Virallinen huumetopikki

Tunteiden ja kokemusten kokemisessa olennaista on mielestäni tietynläinen "vääristymättömyys", ts. aistit ja järki toimivat ihmisen default-asetuksilla (jotka tosin voivat vaihdella poikkeusyksilöiden kohdalla, ja ovat kuitenkin aina yksilöllisiä).

Vaihdella nimenomaan. Nuo "defaultit" on ihan hyvä tapa käsitellä asiaa abstraktilla ja henkilökohtaisella tasolla, mutta tuskinpa sellaisia oikeasti on olemassakaan, ainakaan kovin tarkasti määriteltyinä. Vaihtelevat varmasti sekä synnynnäisesti, että kokemuksen myötä (ympäristön vaikutuksesta).

Mitä sanotaan vaikkapa sellaisista pitkäikäisistä kulttuureista, joissa jonkin voimakkaan psykedeelin nauttiminen on ollut aivan olennainen osa uskonnollista kokemusta ja sen kautta tärkeimpiä yhteisöä ja sen jokapäiväistä elämää ylläpitäviä voimia? Eiköhän tällöin liene kyse melkoisen perustavanlaatuisesta toiminta-asetuksesta.

Esimerkkejä on tietysti koko skaala, tuo oli ääripäästä. Erilaisissa kulttuureissa erilaiset yksilöt tunkevat sisäänsä erilaisia aineita. Joku saattaa jossain vaiheessa elämäänsä sisällyttää jonkun entuudestaan oudon aineen nauttimisen normaaliksi osaksi omaa olemistaan. Mitkä tapaukset näistä ovat "vääristymättömiä" ja kuka on tiedollisesti oikeutettu tämän rajan eri tapauksissa vetämään?

Länsimainen kulttuuri alkaa olla arvoiltaan ja muilta osin niin pirstaloitunutta ja epäyhtenäistä, että normaaliuden määritteleminen on erityisen vaikeata. Tervettä yksilöä ei olekaan, on vain puutteellisesti tutkittuja.

'Vääristymättömän' määrittely on siis erittäin ongelmallista ja yleisten tai edes (toista) yksilöä koskevien toimintasuositusten muotoilu sen pohjalta taas on helposti väkivaltaista ja vaarallista. Jonkinlaisena henkilökohtaisena ohjenuorana idea vääristymättömästä ja terveestä elämästä sen sijaan toimii varmasti hienosti. Voipi toimia avun tarpeessa olevan tilanteen arvioinnissakin, mutta yleisemmin ja pyytämättä tyrkytettynä toimintaohjeena tuo olisi kuitenkin melko arveluttava.

Originally posted by Coma
Nykypäivänä onneks pienellä kivien kääntelyllä internetin avulla voi löytää sen toisenkin mielipiteen jostain asiasta.

Mistä tahansa, ja varsinkin Internetistä tietoa hakiessaan pitää olla vielä enemmän kriittinen sen "tiedon" suhteen mitä lukee, koska kaikilla tiedonjakajilla on aina oma lehmä ojassa, ja aivan kuka tahansa voi olla tänä päivänä informaatikko.
Tässä asiassa huumekauppiailla, käyttäjillä, vastustajilla, poliiseilla, kansalaisilla jne. on aina omat intressit kyseessä.

Yleensäkin mitä tahansa ihmisen välittämää informaatiota vastaanottaessaan pitää miettiä miten ko. tietoa antava henkilö mahdollisesti hyötyy antaessaan tuota tietoa / omia mielipiteitään asioista. KAIKESSA on aina joku takaa-ajatus, pitää vain oivaltaa mikä se on, ja miksi se mahdollisesti kohdistuu minuun.
Esim. tämän kirjoituksen takaa-ajatus on välitön haluni saada ihmiset ajattelemaan kriittisemmin ja ankarammin kaikenlaista informaatiota. En saa tästä rahaa, kunniaa tai hyvää omaatuntoa. Toimin mielestäni melko pyyteettömästi tätä kirjoittaessani :)

Originally posted by Lilac camel
Nuo "defaultit" on ihan hyvä tapa käsitellä asiaa abstraktilla ja henkilökohtaisella tasolla, mutta tuskinpa sellaisia oikeasti on olemassakaan, ainakaan kovin tarkasti määriteltyinä.

Kuten kirjoitin, ne ovat jokaiselle henkilökohtaiset asetukset, mutta kuitenkin aina perusluonteeltaan "luonnolliset" useimmille ihmisille. Normaalin keskivertoihmisen psyyke ja kemiallinen tasapaino on yleensä hyvin balansoitu itsenäinen järjestelmä, ts. mitään ei yleensä ole liikaa tai liian vähän, joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Se miten paljon tuo järjestelmä kestää erilaisia poikkeustiloja ja käyttökuormitusta, miten joustava se on "väärinkäytölle", parantaa ihmisen kykyä tulla toimeen erilaisissa ääritilanteissa.

Kuitenkin jos lähdetään leikkimään ulkopuolisilla aineilla, vääristyvät nuo kemialliset arvot kymmen-, sata- tai jopa tuhatkertaisiksi. Silloin ei voida enää puhua mistään luonnollisuudesta kun on tieten tahtoen lähdetty yliajamaan järjestelmää. Jos tuollaiset äärimmäiset tilat olisivat ihmiselle luonnollisia, emme olisi kahdella jalalla käveleviä nisäkkäitä.

Samaa hiljaista yliajoa sisäisesti, ilman substansseja, tapahtuu vaikka silloin kun ihminen tekee vuosikausiakin pitkää, uuvuttavaa ja stressintäyteistä päivää. Siinä ylläpidetään koko ajan psyykeelle rasittavaa tilaa, ja lopulta systeemi kaatuu ja joku pragaa.
Työnarkomaniakin on luultavasti osittain tietynlaista "huume"riippuvuutta: Riippuvuutta stressistä ja sen aiheuttamista kemiallisista poikkeuksista elimistössä. Myöskin riippuvuutta stressin voittamisesta perä-perän jälkeen, tunteesta että koko ajan mennään ja tapahtuu, saa asiat rullaamaan, ja ehkä myös riippuvuutta kuvitelmasta että on työpaikalla tärkeä ihminen jota ilman systeemi muka kaatuu.

Mitä sanotaan vaikkapa sellaisista pitkäikäisistä kulttuureista, joissa jonkin voimakkaan psykedeelin nauttiminen on ollut aivan olennainen osa uskonnollista kokemusta ja sen kautta tärkeimpiä yhteisöä ja sen jokapäiväistä elämää ylläpitäviä voimia?

Se miten usein ja voimakkaasti noita substansseja käytetään ko. kulttuureissa, siitä pitäisi olla enemmän tutkittua tietoa. Voihan olla, että edellämainituissa kulttuureissa ihmiset saavat jo sikiöasteella äidiltään sen verran erinäisiä ulkopuolisia myrkkyjä kehoonsa, että heille kehittyy parempi resistanssi noita aineita kohtaan, ja käyttö ei ehkä vaikuta niin voimakkaasti kuin vaikka länsimaiseen ihmiseen...

Mistä tahansa, ja varsinkin Internetistä tietoa hakiessaan pitää olla vielä enemmän kriittinen sen "tiedon" suhteen mitä lukee, koska kaikilla tiedonjakajilla on aina oma lehmä ojassa, ja aivan kuka tahansa voi olla tänä päivänä informaatikko.
Tässä asiassa huumekauppiailla, käyttäjillä, vastustajilla, poliiseilla, kansalaisilla jne. on aina omat intressit kyseessä.

Yleensäkin mitä tahansa ihmisen välittämää informaatiota vastaanottaessaan pitää miettiä miten ko. tietoa antava henkilö mahdollisesti hyötyy antaessaan tuota tietoa / omia mielipiteitään asioista. KAIKESSA on aina joku takaa-ajatus, pitää vain oivaltaa mikä se on, ja miksi se mahdollisesti kohdistuu minuun.

Just tän takia ei pidäkään etsiä vastauksia, vaan kysymyksiä.

Think about it :)

Mistä tahansa, ja varsinkin Internetistä tietoa hakiessaan pitää olla vielä enemmän kriittinen sen "tiedon" suhteen mitä lukee, koska kaikilla tiedonjakajilla on aina oma lehmä ojassa, ja aivan kuka tahansa voi olla tänä päivänä informaatikko.
Tässä asiassa huumekauppiailla, käyttäjillä, vastustajilla, poliiseilla, kansalaisilla jne. on aina omat intressit kyseessä.

Tietenkin kaiken tiedon suhteen kannattaa olla kriittinen, aina on olemassa tiedeyhteisö, joiden jäsenillä on useimmiten vain kriittinen tarve tuottaa objektiivisia faktoja ja tutkimusta, jotta asioita muka 'ymmärrettäisiin paremmin'. Monet haluavat esimerkiksi internetissä tarjota omakohtaista tietoa ja vasta-äänen juuri sille viralliselle valheelle, joka pyrkii pitämään ihmiset kuuliaisina ja ruodussa tarjoamalla propagandaa. Kun lukee tarpeeksi monesta lähteestä voi päästä asioista pikku hiljaa jyvälle.

Kyllähän valvominen, väärin syöminen, liika liikunta tai liian vähäinen liikunta voi vaikuttaa ihmisen neurokemialliseen tasapainoon. Aina on löytänyt niitä kemikaaleja joilla aivoja on voinut tweakata.

Se miten paljon tuo järjestelmä kestää erilaisia poikkeustiloja ja käyttökuormitusta, miten joustava se on "väärinkäytölle", parantaa ihmisen kykyä tulla toimeen erilaisissa ääritilanteissa.

Kuitenkin jos lähdetään leikkimään ulkopuolisilla aineilla, vääristyvät nuo kemialliset arvot kymmen-, sata- tai jopa tuhatkertaisiksi.

Samaa hiljaista yliajoa sisäisesti, ilman substansseja, tapahtuu vaikka silloin kun ihminen tekee vuosikausiakin pitkää, uuvuttavaa ja stressintäyteistä päivää. Siinä ylläpidetään koko ajan psyykeelle rasittavaa tilaa, ja lopulta systeemi kaatuu ja joku pragaa.

Aineilla pelaaminen toimii usein tavallaan mielen liikuntana; mitä
enemmän mieltään harjoittaa sitä helpommin se selviytyy erilaisista
rasituksista ja muutoksista. Tosin on selvää että homma voi mennä
yli ja vahinkoa tulla.

Jotta voisi jonkinlaisia johtopäätöksiä aivojen kemiallisten arvojen
väärisymisestä huumeiden alaisena tehdä, pitäisi tietää kuinka
paljon ne voivat vääristyä ääritilanteissa ihan ilmankin aineita.
Eli kuinka suuri on ns. luonnollinen pelivara.

Eikä stressin aiheuttamaan, vuosikausien mittaista rasistusta
voi missään määrin verrata päihteiden käyttöön. Stressi on täysin
negatiivinen, rasittava asia, päihteet ova usein rentouttavia ja
vapauttavia. Ja on täysin eri asia olla oman valintansa mukaan
päihteissä valitsemiaan aikoja kuin vuosikausia pakon edessä
stressin alla.

Joku saattaa jossain vaiheessa elämäänsä sisällyttää jonkun entuudestaan oudon aineen nauttimisen normaaliksi osaksi omaa olemistaan.

Kun ruvetaan miettimään, että mikä on ruokavalion ero verrattuna vaikkapa siihen puusta pudonneeseen kädelliseen, niin kyllähän meillä on huumausaineiden lisäksi älytön määrä eri substansseja joita ei edes ajatella tajuntaan vaikuttavina. Siis ihan elintarvikkeissa lisäaineet, sokerit, guaranat, vitamiinit, hivenaineet... ne kaikki vaikuttaa jollain lailla elimistöön - osa tajuntaankin. (Suklaa, sokeri ja vitamiinit nyt ekana tuli mieleen.) Sit ilmasta tulee häkää, rikkidioksedeja, lyijyä... Säteilykin on vähän eri luokkaa ku sata vuotta sitten. Se, että joku sisällyttää vaikkapa sen kannabiksen osaksi jokapäiväistä elämäänsä ei varmasti ole se ainoa jokapäiväiseen elämään vaikuttava ylimääräinen substanssi.

Esim. tämän kirjoituksen takaa-ajatus on välitön haluni saada ihmiset ajattelemaan kriittisemmin ja ankarammin kaikenlaista informaatiota.

Mä yleensä kirjotan sen takia, et saa huomiota ja saa vähän päteä.

(Toi oli sit heitto sarjasta Studio Julmahuvi, jos joku ei tajunnu.)

Se miten usein ja voimakkaasti noita substansseja käytetään ko. kulttuureissa, siitä pitäisi olla enemmän tutkittua tietoa. Voihan olla, että edellämainituissa kulttuureissa ihmiset saavat jo sikiöasteella äidiltään sen verran erinäisiä ulkopuolisia myrkkyjä kehoonsa, että heille kehittyy parempi resistanssi noita aineita kohtaan, ja käyttö ei ehkä vaikuta niin voimakkaasti kuin vaikka länsimaiseen ihmiseen...

No tollanen Obelix kansako sitten on oikeutetumpi käyttämään eri substansseja? Heillä se yhteiskunta vaan sattuu hyväksymään jotkin aineet helpommin ja se äitikin saa raskausaikana juoda kaktuslimpparia. Ja sitä resistanssia pitää ylläpitää, muutoin sekin laskee. Varmasti joku intiaani, joka ei ole peyoteen koskenut vuosikausiin saa pienestä siivusta paljon kivemmat sävärit ku joku Yli-Torniolainen pipopää jonka jokavuotisiin lomamatkoihin kuuluu Goan rannikot ja Maroccon viidakot. Resistanssi ei oikeuta käyttämään yhtään sen enempää. (No siis tietty heroiiniriippuvaiselle tulisi suoda sitä h:ta, jottei kroppa rupee nykii. Mut lähinnä sitä, että jos riippuvuutta ei ole, eikä vieroitusoireet uhkaa henkeä, niin silloin ei.)

Eikä stressin aiheuttamaan, vuosikausien mittaista rasistusta
voi missään määrin verrata päihteiden käyttöön.

Mitenkä ei? Päihteet stressaa elimistöä. Ääriesimerkkinä ne hevosten ja varsinkin ravihevosten käyttämät määrät, on siinä sit kroppaki aika kovilla. Ja ku tsiigaa Andy McCoyn entisiä kuvia, niin huomaa, että se amfetamiinikin tekee tepposensa vuosien jälkeen. Samoin työstä johtuva stressi - alentaa immuniteettia ja joidenkin tutkimusten mukaan jopa edesauttaa syövän kehitystä.

Ja miten se vuosikaudet stressin alla on muka pakollista? Mikään ei oo pakko paitsi kuolema ja verot. Ja molempia koitetaan välttää. Sitä voi vaihtaa duunia tai jos on hommannu ittensä tilanteeseen, että on pakko maksaa asuntolainaa ja elättää kolme kakaraa siinä sivussa, niin myöskin heroinisti on hankkinut itsensä siihen tilanteeseen, että joka päivä pakko saada ruiskullinen, tai tulee hirvee olo.

Originally posted by T
Aineilla pelaaminen toimii usein tavallaan mielen liikuntana; mitä
enemmän mieltään harjoittaa sitä helpommin se selviytyy erilaisista rasituksista ja muutoksista.

Huh huh, olipahan heitto.
Suosittelen kyllä mieluummin muuta aivojumppaa kuin aineidenkäyttöä. Useimmat huumeet taitavat olla teholtaan vähän sama asia kuin heitettäisiin pojanklopille kolmesadan kilon paino heti niskaan ja vaadittaisiin punnertamaan itselleen lihakset.

Eikä stressin aiheuttamaan, vuosikausien mittaista rasistusta voi missään määrin verrata päihteiden käyttöön. Stressi on täysin
negatiivinen, rasittava asia, päihteet ova usein rentouttavia ja
vapauttavia.

On pakosta johtuvaa stressiä, sekä itseaiheutettua stressiä. Tosin joku voi järkeillä, että kaikki stressi on itseaiheutettua, niinkuin se suurimmaksi osaksi onkin.
Kyse on siitä, joutuuko koko ajan stressaaviin tilanteisiin omasta tahdostaan, vai siitä syystä että ei osaa/uskalla sanoa "ei". Murskaavan stressin ja mahdottomien suoristusten alla ihminen sairastuu tottakai nopeammin ja ennen aikojaan, mutta varsinkin nykyajan länsimaissa on paljon ihmisiä jotka oikein nauttivat tunteesta että koko ajan on joku juttu työn alla, on kiire ja deadline pukkaa päälle. Tunnen itsekin tällaisia ihmisiä. Itsekin nautin siitä tunteesta kun aikaraja lähestyy uhkaavasti ja joku asia pitäisi saada valmiiksi. Se on se adrenaliini rush mikä siinä aiheuttaa mielihyvää.

Voisikin melkein kärjistäen sanoa, että stressi tekee sen minkä huumeet, mutta päinvastaisessa järjestyksessä: Huumeet ja alkoholi voivat ehkä rentouttaa hetken alussa, mutta angsti ja stressi iskee usein vaikutuksen lakattua. Itseaiheutettu stressaava tilanne puolestaan lauetessaan tuottaa hyvänolon tunteen JÄLKEENPÄIN stressin lauettua.

Originally posted by Taedium
No tollanen Obelix kansako sitten on oikeutetumpi käyttämään eri substansseja?

En puuttunut tuollaisen skenaarion oikeutukseen tai sen "vääryyteen" sinänsä. Se mitä mieltä olen ulkopuolisten aineiden käytöstä / tarpeellisuudesta muuten, on eri asia.

Jos joku kansa / ihminen on karaissut itsensä jotain myrkkyä vastaan, mikä minä olen siihen puuttumaan, kunhan vain ei ole toiminnallaan vahingoittanut muita. Alkuperäisheimoissa huumausaineiden käytön takana ei (yleensä) ole tuhoisaa rikollisuutta, toisin kuin länsimaissa. Lisäksi sellaisen heimon yhteiskuntarakenne on sen verran erilainen konkreettisesti, että se puitteissaan sallii hallitun aineiden käytön, aivan kuten Suomessakin on luvallista juoda itsensä katuojaan viikonloppuna, kunhan on vain arkipäivät kuuliaisena töissä. Mutta kumpikaan ei välttämättä ole järkevää eikä viisasta.

Trolli näyttää olevan jonkinlainen bravuuri tällä foorumilla. Vähän verrattavissa takavuosien LMAO ja LOL-buumiin. Vaihtakaa jo jojovillitystä.

Jumalanpilkka-kommentti:

Koska Jumala on 'oletettavasti' luonut meidät kaikki, niin millä oikeudella me saastutetaan sen luomistyö? Ja huomatkaa,että tämä on vain oma "fundamentalistinen" ja "kiihkomielinen" trollikommenttini (lollollmaolollol).

Itselleenvalehtelukommentti:

Narkkari: "Otan kaiken elämästäni irti käyttämällä huumeita. Vaikka ne vähentäisivätkin elin-ikääni, haluan elämäni olevan lyhyempi, mutta sitäkin hauskempi."
Minä: Elämän ei tule aina olla hauskaa, eikä se sitä olekaan.


Sitäpaitsi olen yhä sitä mieltä, että kun kerran kokeilet huumeita, on todennäköistä, että kokeilee uudemman kerran -> vaikutus vähenee, siirryt vahvempiin huumeisiin. Ihan niinkuin joku voi uskoa Lamarckin evoluutioteoriaan. Ja vahvemmat huumeethan yleensä (?) tulevat kovan luokan rikollisilta, vai uskooko joku täällä normaalin Yankees-liparin ja metrotunnelin ählämikapasta ostetun neulerepun käyttäjän pystyvän yhdistämään CH2, CH:n, NH2 ja metyylin bentseenirenkaaseen (lue: valmistamaan amfetamiinia[?])?

Itselleenvalehtelukommentti:

Narkkari: "Otan kaiken elämästäni irti käyttämällä huumeita. Vaikka ne vähentäisivätkin elin-ikääni, haluan elämäni olevan lyhyempi, mutta sitäkin hauskempi."
Minä: Elämän ei tule aina olla hauskaa, eikä se sitä olekaan.

njoo, itselleenvalehtelua kyllä ;) Epäilen vahvasti että huumeilla sais loppujen lopuksi mitenkään kovin paljon hauskempaa elämää, tai ainakaan ongelmatonta. Kai ne angstit aina jotenkin pinnalle löytää...

Jossain vaiheessa oli jonain epävirallisena tavoitteena että pääsis tilanteeseen missä elämä olis jollain tavalla kivaa aina, mut se piti tehdä niin että se tuntuis kivalta sillonkin kun menee ns. päin persettä eikä niin että ei koskaan menis. Pitäisköhän jatkaa yrittämistä... :) :)


[edit: ja sekava ilmaisu jatkuu...]

Kun ruvetaan miettimään, että mikä on ruokavalion ero verrattuna vaikkapa siihen puusta pudonneeseen kädelliseen, niin kyllähän meillä on huumausaineiden lisäksi älytön määrä eri substansseja joita ei edes ajatella tajuntaan vaikuttavina. Siis ihan elintarvikkeissa lisäaineet, sokerit, guaranat, vitamiinit, hivenaineet... ne kaikki vaikuttaa jollain lailla elimistöön - osa tajuntaankin. (Suklaa, sokeri ja vitamiinit nyt ekana tuli mieleen.) Sit ilmasta tulee häkää, rikkidioksedeja, lyijyä... Säteilykin on vähän eri luokkaa ku sata vuotta sitten. Se, että joku sisällyttää vaikkapa sen kannabiksen osaksi jokapäiväistä elämäänsä ei varmasti ole se ainoa jokapäiväiseen elämään vaikuttava ylimääräinen substanssi.

Ei juurikaan vaikuta. Ehkä juuri ja juuri havaittavissa määrin. Tietty jos juo esim. puoli litraa limua niin se vähäksi aikaa hieman piristää ja rentouttaa kun verensokeri nousee normaalitasoa korkeammalle. Siitä on vielä paljon matkaa päihteiden viihdekäytön tasolle. Mutta koska näitä eroja on tällaisessa keskustelussa vaikea määritellä, niin tuommoisilla jutuilla saivartelemalla pyritään erilaisten päihteiden käytöstä tekemään normaalia.

Huumeiden käyttö ei ole aina pelkästään negatiivinen asia mutta vastustan tuollaista tarkoituksellista käsitteiden hämärtämistä.

edit: en väitä että sinä pyrkisit tekemään niin mutta jotkut. siihen törmää aina välillä.

Sitäpaitsi olen yhä sitä mieltä, että kun kerran kokeilet huumeita, on todennäköistä, että kokeilee uudemman kerran -> vaikutus vähenee, siirryt vahvempiin huumeisiin.

No itse olen kokeillut kannabista ja todennut sen ehdottoman loistavuuden päihteenä. Siirtyminen vahvempiin aineisiin on erittäin epätodennäköistä (lue en ole muita huumeita kokeillut, enkä kokeile, piste) ja kannabiksen käyttö sai minut itse asiassa luopumaan suhteessa vahvemmasta päihteestä, alkoholista. Reilu 7v olen ollut tekemisissä kannabiksen kanssa, enemmän tai vähemmän ja kertaakaan ei ole tullut pakonomaista tarvetta saada substanssia verenkiertoon. Yksi negatiivinen kokemus, liittyen valvomiseen ja yliväsymykseen, rupesi vähän jännittämään ei muuta (alkoholista koituneita negatiivisiä kokemuksia en tässä viitsi edes luetella...;). Silti prosentuaalisesta 99,9% positiivisiä kokemuksia.

Aineen ainut negatiivinen puoli on, että se on laitonta käyttää ja hallussapitää. Ei siis parane antaa yhteiskunnalle lyömävälinettä, koska se ei tajua silloin menettävänsä tunnollisen veronmaksajan.

Huumeet ovat ihmisille jokseenkin yhtä normaaleja kuin taediumin luettelemat asiat. Tietenkin huumeet ovat psykofarmakoita. Taedium puhuu täysin asiaa ettei osata määritellä erilaisten ympäristöstä saatavien myrkkyjen vaikutuksia, koska ihmiset, eikä mikään muukaan tunnettu laji ole koskaan elänyt vastaavanlaisessa teknologiaan perustuvassa sivilisaatiossa, jossa kemian teollisuus pukkaa uusia ja ihmeellisiä yhdisteitä ihmisten ilmoille absorboitavaksi. Kaikki ihmiset ovat tässä koekaniineja. Uudenlaisissa olosuhteissa saatetaan tarvita uudenlaisia selviytymiskeinoja ja yksi niistä voi olla huumeet.

Varustetaan ylläoleva vielä ylimääräisellä huutomerkillä, kun se on tuossa nyt noin selkeästi muotoiltuna. Tätä keskeisenä pointtina ajoin itsekin edellä takaa.

Sitäpaitsi olen yhä sitä mieltä, että kun kerran kokeilet huumeita, on todennäköistä, että kokeilee uudemman kerran -> vaikutus vähenee, siirryt vahvempiin huumeisiin. Ihan niinkuin joku voi uskoa Lamarckin evoluutioteoriaan.

On helppoa uskoa teorioihin, jotka selittävät kaiken. Ne ovat huonoja teorioita juuri siitä syystä että selittävät liikaa. Samasta syystä ne eivät itse asiassa selitä yhtään mitään (siinä mielessä kuin tieteellisten teorioiden vaaditaan selittävän asioita).

Jos porttiteoria muotoillaan siten, ettei mitenkään eritellä vaikuttavia syitä tuossa prosessissa, joka "johtaa kovempiin aineisiin", niin ei itse asiassa ole enää kyse mistään teoriasta vaan ainoastaan jostakin sellaiseksi naamioidusta. Ovatko vaikuttavat syyt kemiallisia? Onko kasvissa joku yhdiste, joka pikku hiljaa synnyttää kestämättömän pirihimon elimistöön kasautuessaan? Vai onko kyse psykologiasta, jota ei voida selittää molekyylitasolla? Vai ovatko syyt sosiaalisia? Rikollisuutta, alakulttuureja, politiikkaa? Vai vaikuttavatko nämä syyt jotenkin yhdessä? Millaisia ne tarkemmin ovat ja miten ne vaikuttavat?

Tarvitaan erittelyä. Jos sellaista ei lainkaan tehdä, jos syitä ei kyetä yksilöimään, niin porttiteoria on "teoria", joka sanoo vain ja ainoastaan, että se mikä tapahtuu, tapahtuu - todennäköisesti useistakin syistä ja (loogisesti) välttämättä ainakin yhdestä.

Siinäpä meillä todella hyvä teoria! Varmasti voimme nyt kaikki levollisin mielin tähän uskoa, ei tarvita edes yhtään omia kokemuksia, havaintoja tai kokeita.

niin kyllähän meillä on huumausaineiden lisäksi älytön määrä eri substansseja joita ei edes ajatella tajuntaan vaikuttavina. Siis ihan elintarvikkeissa lisäaineet, sokerit, guaranat, vitamiinit, hivenaineet... ne kaikki vaikuttaa jollain lailla elimistöön - osa tajuntaankin. (Suklaa, sokeri ja vitamiinit nyt ekana tuli mieleen.)

Osin kyllä totta mitä sanot, mutta väittäisin, että juuri joidenkin elintarvikkeiden puute aiheuttaa suuremmat vaikutukset tajuntaan, koitapa vaikka dieetata viikkotolkulla miinuskaloreilal, tai muuten van kesällä vaikka söisit mahd. vähän ja etkä joisi paljoa ja olisit alvonut pari päivää putkeen.. kyllä siinä jo voi pikku hiljaa hallusinaatioita tulemaan.. mut joo.. eihän varsinaisesti tästä ollut topicissa kyse

Kyse on siitä, joutuuko koko ajan stressaaviin tilanteisiin omasta tahdostaan, vai siitä syystä että ei osaa/uskalla sanoa "ei".

:confused: Mikä ero näillä sit on?

Miten se, että joku ei saa sanaa suustaan on jonkun muun vika? Mua et varmaan tuu syyttämään siitä että sä et saa lärviäs auki oikeessa kohtaa. Mun mielestä se, ettei osaa/uskalla sanoa "ei" on tasan yhden ihmisen valinta.

Mutta koska näitä eroja on tällaisessa keskustelussa vaikea määritellä, niin tuommoisilla jutuilla saivartelemalla pyritään erilaisten päihteiden käytöstä tekemään normaalia.

Ei, en tarkoittanut käyttöä. Pahoitteluni jos niin käsitit ja ymmärrän hyvin mitä ajat takaa. Se ei ollut tavoitteeni. Pointtini oli siinä, että meidän alati kasvava teknologian taso ja teollistuminen osallaan tuo koko ajan uusia elementtejä meidän jokapäiväiseen elämäämme ja siihen rinnastettuna. Amfetamiini ja fenyylialaniini kuuluu mielestäni lähemmin yhteen, kuin amfetamiini ja ruisleipä.

Osin kyllä totta mitä sanot, mutta väittäisin, että juuri joidenkin elintarvikkeiden puute aiheuttaa suuremmat vaikutukset tajuntaan, koitapa vaikka dieetata viikkotolkulla miinuskaloreilal, tai muuten van kesällä vaikka söisit mahd. vähän ja etkä joisi paljoa ja olisit alvonut pari päivää putkeen..

No se mitä koitin rinnastaa oli ihminen ennen vanhaan ja ihminen nyt. Tottakai meidän tulee syödä sitä appelsiinia melkeenpä joka päivä. Sitä ei vain ennen ollut ja meidän ruokavalio on monipuolistunut niin hyvässä kuin pahassakin.

Sitäpaitsi olen yhä sitä mieltä, että kun kerran kokeilet huumeita, on todennäköistä, että kokeilee uudemman kerran -> vaikutus vähenee, siirryt vahvempiin huumeisiin. Ihan niinkuin joku voi uskoa Lamarckin evoluutioteoriaan. Ja vahvemmat huumeethan yleensä (?) tulevat kovan luokan rikollisilta, vai uskooko joku täällä normaalin Yankees-liparin ja metrotunnelin ählämikapasta ostetun neulerepun käyttäjän pystyvän yhdistämään CH2, CH:n, NH2 ja metyylin bentseenirenkaaseen (lue: valmistamaan amfetamiinia[?])?

Älä latele tommosia ilman omakohtaisia kokemuksia. Jos sä otat huumeita sen takia että sä haluat repiä itse huumeesta sen fiilarin niin sitte toi voi pitää osin paikkansa. Mut jos sä esim. nappaat jotain buustataksesi jotain tiettyä fiilistä, tilannetta, tunnelmaa niin silloin se huumeen rooli ei ole niin vahva.

Originally posted by me
Kyse on siitä, joutuuko koko ajan stressaaviin tilanteisiin omasta tahdostaan, vai siitä syystä että ei osaa/uskalla sanoa "ei".

Originally posted by Taedium
:confused: Mikä ero näillä sit on?

Miten se, että joku ei saa sanaa suustaan on jonkun muun vika?

On ihmisiä, jotka heikosta itsetunnosta, pelosta tai muusta johtuen luontaisesti myötäilevät ja tekevät melkein kaiken mitä heille sanotaan. Se voi olla psykologista, manipulaation seurausta, ja usein puhtaasti taloudellista. Ei ole varaa ottaa potkuja tai alentaa arvoaan työpaikalla kieltäytymällä mistään.

Tavallaan tuollainen tilanne on kummankin, työnantajan & työntekijän vika, sillä toinen ainaisella suostumisellaan antaa esimiehelleen sen käsityksen, että voi tehdä aina kaikki annetut duunit. Ja esimiehen vika on siinä, että tämä ei osaa nähdä työntekijän taakse, keksiä muita ratkaisuja, vaan pitää tätä työmuulina.

Mutta siis tämä toinen "itseään stressaava" ihmistyyppi, hänellä on usein varaa sanoa ei. Ja usein sanookin, aina silloin kun näkee että urakka on mahdoton tai hyödytön, kun voittomahdollisuutta sellaisissa tilanteissa ei ole. Tällaiset ihmiset ovat erittäin taitavia näkemään milloin joku asia ON mahdollinen ja toteutettavissa. Riman tarvitsee olla juuri sen verran korkealla, että siitä mennään hipoen yli ja saadaan kunniaa.
Niinkuin usein muissakin addiktioissa, tällaisenkin stressinarkomanian takana on yleensä ahneus.

Originally posted by Dani Cior
Uudenlaisissa olosuhteissa saatetaan tarvita uudenlaisia selviytymiskeinoja ja yksi niistä voi olla huumeet.

Vaikea kuvitella sellaista tilannetta, mikä se voisi olla.
Huumeet ovat hyvinvointiyhteiskunnan suomaa tarpeetonta ylellisyyttä, ja ihminen ei käy taistoa olemassaolostaan hyvinvoinnissa.
Eiköhän ihmisen tulevaisuudessakin pelasta selvä, kirkas ajattelu, sekä vetreät lihakset ja nopeat reaktiot.

Sitäpaitsi olen yhä sitä mieltä, että kun kerran kokeilet huumeita, on todennäköistä, että kokeilee uudemman kerran -> vaikutus vähenee, siirryt vahvempiin huumeisiin. Ihan niinkuin joku voi uskoa Lamarckin evoluutioteoriaan.

Hmm... luepas nyt uudestaan se mun aiempi postaus :) Toki voit olla tota mieltä kaikessa rauhassa, mutta toi vaan ei pidä paikkaansa. Ainakaan tolla tasolla mitä itse tuossa kuvailit. Et kai oikeasti luule, että on olemassa joku universaali 'huumereseptori', joka rupeaa kitkuilemaan kovempaa ja kovempaa?

heikosta itsetunnosta, pelosta tai muusta johtuen

Vielä jäi epäselväksi että miten se muka on työnantajan tai kenenkään muun vika kun ton henkilön? Jos työnantaja puristaa tosta kaiken irti, muttei riko mitään sopimuksia, on se työntekijän homma parantaa tilannettaan. Ei se ole työnantajan pakko, mutta humaaniahan se olisi. Heikon itsetunnon kun omaa, eikä älyä terapiaa, Sarasvuon kirjaa tai mitään muutakaan parannusta hankkia, niin mä en kyl mitenkään keksi miten se olis jonkun muun asia kun ton henkilön.

(Vaikkakaan en ole lukenut Sarasvuon kirjaa, mutta kaippa siitä joillekkin voi apuakin olla.)

"itseään stressaava"

Edelleen, kuka on itsensä ajanut tuohon tilanteeseen, ellei henkilö itse? Tokihan siinä voi sanoa, että yhteiskunnan paineet ja muu tollanen pakottaa tuohon - ei varmasti pakota, voi kyllä ohjata siihen suuntaan, mutta "pakottaa" on turhan voimakas sana. Mikään ei oo pakko, paitsi kuolema ja verot - ja molempia koitetaan välttää. Omia valintoja joutuu tekemään ja joskus sitä on ajanut itsensä sellaiseen tilanteeseen, että ne valinnat ei oo mitään kaikkein helpoimpia. Silloin pitää valita monesta pahasta se pienin.

Mulla on ollu duuneja, joita mä oon suoraan sanottuna vihannut. Osan olen lopettanu heti ku rupes kypsymään, osassa työpaikoista jouduin olemaan vähän pidempään, sillä minä olin hankkinut elämäni siihen tilanteeseen, että minulla ei ollut varaa lopettaa sitä työtä. Minä hankin itseni siihen tilanteeseen, ei työnantajani. Minä olen tuhlannut rahani turhaan, ei työnantajani. Minä olen tehnyt omat virheeni, ei työnantajani.

universaali 'huumereseptori'

Tulipa mieleeni, pitääpä etsiä netistä tietoa. Jostain jäänyt mielikuva, että esmes tupakan ja/tai kannabiksen polttaminen - ihan vaikka pari kertaa - muuttaa aivojen kemiaa siten, että esmes kokaiiniaddiktio muodostuu helpommin. - Edellyttäen että henkilö sitä kokaiinia käyttää jossain vaiheessa elämäänsä. Googleen siis.