvaa jossain muualla kuin bileissä, mutta biletilanteessa ei kai tule koskaan tarpeeksi älykästä kameraa joka osaisi tehdä jotain järkevää. Parhain keino on käyttää täysmanuaaliasetuksia, silloin ainakin tietää ketä syyttää jos kuva epäonnistuu. ;)
Entä mites tuo ständiltä kuvaus ja ilman ständiä? Onko tullut harjoiteltua oikeaa hengitystekniikkaa, kun painelee laukaisinta?
Imho laadukas jalusta on välttämättömyys jota ilman meidän on ihan turha edes lähteä bileissä kuvaamaan. Slowsync-flash -kuvia kyllä otetaan ilman jalustaa tarkoituksella, jotta kuvaan tulee liikettä mukaan. Laukaisinta painettaessa ei kyllä siitä hengittämisestä ole väliä ainakaan noissa kuvissa, kameran ja jalustan massa on niin iso että siinä tarvitaan jo kohtuullinen impulssi sormesta että se heilahtaa. Tosin jos ottaisi sellaisia usean sekunnin valotusajalla kuvia liikkumattomasta kohteesta, niin silloin kyllä olisi hyvä olla kaukolaukaisin... Ollaan tässä tuumiskeltu että sellaisen voisi kyllä yrittää tehdä itse, kun se ei kovinkaan kummoinen teknisesti ole.
Kiitos kuitenkin palautteesta ja huomioista, katsotaan seuraavalla kerralla mitä saadaan aikaiseksi!