yleinen yhteiskuntafilosofia, kelailu ja maailmanparannustop

1,317 posts, 66 pages, 347,058 views

Avatar
#1181 • • Dani Cior Guest






Meillä on muuten aivan eri käsitys empirismistä.



Mikä se sun käsitys on? Mun aiankin perustuu kokemukseen ja havaintoon, empiiriset kokeet ovat havaintoon ja tarkkailuun perustuvat kokeet. Alunperin rationalistit uskoivat vastausten saamiseen järjen avulla ja empiristit kokemuksen sekä havainnon avulla. Nykytiede käyttää molempia hyväksi.
Avatar
#1182 • • ---[-]--- Guest




Mikä se sun käsitys on? Mun aiankin perustuu kokemukseen ja havaintoon, empiiriset kokeet ovat havaintoon ja tarkkailuun perustuvat kokeet. Alunperin rationalistit uskoivat vastausten saamiseen järjen avulla ja empiristit kokemuksen sekä havainnon avulla. Nykytiede käyttää molempia hyväksi.



No oon ääriempiristi. Empiirinen koe ei mielestäni voi perustua havaintoon. Ainoastaan tunteeseen. Kaikki ajattelu esmes johtuu vain aisteista. Olen myös nominalisti, koska kieli ja käsitykset elävät ja niiden merkitykset muuttuvat.
Avatar
#1183 • • ---[-]--- Guest




No mä veikkaan, et aikas moni entisajan "tiedemies" on uskonut "kummituksiin". Ja siitä syystä heidän "tieteensä" on mennyt vituiksi.

Mä oon samaa mieltä Pakanan kanssa yliluonnollisen laadusta. Yliluonnollisen voi selittää selittämättömäksi, joka puolestaan on ihme. Veden päällä kävely on ihme, kädestä parantaminen on ihme jne...

...pitää mennä.



Ihmeenä voi pitää myös outoutta muuten. Puhuva hevonen on ihme jne....kaikenkaikkiaan jonkun asian epätavallisuus ja selittämättömyys on ihme.....syntyminenkin on ihme, mutta koska se on tavallista, sitä ei pidetä sellaisena.
Avatar
#1184 • • Dani Cior Guest




No oon ääriempiristi. Empiirinen koe ei mielestäni voi perustua havaintoon. Ainoastaan tunteeseen. Kaikki ajattelu esmes johtuu vain aisteista. Olen myös nominalisti, koska kieli ja käsitykset elävät ja niiden merkitykset muuttuvat.



Tunteeseen? Arvioitko sä tunteen perusteella jotain dataa, kun leikkelet vaikka solua tai tutkit jonkin viruksen rakennetta?? Ajattelu johtuu käsitteistä, jotka syntyy siitä kun ihmiset aistivat ja pyrkimyvät kommunikoimaan toisilleen aistisisältöjään. Tietenkin kieli ja käsitykset elävät ja muuttuvat, ja usein tarkentuvat.

Syntyminenkin on ihme, jos miettii kuinka monimutkaisia prosesseja on kyseessä kun kahden ihmisen haploidit sukusolut yhtyvät yhdeksi kromosomistoltaan diploidiksi alkion soluksi, joka alkaa kasvaa muodostamalla erikoistuneita soluja jne. Kuitenkin syntyminen ja yskilöllisyys on tässä maailmassa kaiken elämän pullonkaula ja yhtä vähän ihmeellistä kuin mikään muukaan elämä. Maapallolla kaikki monisoluinen elämä alkaa jostain yksisoluisesta lähtöpisteestä.

ps. Äärettömät luvut matikassa ovat täysin järkeviä ja käyttökelpoisia, matematiikka on vain ihmisten kehittämä loogisesti koherentti kieli, jolla voi kuvata maailmaa käyttäen tilasta ja ajasta johdettuja käsitteitä.
Avatar
#1185 • • Taedium Guest


Syntyminenkin on ihme,

Noin en sanoisi. Käyttäisin tuossa mieluummin adjektiivia, kuin substantiivia.

Ihme ainakin mun korvaan menee sinne uskonnon ja sitä kautta yliluonnollisen puolelle. Ja syntyminen ei kovin yliluonnollista ole. Tai no mä en oo sun mutsia tavannu, mutta uskosin, että melko normaalilla tavalla sinäkin olet syntynyt. Joko ihan perinteisesti pitkän matkan taivaltajana tai sitten laiskasti oikotien kautta suoraan massusta läpi.
Avatar
#1186 • • ---[-]--- Guest



ps. Äärettömät luvut matikassa ovat täysin järkeviä ja käyttökelpoisia, matematiikka on vain ihmisten kehittämä loogisesti koherentti kieli, jolla voi kuvata maailmaa käyttäen tilasta ja ajasta johdettuja käsitteitä.



Järkeviä??? Sä etkä kukaan mukaan kykene edes tiedostamaan ääretöntä. Sitä ei ole mahdotonta käsittää. Se ei siis ole loogista eikä todellakaan järkevää. Jos joku kykenisi tiedostamaan äärettömän, hän olisi hullu.
Avatar
#1187 • • ---[-]--- Guest




Tunteeseen? Arvioitko sä tunteen perusteella jotain dataa, kun leikkelet vaikka solua tai tutkit jonkin viruksen rakennetta?? Ajattelu johtuu käsitteistä, jotka syntyy siitä kun ihmiset aistivat ja pyrkimyvät kommunikoimaan toisilleen aistisisältöjään. Tietenkin kieli ja käsitykset elävät ja muuttuvat, ja usein tarkentuvat.


En, mutta siksi en kutsukaan sitä empirismiksi. Ajattelukaan ei mielestäni johdu käsitteistä. Puheen opettaminen on käsitteiden opettamista. Ajatus on aivan muuta. Ja käsitykset eivät mielestäni tarkennu, vaan menettävät merkitystään. Nykyään esmes ihailussa on esteettinen sävy, eikö? 1600-luvulla ei ollut, vaan se sana tarkoitti oudoksumista ja ihmetystä.
Avatar
#1188 • • Edited Toma Guest



Järkeviä??? Sä etkä kukaan mukaan kykene edes tiedostamaan ääretöntä. Sitä ei ole mahdotonta käsittää. Se ei siis ole loogista eikä todellakaan järkevää. Jos joku kykenisi tiedostamaan äärettömän, hän olisi hullu.



On totta ettei ääretöntä voi käsittää, mutta sen ominaisuuksia
voi ymmärtää, ja matematiikassa niitä voi sopia siten, että
matematiikan sisäinen formalismi toimii.
Esimerkkinä äärettömästä: Jos vähennät äärettömästä monesta
atomista kaikki maailmankaikkeuden atomit, on jäljellä vieläkin
äärettömän paljon atomeja.
Ja matematiikasta: Ääretön ei ole välttämättä aina mitenkään
äärettömän laaja asia. Esimerkiksi reaalilukusuoralla pisteiden 0
ja 1 välissä on äärettömän monta pistettä. Itse asiassa minkä
tahansa kahden erisuuren reaaliluvun välissä on äärettömän
monta (reaali)lukua.

Tässä keskustelussa on mielestäni menty metsään fysiikan ja
rationaalisuuden määrittelyissä. Mielestäni ratkaisevaa fyysikon
maailmankuvan ymmärtämiseksi on se, miten fyysikko suhtautuu
ilmiöihin ja havaintoihin, jota nykyinen fysiikka ei pysty
selittämään. Sillä tämä on avainkohta: fysiikka ei ole valmista. Se
kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Näkemyksellinen ero on mielestäni
seuraava:

Jos fyysikko havaitsee jonkin ilmiön jota ei pysty selittämään, hän
uskoo että hänellä ei ole kaikkea tarvittavaa tietoa ja teoriaa
käytettävissään. Hän uskoo että tulevaisuudessa hän pystyy
selittämään asian uudella fysiikalla.

Ihminen jonka maailmankuva ei ole tieteellinen, hakee selitystä
tällä hetkellä (tai kenties aina) selittämättömiin asioihin jostain
tieteen ulkopuolelta, uskomuksista joita ei voi todentaa.

Maailmankuvista kumpi tahansa voi olla väärä. Jos loppujen
lopuksi osoittautuu ettei tiede pysty selittämään kaikkea, niin
fyysikko on loppujen lopuksi väärässä. Mutta vaikka tieteen rajat
tulisivatkin joskus vastaan, on fyysikko siihen asti enemmän
oikeassa; suurin osa epätieteellisen maailmankuvan omaavan
ihmisen uskomuksista tulee pikkuhiljaa selitetyksi tieteen avulla.
Avatar
#1189 • • Dani Cior Guest



En, mutta siksi en kutsukaan sitä empirismiksi. Ajattelukaan ei mielestäni johdu käsitteistä. Puheen opettaminen on käsitteiden opettamista. Ajatus on aivan muuta. Ja käsitykset eivät mielestäni tarkennu, vaan menettävät merkitystään. Nykyään esmes ihailussa on esteettinen sävy, eikö? 1600-luvulla ei ollut, vaan se sana tarkoitti oudoksumista ja ihmetystä.



Ajattelu johtuu käsitteistä, koska suurin osa ihmisistä käyttää käsitteitä ja symboleja ajatustensa välineinä. Suurin osa ajattelusta on erittäin käsitteellistä.

Ja kyllä käsitykset tarkentuvat, otetaan vaikka esimerkiksi Mars -planeetta tai Aurinkokunta, niin nyt tiedetään näistä molemmista huomattavasti enemmän kuin Galilein tai Aristoteleen aikana.

Ääretön matemaattisena käsitteenä on yhtä käyttökelpoinen kuin normaalissa puhekielessäkin. Miksi se olisi jotenkin erilainen äärellisestä? Matematiikassa on ilmiöitä, jotka ovat oikeasti äärettömiä, joten ääretön käsite on erittäin käyttökelpoinen ja selkeä.
Avatar
#1190 • • ---[-]--- Guest




Ajattelu johtuu käsitteistä, koska suurin osa ihmisistä käyttää käsitteitä ja symboleja ajatustensa välineinä.



Filosofit taas eivät. Sillä kukaan heistä ei aloita järkeilyään käyttämiensä nimien määritelmistä tai eksplikaatioista.

Tuo käsitteiden käyttäminen on vain tiedon hankkimista ja väärät määritelmät saavat aikaan kaikkea mieletöntä. Siksi mielestäni tietoa tulee hakea vain oman ajattelun kautta, eikä mistään kirjojen auktoriteetistä.
Avatar
#1191 • • ---[-]--- Guest




Ääretön matemaattisena käsitteenä on yhtä käyttökelpoinen kuin normaalissa puhekielessäkin. Miksi se olisi jotenkin erilainen äärellisestä? Matematiikassa on ilmiöitä, jotka ovat oikeasti äärettömiä, joten ääretön käsite on erittäin käyttökelpoinen ja selkeä.



Koska kaikki mitä kuvittelemme, on äärellistä. Ääretöntä taas on mahdotonta käsittää ja kertoo meidän kykenemättömyydestämme.

Mun mielestä matikassa noi äärettömät luvut eivät ole luonnollisia. Kaiken pitäis perustua loogisuuteen ja sitä ne eivät todellakaan tee, kun ne on käsittämättömiä.
Avatar
#1192 • • Edited Felis Guest


Filosofit taas eivät. Sillä kukaan heistä ei aloita järkeilyään käyttämiensä nimien määritelmistä tai eksplikaatioista.[/B]


Siis anteeks mitä? Filosofithan nimenomaan aloittavat päätelmänsä käyttämiensä käsitteiden määrittelemisellä, ja yleensä vielä vaativat päälle että maallikot tekisivät samaa. Kai olet kuullut, että yksi määritelmä filosofian tehtäväksi on käsitteiden määrittely ja selventäminen?

edit. niin siis, erityisesti soveltavan filosofian tekijät ovat nimenneet käsitteiden määrittelemisen tehtäväkseen, mutta myös esim Wienin piiri on puhunut samasta asiasta.
Avatar
#1193 • • Toma Guest



Koska kaikki mitä kuvittelemme, on äärellistä. Ääretöntä taas on mahdotonta käsittää ja kertoo meidän kykenemättömyydestämme.

Mun mielestä matikassa noi äärettömät luvut eivät ole luonnollisia. Kaiken pitäis perustua loogisuuteen ja sitä ne eivät todellakaan tee, kun ne on käsittämättömiä.



Matematiikka vain on sellaista että siihen sisältyy aivan
luonnollisesti äärettömän käsite. Helppo esimerkki on vaikkapa
luonnollisten lukujen joukko, eli 1, 2, 3, 4, ...
Montako lukua siinä on? Vastaus on: äärettömän monta.
Toinen esimerkki on jo mainitsemani avaruuden käsite
matematiikassa. Minkä tahansa kahden pisteen välillä on
äärettömän monta lukua; jos luvut ovat vaikka 100 desimaalin
tarkkuudella samat, niin väliin voi silti laittaa äärettömän monta
lukua, sillä desimaaleja voi lisätä äärettömän paljon.
Avatar
#1194 • • Felis Guest


Koska kaikki mitä kuvittelemme, on äärellistä. Ääretöntä taas on mahdotonta käsittää ja kertoo meidän kykenemättömyydestämme.


Äärettömän käsittämisen mahdottomuus kertoo lähinnä sinun kykenemättömyydestäsi, tai mahdollisesti kyvyttömyydestäsi irtautua kulttuurisi kahleista. Kiinalaisille filosofian opiskelijoille on kuulemma länsimaiseen filosofiaan tutustuessa aina yhtä suuri pettymyksen aihe, että koko ajattelu äärellistä ja rajattua. Siellä päin maailmaa kun on tuon äärettömyyden kanssa seurusteltu sujuvasti jo tuhansia vuosia.
Avatar
#1195 • • dixoff Guest



Kiinalaisille filosofian opiskelijoille on kuulemma länsimaiseen filosofiaan tutustuessa aina yhtä suuri pettymyksen aihe, että koko ajattelu äärellistä ja rajattua. Siellä päin maailmaa kun on tuon äärettömyyden kanssa seurusteltu sujuvasti jo tuhansia vuosia.



Nuo kulttuurisidonnaisuudet ovat kyllä jännä juttu, ja matematiikassa/laskennossa niitä löytyy jos jonkinlaisia. Yksi mieleentuleva esimerkki on, että tiettyihin ryhmiin kuuluville lapsille tuottaa kulttuuritaustasta johtuen suuria vaikeuksia hahmottaa murtolukuja. Esimerkiksi yhden jakaminen kolmeen osaan voi olla täysin käsittämätöntä ja järjetöntä.
Avatar
#1196 • • ---[-]--- Guest



Siis anteeks mitä? Filosofithan nimenomaan aloittavat päätelmänsä käyttämiensä käsitteiden määrittelemisellä, ja yleensä vielä vaativat päälle että maallikot tekisivät samaa. Kai olet kuullut, että yksi määritelmä filosofian tehtäväksi on käsitteiden määrittely ja selventäminen?

edit. niin siis, erityisesti soveltavan filosofian tekijät ovat nimenneet käsitteiden määrittelemisen tehtäväkseen, mutta myös esim Wienin piiri on puhunut samasta asiasta.



Aijaa:confused: ...mä luulin et noi käsitteet ja niistä soveltaminen kuuluu geometriaan.
Avatar
#1197 • • ---[-]--- Guest



Äärettömän käsittämisen mahdottomuus kertoo lähinnä sinun kykenemättömyydestäsi, tai mahdollisesti kyvyttömyydestäsi irtautua kulttuurisi kahleista.



Tarkoitan lähinnä sitä, että on mielestäni asioita, joita ihminen ei kykene ymmärtämään. Äärettömyys yhdistettynä esim. nopeuteen. Pystytkö oivaltamaan kuinka nopeaa on valonnopeus? Itse en ainakaan pysty siihen ja uskon, että se on mahdottomuus ihmismielelle.

Tuo äärettömyys matikassa on sellainen juttu, että te kerrotte minulle mitä teille on opetettu, mutta ette halua lainkaan kyseenalaistaa asiaa. Kiistatonta se ei mielestäni kuitenkaan ole.
Avatar
#1198 • • Toma Guest



Tarkoitan lähinnä sitä, että on mielestäni asioita, joita ihminen ei kykene ymmärtämään. Äärettömyys yhdistettynä esim. nopeuteen. Pystytkö oivaltamaan kuinka nopeaa on valonnopeus? Itse en ainakaan pysty siihen ja uskon, että se on mahdottomuus ihmismielelle.

Tuo äärettömyys matikassa on sellainen juttu, että te kerrotte minulle mitä teille on opetettu, mutta ette halua lainkaan kyseenalaistaa asiaa. Kiistatonta se ei mielestäni kuitenkaan ole.



Ei valon nopeus ole ääretön! Se on tarkasti mitattu, noin
300 000 km/s. Tätäkin nopeutta on vaikea käsittää pelkästään
ajattelua ja aisteja käyttäen, mutta matematiikan avulla se
onnistuu helposti.

Ja ihan kuin äärettömyys olisi keksaistu matematiikassa eilen.
Äärettömyyttä on pohdittu jo parintuhannen vuoden ajan, ja
sen matemaattista formalisointiakin satoja vuosia. Näitä asioita
on todella mietitty pitkään ja hartaasti.

Suosittelen lukemaan Rudy Ruckerin kirjoittaman kirjan Mieli ja
äärettömyys.
Avatar
#1199 • • Felis Guest


Tarkoitan lähinnä sitä, että on mielestäni asioita, joita ihminen ei kykene ymmärtämään. Äärettömyys yhdistettynä esim. nopeuteen. Pystytkö oivaltamaan kuinka nopeaa on valonnopeus? Itse en ainakaan pysty siihen ja uskon, että se on mahdottomuus ihmismielelle.


Niin, ja minä tarkoitan, että älä yleistä omia tuntemuksiasi koskemaan koko ihmiskuntaa. Minulle ääretön on ainakin joissain tapauksissa täysin luontevaa, ja jos olisin kiinalainen, ehkä jopa täysin normaalia.
Avatar
#1200 • • ---[-]--- Guest



Niin, ja minä tarkoitan, että älä yleistä omia tuntemuksiasi koskemaan koko ihmiskuntaa. Minulle ääretön on ainakin joissain tapauksissa täysin luontevaa, ja jos olisin kiinalainen, ehkä jopa täysin normaalia.



Juu...pyrin välttämään. ;) ...kerro nyt kuitenkin vielä mielikuvasi äärettömästä suuruudesta, äärettömästä nopeudesta tai äärettömästä ajasta tai voimasta. En millään voi käsittää miten kykenet käsittämään nimetyn olion ääriä tai rajoja.