Muuten, tän päivän Hesarin vieraskynäpalstalla tutkija Jaakko Kiander sanoo (melkein) sanasta sanaan samat ongelmat ja virheet laman hoidossa kuin mitä mä horisin tohon aiemmin. Kannattaa lukea...
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20011105AJ1
Originally posted by Sampsa:
by Varvana: "Automatisoidaan, muutetaan itsepalveluksi, rationalisoidaan... Esimerkiksi Keski-Euroopassa tyypilliset palveluammatit puuttuvat täältä kokonaan. Ihmiset pistetään palvelemaan itse itseään, siinähän sitä vähennystä työpaikkoihin tulee."
Toisaalta työnantajan näkökulmasta katsottuna koneella on pienemmät palkan sivukulut ja sen irtisanomissuoja on vähäisempi. Nyt kun nuo keskieuroopan palveluammatit otit puheeksi niin, millä tulotasolla niitä pyöritetään?
Tietenkin. Työnantajan näkökulmasta ihmiset ovat se suurin menoerä ja siksi koneistus ja automatisaatio on melkein aina tehokkuutta lisäävää. Vaan eri asia onkin lisääkö se tehokkuutta _yhteiskunnan_ tasolla. Kun se ihminen potkitaan pois sieltä koneen tieltä niin se menee työttömyyskassalle. Kokonaisuudessaan silloin yhteiskunnan (=valtion) tehokkuus kärsii sekä lisääntyvinä sosiaalikuluina että menetettyinä verotuloina. Kysymys onkin siis rahan siirtelystä paikasta toiseen yhteiskunnassa. Yritysten tehokkuuden parantaminen valtion kustannuksella on suoraa tulonsiirtoa yritysten omistajille ja johtajille (osa tietysti palautuu yhteisöverojen ym. kautta, mutta vain osa). Ja mistä se on pois? Valtion rahoista eli suomeksi veronmaksajien rahoista.
Toi Keski-Euroopan malli oli lähinnä referenssinä, Suomi on kuitenkin ollut jo pitkään yksi maailman automatisoiduimmista maista. Ei tarvitse katsella kuin kaupan tai pankin toimintaa niin ymmärtää miksi. Ei tänne koskaan varmaan saada (eikä kannatakaan) tuoda joka vessaan vessakolehtia kerääviä, niinkuin vaikka Berliinissä.
by Varvana: "Vaan nyt on takana 7 nousun vuotta, ja siltikin työttömyys on tuskaisen korkea. ... Lisäksi ientiteollisuuden nostamisen avuksi ay-liitot painostettiin maltillisiin tuporatkaisuihin koko 90-luvun ajan. Samalla ihmisten ostovoima taantui. Ja kun ostovoima taantui, sisämarkinat jämähtivät, eikä työpaikkoja syntynyt."
Viittaan ensimmäiseen kommenttiin. Ei Roomaakaan pelastettu painamalla rahaa lisää.
Ei niin, mutta ei tässä ollutkaan kyse inflaatiosta tai deflaatiosta, vaan nimenomaan siitä liikkuuko se raha yhteiskunnassa vai ei. Ja ennen kaikkea, jos liikkuu, niin liikkuuko se kotimarkkinoilla, vai suuntautuuko se raha ulkomaille. Ensimmäisessä tapauksessa se raha jää kotimaahan kiertämään ja luo työpaikkoja, toisessa tapauksessa ei. Työpaikkojen luonnissa (ja oikeastaan myös koko talouden suunnassa) tavallisten palkansaajien kulutuskäyttäytyminen on avainasemassa. Siksihän ne esimerkiksi USA:ssa vahtaa kuluttajien uskoa omaan talouteen (eli kulutushalukkuutta) kuin kuuta nousevaa. Siitähän sitä nousua tai laskua povataan.
by Varvana: "Jos oikein ilkeästi (mutta totuudenmukaisesti) sanoisi, sanoisin että ne vientiteollisuuteen pumpatut rahat päätyivät suurimmaksi osaksi osakkeenomistajien ja johtajien jo ennestään paksuihin lompakoihin. "
Niin ja sitten siellä on myös huomattavan voimakkaita AY-liikkeitä. Osakkeenomistajille voidaan pumpata rahaa vain jakokelpoisesta tuloksesta ja väittäisin, ettei tämä tulos ole vientialoilla (IT:tä lukuunottamatta) juuri noussut.
Suomessa on perinteisesti voimakas ay-liike. Mutta laman aikana ja joku aika sen jälkeen se on ollut poikkeuksellisen hiljaa. Itse asiassa tupohan sovittiin monta vuotta peräkkäin ihan valtakunnallisella tasolla (eikä liittotasolla) mikä taitaa olla aika harvinaista Suomessa. Tämän taustalla nimenomaan oli turvata maltillinen tuporatkaisu "lamatalkoita" varten. Toisaalta ay-liike ei sinällään edistä kuitenkaan työttömyyden hoitoa, se kuitenkin ajaa periaatteessa vain työssäkäyvien etua.
Ja mitä tulee noihin yritysten parantuneisiin tuloksiin, Helsingin pörssihän kuuluu johonkin top 5:een maailman nousseissa pörsseissä laman jälkeen. Aika paljon tässä on tietysti Nokian osuutta, mutta myös muut ovat nousseet. Optioita on lunastettu ties kuinka monella sadalla miljoonalla, osinkotulot ampaisivat nousuun 1993 jälkeen. Jos se ei kerro yritysten tavasta jakaa rahaa omistajilleen, niin mikä sitten.
Enemmänkin ongelma on kansan luonne. Suuret ikäluokat oppivat maaseudulla taannoin elämään nuukasti ja se on "jäänyt päälle". Rahaa ei pistetä kiertoon koska tuhlailu on heidän oppinsa mukaan syntiä. Jos tulot kasvaa ja kulut pysyy samana, niin kyllähän rahaa väkisinkin kertyy ja jemmaantuu jonnekin.
Toi kuvaus sopii paremminkin sodan käyneeseen ikäpolveen kuin suuriin ikäluokkiin. Vuosina 45-50 syntyneet kuitenkin kokivat sodanjälkeisen rajun talouskasvun ja oppivat aikuistumisensa myötä kuluttamaan rahaa. Haluttiin pois harmaasta säästäväisestä sodanajan Suomesta. Nyt nuo isot ikäluokat ovat parhaassa keski-iässä, velat makseltu ja isot palkat, joten sitä rahaa pistetään kulumaan. Ja lapsetkin muuttaneet pois kotoa, jolloin jää sitä aikaa harrasteille...
Sitäpaitsi eikös juuri päättäjienkin taholta väitetty että lamaan syöksi juuri suomalaisten liian kova kulutus ja luotolla eläminen? Siitä oli säästäväisyys kaukana... :P
by Varvana: "Samalla kuitenkin tuo näkymättömien armeija nakertaa Suomen valtion budjettia ja pitää valtiovallan finanssipolitiikan liikkumavaran äärimmäisen pienenä. Suomi on ensimmäisenä EU:n valtiona syöksymässä taantumaan, ja juuri nyt sitä liikkumavaraa tarvittaisiin."
Olkoonkin, että tämä on minun oikeistolaiskapitalisminäkemykseni, niin fakta on, että perse liikkuu vasta silloin kun on nälkä. Tätä kutsutaan hienosti tuloloukuksi ja sitä on pyritty poistamaan.
Tuo ajatus pummilla herroiksi elävästä työttömästä on yksi suurimpia ja vaarallisimpia myyttejä joita Suomessa on viljelty. Uskoisin, että valtaosa työttömänä olevista ottaisi oikeasti töitä jos saisi. Tässä protestanttisessa yhteiskunnassa jossa minuus määritellään työn kautta, työttömyys on niin suuri häpeä, ettei työtön ihminen edes koe enää olevansa kunnon ihminen. Tästä kertovat monet tutkimukset joissa on perehdytty työttömien ja köyhien sielunelämään. Häpeä on se tunne joka niissä tutkimuksissa välittyy päällimmäisenä. Ihmisarvon menetys, nöyryytys: kierretään työllistämiskurssilta toiselle, tehdään pätkähommia työllistämistuella, ja sitten taas työttömyyttä välillä.
Ja useimmat pitkään työttömänä olleista eivät enää edes ole ns. työllistämiskelposia. He ovat alkoholisoituneet, sairastuneet, he eivät omaa tässä yhteiskunnassa tarvittavia taitoja, ovat usein vanhoja ja huonosti kouluttautuneita. He häpeävät mennä työhaastatteluun rähjäisessä habituksessaan, eivätkä he enää välttämättä ole sosiaalisesti tarpeeksi kyvykkäitä sellaiseen tilanteeseen. Ja kuka sellaisia ihmisiä työllistäisi? Ainoa toivo on odottaa eläkeputkeen pääsyä ja kituuttaa päivärahalla eteenpäin.
Varmasti työtäpakoilevia ihmisiä on, mutta uskallatko väittää tosissaan että suurin osa tai edes huomattava osa Suomen 300.000:sta työttömästä olisi sellaisia? Miksi yhtäkkiä laman aikana näiden sosiaalipummien määrä olisi kasvanut räjähdysmäisesti ja jäänyt sen jälkeen korkeaksi, varsinkin kun ottaa huomioon että samaan aikaan työttömyysturvaa ja muita sosiaalietuuksia heikennettiin tuntuvasti?
Mitä sinun mielestäsi pitäisi työttömille tehdä? Leikata työttömyyskorvausta lisää, ja katsoa kuinka jo ennestään rähjäiset rähjääntyvät lisää? Jos jo nyt on ongelmana että he eivät ole työllistämiskelpoisia, miksi heistä tulisi sen jälkeen yhtään sen enempää kelpoisia? Työvoimapulaa pääkaupunkiseudulla on, mutta se pula suuntautuu aivan muualle, korkeasti koulutettuihin ihmisiin. Vai pitäisikö kaikkien pääkaupunkiseudun työttömien hakea Nokialle töihin?
Palatakseni alkuperäiseen aiheeseen, suurin virhe alunperin oli se että työttömyyden annettiin kasvaa hallitsemattomasti laman aikana. Sitten jälkeenpäin huomattiin että sen alentaminen ei noin vain onnistukaan. Jälkiviisaus on helppoa, mutta se on ainutta viisautta tällä hetkellä, sillä tilanteen korjaamisen keinot ovat aika nollassa tällä hetkellä. Työttömistä on tullut "kadotettu sukupolvi" - ei heitä enää mikään oikein pelasta. Nyt pitää vain kääntää katse kohti uutta taantumaa ja katsoa ettei tuohon kadotettuun sukupolveen pääse liittymään lisää ihmisiä.
Raivostuttavinta todellakin on, että Suomen talouspolitiikan epäonnistuminen on vaiettu kuoliaaksi näihin päiviin asti. Ei muka ole ollut muita vaihtoehtoja, Suomen tie oli muka ainoa tie. Vasta nyt, uuden taantuman kynnyksellä, asiasta on alettu puhua. Tämä on sinänsä raadollisen ymmärrettävää: samat äijät siellä edelleen on päivänpolitiikassa kuin laman aikana ja sen jälkeen. (Iiro tosin lähti jo eläkevirkaan, Aho ja Niinistö ovat juuri sinne menossa.) Toivottavasti näistä puheista ja esimerkiksi siitä Suomen Akatemian suurtutkimuksesta otetaan jotain oppia vastaisuudessa. Vaan enpä oikein jaksa uskoa.
Edit: eipäs muuten Niinistö vielä lähdekään Suomen pankkiin! Kiero äijä kuin mikä!
[ 06 November 2001: Message edited by: Varvana ]