Kirjat

Joycen Odysseus.
Sivistykseni ei riittänyt alkuunkaan täydelliseen ymmärtämiseen,selittäviä teoksia tarvitsin rinnalle parin kappalein...
Seuraavaksi Alastaron salin kimppuun :cool:

* Taru sormusten herrasta trilogia (aikaa kulu 10päivää, mikä on mielestäni oudon lyhyt aika "aloittelijalle")

No joo.. aika tahtii oot lukenu :eek:
mulla meni aikas paljon enemmän aikaa.

muistan lukeneeni sen skidina kolmessa paivassa. oli se sen verta eeppinen teos. myohemmalla ialla on sit ehtiny lueskeleen hitaammin :)

* Taru sormusten herrasta trilogia (aikaa kulu 10päivää, mikä on mielestäni oudon lyhyt aika "aloittelijalle")

No joo.. aika tahtii oot lukenu :eek:
mulla meni aikas paljon enemmän aikaa.

muistan lukeneeni sen skidina kolmessa paivassa. oli se sen verta eeppinen teos. myohemmalla ialla on sit ehtiny lueskeleen hitaammin :)

Ja tampereen optikkoliikkeitten omistajat taputtivat pieniä karvaisia käsiään :)

Toi Taru sormusten herrasta on parhaita kirjoja ehdottomasti, hakkaa kyseiset elokuvat mennen tullen. Eräs toinen loistava kirja on mielestäni Donna Tartten Jumalat juhlivat öisin.

Arundhati Royn Joutavuuksien Jumala on luultavasti mukaansatempaavin kirja ikinä. Ne värit tuntee itse ja kohta, missä poika väsää hilloa kuumassa tehtaassa on yllättävää kyllä ihana.
Myös Sinuhe egyptiläinen ja Erlend Loen teokset koskettaa mua :).
En oikein ymmärrä sitten tätä Sadan vuoden yksinäisyyden kehumista, aikalailla falloskeskeinen kirja. Kai miehet ymmärtää sitä paremmin.

Voisko joku suositella Agatha Christie -tyyppisiä dekkari/murhakirjoja? Siis tuollasia, että murha tapahtuu noin 10 ensimmäisen sivun aikana, ja loput 200 sivua selvitellään sitä murhaa?

Agatha Christiet on nyt luettu ja mieli tekee lisää :D Argh, noihin jää koukkuun.. Hauska itse miettiä, että kuka on murhaaja jne. Noihin 30-60 luvuilla kirjoitettuihin dekkareihinhan kuuluu näitä kirjoittamattomia sääntöjä, että rikos ei saa olla yliluonnollinen, ja lukijalla on myös yhtäläinen mahdollisuus selvittää murhaaja annettujen vihjeiden perusteella.. Mielenkiintoista iltapuuhaa :hah:

Olin tossa pari päivää kipeänä ja kahlasin Harry Potter nelosen läpi kahdessa päivässä.

Hyvä oli tarina. Nyt kun vielä jaksais marssia kirjastoon ja hakee sen viidennen...

Joskus nuorempana on tullut luettua scifiä kuten Clarke ja Asimov, mutta nekin ovat nyt jääneet ja harvoin jaksan lukea mitään mikä on printattu paperille.

Viimeisin kirjainnostukseni on kuitenkin LIKE-kustantamolla julkaistu Chris Rodleyn Lynch on Lynch. Tämä loistava haastattelukokoelma kertoo David Lynchin urasta, ajatuksista ja elokuvien tekotavasta ja auttaa ymmärtämään monia Lynch-elokuvien mysteereitä. Suosittelen kylläkin katsomaan leffat ennen kirjan lukua. Sisältää myös filmografian Mulholland Driveen asti, luettelon keskeen jääneistä projekteista sekä joitakin webbisivuosoitteita.

En oikein ymmärrä sitten tätä Sadan vuoden yksinäisyyden kehumista, aikalailla falloskeskeinen kirja. Kai miehet ymmärtää sitä paremmin.

Kuuluisin kirja Márquezilta. Itse en ole kyseistä teosta edelleenkään lukenut, vaikka jo vuosia sitten ihastuin kirjailijan muuhun tuotantoon. Ehdottomasti loistavimpiin kuuluvat: Rakkaudesta ja muista riivaajista sekä Rakkautta koleran aikaan.

Jeffrey Eugenides: Middlesex
Amélie Nothomb: Vaitelias naapuri

Hyviä kirjojahan onneksi löytyy loputtomiin. Joitakin 'vaikuttajia' kuitenkin:

Catcher In the Rye (suom. Sieppari ruispellossa) J.D. Salinger, 1900-luvun helmiä. Kiistelty teos 40-luvulta saakka.
The Acid House Irvine Welsh - novellikokoelma, tiukkaa menoa.
The Outsider (suom. Sivullinen(?)) Albert Camus, kauniisti kirjoitettu ja pelkistetty mestariteos.
Travels With My Aunt Graham Greene, uskomaton kirja. Jostain syystä pysynyt omassa suosiossa jo pitkään. Ehkä niinkin aito positiivisuus voi kolahtaa jos kirjoitustaidot on sitä mitä Greenillä.
Pedon syleily ja Karjalan lunnaat Ilkka Remes. Nämä kaksi eteenkin, vaikka Remeksen kirjat kyllä yleensä lukee muutamalla istahduksella läpi, aika addiktoivia.
The Great Gatsby (suom. Kultahattu) F. Scott Fitzgerald. TJEU.
Waiting for Godot (suom. Huomenna hän tulee) Samuel Beckett. Näytelmä siis.

Noi nyt ihan ensimmäisenä tuli mieleen. Varmasti jäi jotain parhaita pois, ei voi käskystä muistaa kaikkia :)

Catcher In the Rye (suom. Sieppari ruispellossa) J.D. Salinger, 1900-luvun helmiä. Kiistelty teos 40-luvulta saakka.

The Catcher in the Rye on julkaistu 1951.

Yritän saada luettua loppuun Taru Sormusten Herrasta kirjan ensimmäistä kertaa elämässäni.

Voisko joku suositella Agatha Christie -tyyppisiä dekkari/murhakirjoja? Siis tuollasia, että murha tapahtuu noin 10 ensimmäisen sivun aikana, ja loput 200 sivua selvitellään sitä murhaa?

Nämä nyt eivät ole mitään dekkarikirjoja, mutta ainakin Ilkka Remeksen kirjat etenevät aina ensimmäisistä sivuista lähtien kohtuullisen vauhdikkaasti ja ovat muutenkin käsikirjoitukseltaan varsin näppäriä.

Ei ole ehkä kaikkein älykkäitä tai katu-uskottavinta luettavaa, mutta ainakin mä tykkään. ;)

jos hyvää fantasiaa haluatte lukea niin
lukekaa hyvät ihmiset Robert Holdstockin
Alkumetsä-sarjaa.

Catcher In the Rye (suom. Sieppari ruispellossa) J.D. Salinger, 1900-luvun helmiä. Kiistelty teos 40-luvulta saakka.

The Catcher in the Rye on julkaistu 1951.

osa Siepparista ilmestyi 1945 Collier's-julkaisussa, ja toinen osa The New Yorkerissa 1946. Itse kirja julkaistiin '51.

Yritän saada luettua loppuun Taru Sormusten Herrasta kirjan ensimmäistä kertaa elämässäni.

mä olen yrittänyt 3 kertaa tota samaa. pisimmillään pääsin sivulle ~150... ei uskoisi että niin tylsästä kirjasta saadaan kolme NIIN hyvää elokuvaa ;)

mutta suosituksiin, mä selailin just loppuun ton "lynch on lynch" opuksen ja oli paikkapaikoin ihan mielenkiintoinen. MUTTA vaikka kannet muuta väittää, on se kyllä aika fanikirja...

mutta ehkä paras idea minkä sieltä sisäistin, mulla on nyt sisäistämisvaihe, oli vapaasti että "tee mitä haluat, älä mieti mikä on tehty tai hip, sillä siten kaikki jää vain tekemättä"... siis toi oli se message minkä mä sieltä tajusin. ja tulin siitä onnelliseksi.

tällästä. mitäs seuraavaksi lukisi, pöydällä olisi "vittulanjänkä" sekä suomeksi että ruotsiksi mutta kattoo ny jaksaako.

Catcher In the Rye (suom. Sieppari ruispellossa) J.D. Salinger, 1900-luvun helmiä. Kiistelty teos 40-luvulta saakka.

The Catcher in the Rye on julkaistu 1951.

osa Siepparista ilmestyi 1945 Collier's-julkaisussa, ja toinen osa The New Yorkerissa 1946. Itse kirja julkaistiin '51.

iteppähän sanoit "kiistelty teos". Asiayhteydestä irrotetut kappaleet eivät ole teos ;)

No, samapa tuo loppujen lopuksi. Onhan se edelleen kova kirja ja sitä edelleen myydään paljon. Ja Salinger edelleen elää erakkona.

iteppähän sanoit "kiistelty teos". Asiayhteydestä irrotetut kappaleet eivät ole teos ;)

jep, ok :)

Joka tapauksessa hyvä ja paljon keskustelua saanut aikaan jo joitakin kymmeniä vuosia

tällästä. mitäs seuraavaksi lukisi, pöydällä olisi "vittulanjänkä" sekä suomeksi että ruotsiksi mutta kattoo ny jaksaako.

Toi kannattaa oikeasti lukea, hieman typerä nimi epäilytti minuakin, mutta yksi hauskimmista kirjoista mitä olen lukenut vuosiin. Suorastaan mestarillinen, ja käännös (alkuperäistä en ole lukenut) todella rikasta suomea.