Tais olla '99.Ei. Vanhat sotilasmestarit ylennettiin joku vuosi sitten luutnanteiksi.
Meillä oli vielä 2/01 saapumiserää kouluttaessa joukkueen kouluttajana sotilasmestari.
Väittäisin, että toi muutos tuli 2002 aikana.
Meillä oli vielä 2/01 saapumiserää kouluttaessa joukkueen kouluttajana sotilasmestari.
Väittäisin, että toi muutos tuli 2002 aikana.
ilmaiset lennot suomeen
Nykyään ulkomailta kertaamaanlähtö on vapaaehtoista, mutta joutuu maksamaan itse matkat Suomeen. Kentältä eteenpäin pitäisi olla maksettu. Eli nykyään voi ulkomailta vain nauraa intille päin ja sanoo, että tulisin muuten, mutten vaa viitti.
Lähdetös vielä? Hä?
no jos tarpeeksi ajoissa kutsuvat niin halpalennoilla paassee.
niin mika ettei!
paitsi jos on talvi =)
Sotilasmestarin poika astui palvelukseen ja tietysti samana komppaniaan, kuin isänsä. Ette arvaakkaan, kuka sai korpin-natsat ja komppanian palkintogaalassa kuntoisuuspalkinnon.
Nimim. "Läheltä seurannut."
Nimim. "Läheltä seurannut."
Sillo itse kun olin, niin se oli juuri lakkautettu ja saivat itse valita pitävätkö sen hetkiset sotilasmestarit sotilasmestari nimityksen vai ottavatko luutnantti nimityksen. Kyllä meilläkin oli lääkintäpuolella yksi aivan v*tun kyrp... tai no en voi pahasti sanoo, mutta mulkku mieheks ja se oli pitänyt sotilasmestarin nimityksensä. = Uusia ei tule ja vanhatkin haluttiin laittaa luteiksi.Meillä oli vielä 2/01 saapumiserää kouluttaessa joukkueen kouluttajana sotilasmestari.
Sillo itse kun olin, niin se oli juuri lakkautettu ja saivat itse valita pitävätkö sen hetkiset sotilasmestarit sotilasmestari nimityksen vai ottavatko luutnantti nimityksen. Kyllä meilläkin oli lääkintäpuolella yksi aivan v*tun kyrp... tai no en voi pahasti sanoo, mutta mulkku mieheks ja se oli pitänyt sotilasmestarin nimityksensä. = Uusia ei tule ja vanhatkin haluttiin laittaa luteiksi.
Meidän sankari oli peräisin merivoimista, ja taisi olla koko prikaatin ainoa Sotilasmestari (oliskohan ollut vahingossa toinen mokoma jossain piilossa).
Ko. taistelija oli loppuun saakka ryhmäjohtajien puolella ja melkoinen duunari itsekin. Pisti kyllä kova kovaa vastaan, eikä halunnut millään luopua kulmaraudoistaan. "Minähän en mitään pallukoita kaulaani ota", taisi olla mestarin tokaisu, ellen väärin muista.
Noi Mestarit ja Vääpelit on kyl ihan oma lukunsa kun sotaväessä juoksee nylyään vasta munasta kuoriutuneita vääpeleitä, ja jotain luutnantin tapaisia. Kesäkesskutkin on nykyään kotiutumisarvollaan ja sopimussotilaan natsalla varustettua pl. reservinupseerit, jotka palvelevat sopimusylikersantteina.
Noh, mun kotiutumisesta on nyt sitten 4,5 vuotta ja kertaalleen oon ollut kertaamassa. Vaikka kertaavan porukan ikää ollaan laskemassa alle kolmekymppisiin, on mulla vahva kutina, että meitin poppoo lähtee treenaamaan vielä kertaalleen.
Joo kyllä Kontiorannassakin oli eräs sotilasmestari.
Vieläpä sotapoliisi, kutsuimme tyyppiä Ramboksi.
Ei perkele miten yrmy mies, yleensä tuli tervehtimään meitä jääkäreitä sotakoiransa kanssa, nuusku tarkisti kaapit sun muut.
Jos menit puoltametriä lähemmäs koiraa tai Ramboa niin huh huh.
Upseerikokelaat pelkäsivät äijää yhtäpaljon kuin me mortitkin.
Ja kaikille pikku tetsaajille siellä kotona, sotilasmestarin arvo palaa armeijan käytäntöön tässä muutaman vuoden päästä vuonna 2004 tehdyn turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä.
Ruotuväki-lehdestä:
Sotilasmestarit palaavat takaisin varuskuntiin, kun kymmenen vuotta sitten lakkautetun palvelusarvon päälle laskeutuneet pölyt pyyhitään ja ajan tummentamat kulmaraudat kiillotetaan. Uudistus juontaa juurensa vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon vaatimukseen ammattialiupseeriston luomiseksi.
Sotilasammattihenkilöille järjestettävien sotilasammatillisten mestariopintojen pilottikurssit on juuri saatu päätökseen.
Viime lauantaina, merivoimien vuosipäivänä, sai ensimmäisten joukossa sotilasmestarin arvomerkit kaulaansa Suomenlahden Meripuolustusalueella konepäällikkönä työskentelevä Erkki Wallin.
- Merivoimissa muutama henkilö on jo päässyt kursseille, loput aselajit seuraavat tämän vuoden lopulla tai viimeistään ensi vuoden alussa, kertoo kapteeni Janne Venäläinen Pääesikunnan henkilöstöosastolta.
Ylivääpeliäkin harkitaan
Nykyisten kersanttien, ylikersanttien, vääpeleiden sekä sotilasmestareiden lisäksi kasarmien pihoilla saatetaan tulevaisuudessa nähdä saapastelemassa myös ylivääpeleitä
- Ylivääpelin arvon lisääminen vääpelin ja sotilasmestarin väliin on valmisteilla, mutta tämä hanke on yhä alkutekijöissään eikä sen toteutumisesta ole vielä täyttä varmuutta, Venäläinen kertoo.
Asejärjestelmien jatkuva tekninen kehitys vaatii entistä syvällisempää tietämystä ja käytännön taitoja. Tähän tarpeeseen koulutettu ammattialiupseeristo vastaa mainiosti. Oman alansa erikoisosaajille on luonnollisesti tarvetta myös muissa kuin teknisissä tehtävissä.
- Kymmenen opintoviikon laajuisia mestariopintoja kohtaan on ollut kiinnostusta sotilasammattihenkilöstön keskuudessa, Venäläinen kertoo tyytyväisenä.
Vanhan ajan malliin uudet sotilasmestarit ovat asiansa hallitsevia ja arvostettuja ammattimiehiä.
- Kursseille valitaan kokenutta henkilökuntaa, jolle avautuu sitä kautta väylä ylimpään palvelusarvoon, jatkaa Venäläinen.
- Nimityksen edellytyksenä on riittävä kokemus ja osaamistaso sekä sotilasammatillisen mestarikurssin suorittaminen. Lisäksi työtehtävän vaativuuden ja sisällön tulee olla palvelusarvon mukainen, tarkentaa komentajakapteeni Jussi Moisio Merivoimien Esikunnan henkilöstöosastolta.
Vieläpä sotapoliisi, kutsuimme tyyppiä Ramboksi.
Ei perkele miten yrmy mies, yleensä tuli tervehtimään meitä jääkäreitä sotakoiransa kanssa, nuusku tarkisti kaapit sun muut.
Jos menit puoltametriä lähemmäs koiraa tai Ramboa niin huh huh.
Upseerikokelaat pelkäsivät äijää yhtäpaljon kuin me mortitkin.
Ja kaikille pikku tetsaajille siellä kotona, sotilasmestarin arvo palaa armeijan käytäntöön tässä muutaman vuoden päästä vuonna 2004 tehdyn turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä.
Ruotuväki-lehdestä:
Sotilasmestarit palaavat takaisin varuskuntiin, kun kymmenen vuotta sitten lakkautetun palvelusarvon päälle laskeutuneet pölyt pyyhitään ja ajan tummentamat kulmaraudat kiillotetaan. Uudistus juontaa juurensa vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon vaatimukseen ammattialiupseeriston luomiseksi.
Sotilasammattihenkilöille järjestettävien sotilasammatillisten mestariopintojen pilottikurssit on juuri saatu päätökseen.
Viime lauantaina, merivoimien vuosipäivänä, sai ensimmäisten joukossa sotilasmestarin arvomerkit kaulaansa Suomenlahden Meripuolustusalueella konepäällikkönä työskentelevä Erkki Wallin.
- Merivoimissa muutama henkilö on jo päässyt kursseille, loput aselajit seuraavat tämän vuoden lopulla tai viimeistään ensi vuoden alussa, kertoo kapteeni Janne Venäläinen Pääesikunnan henkilöstöosastolta.
Ylivääpeliäkin harkitaan
Nykyisten kersanttien, ylikersanttien, vääpeleiden sekä sotilasmestareiden lisäksi kasarmien pihoilla saatetaan tulevaisuudessa nähdä saapastelemassa myös ylivääpeleitä
- Ylivääpelin arvon lisääminen vääpelin ja sotilasmestarin väliin on valmisteilla, mutta tämä hanke on yhä alkutekijöissään eikä sen toteutumisesta ole vielä täyttä varmuutta, Venäläinen kertoo.
Asejärjestelmien jatkuva tekninen kehitys vaatii entistä syvällisempää tietämystä ja käytännön taitoja. Tähän tarpeeseen koulutettu ammattialiupseeristo vastaa mainiosti. Oman alansa erikoisosaajille on luonnollisesti tarvetta myös muissa kuin teknisissä tehtävissä.
- Kymmenen opintoviikon laajuisia mestariopintoja kohtaan on ollut kiinnostusta sotilasammattihenkilöstön keskuudessa, Venäläinen kertoo tyytyväisenä.
Vanhan ajan malliin uudet sotilasmestarit ovat asiansa hallitsevia ja arvostettuja ammattimiehiä.
- Kursseille valitaan kokenutta henkilökuntaa, jolle avautuu sitä kautta väylä ylimpään palvelusarvoon, jatkaa Venäläinen.
- Nimityksen edellytyksenä on riittävä kokemus ja osaamistaso sekä sotilasammatillisen mestarikurssin suorittaminen. Lisäksi työtehtävän vaativuuden ja sisällön tulee olla palvelusarvon mukainen, tarkentaa komentajakapteeni Jussi Moisio Merivoimien Esikunnan henkilöstöosastolta.
Vaikka kertaavan porukan ikää ollaan laskemassa alle kolmekymppisiin, on mulla vahva kutina, että meitin poppoo lähtee treenaamaan vielä kertaalleen.
no siin meni sit sekin toivo :(
Meikällä se on nyt ohi:) perjantaina päättyi 180 vuorokautta viestimiehenä (radioautoryhmässä) vekaralla.
Oman palveluksen suoritin suht lunkisti, en ollut mitenkään paremppi enkä myöskään huonomppi kuin muut. Yritin sulautua joukkoon ja laskin päiviä koska pääsee pois. Vaikka ennen inttiä kävi mielessä jopa rukki ja aukki niin jo kahden ensimmäisen viikon aikana tajusin et ei tätä jaksaa yhtään kauemmin ku mitä on pakko:)
Suomen suurin sirkus se on, totta. Jos intti ois vapaehtoinen olisin sinne tyhmänä jopa menny. Odotin armejalta hiukan enemmän asiallisuutta ku mitä se oli. Mut kun tarkemmin ajattelee niin suurin osa siellä on juuri joitakin 18 vuotiaita joten huumori on välillä sen mukaista (ei päivä ilman pillu/pieruvitsejä). Armeja toimii niille myös kasvatuslaitoksena jossa opetetaan käytöstapoja ja jopa persettä pyyhkimään (terveisiä vaan sille joka paskoi kerran meidän vessan ruskeaksi). En koe olevani vanha mutta ulkopuolinen olin monissa jutuissa... Mutta hyvä kun moinen kasvatuslaitos on. Kyl siel pojista miehiä ainakin yritetään tehdä ja motto "kaveria ei jätetä" tulee hyvin selväksi kaikille. Itselleni toisin kaikki tuollaiset olivat jo itsestäänselvyksiä ennen inttiä...
Intis on hankalaa olla jos harrastaa jotakin tai seurustelee. Näin montaa surullista kaveria joitten muijat aina v loppusin soittelivat baarista jotka olivat viettämäs "tyttöjen iltaa". Kyl siin oli sisu koetuksel kun mitään ei voi tehdä....:/ Myös välil oli aika yksinäistä kun ei ketään konemusiikinystävä meidän yksikköön sattunut. Puhu siinä sitten joistakin ice cubesta ja madonnasta yrittäen sulautua joukkoon.
Musiikin tekeminen ei pahemmin ainakaan meikäläisellä onnistunut muuten ku v loppuna kotona. Ei siellä oisi kuitenkaan saanut hetkeä rauhaa keskittyä ja oisi kaikille joutunut selittämään että joo, kyllä musiikkia tehdään tietokoneella.
Palvelus on ohi ja olo on iloinen sekä todella tyhjentävä. En oikeastaan menettänyt mitään että olin siellä 6kk kasvattamassa kuntoa, ja kivahan se on päästä pois kun parhaat terassikelit ovat edess;). Mitään uraa en sinne menny luomaa joten 180vuorokautta tykkimiehenä on ihan riittävä saavutus mulle. Hajokoon sivarit jotka viime kesänä menivät siviilipalvelukseen ja ovat siellä vielä kuukauden! Helppo nakki verrattuna siviilipalvelukseen siis;)
Onnea tuleville mosille! Juokaa paljon vettä sillä on tulossa pitkä kuuma kesä;) Nauttikaa myös muken safkoista jotka ainakin minun mielestä olivat tooooodella hyviä. Jos joku ei tykkää lihakeitosta (en minäkään) niin turhaa sitä on paskaksi haukkua. Niin ja sodes on maan parhaat munkit! Itse suosin valkoisella kuorutettuja munkkeja, ne vievät kielen:)!
Oman palveluksen suoritin suht lunkisti, en ollut mitenkään paremppi enkä myöskään huonomppi kuin muut. Yritin sulautua joukkoon ja laskin päiviä koska pääsee pois. Vaikka ennen inttiä kävi mielessä jopa rukki ja aukki niin jo kahden ensimmäisen viikon aikana tajusin et ei tätä jaksaa yhtään kauemmin ku mitä on pakko:)
Suomen suurin sirkus se on, totta. Jos intti ois vapaehtoinen olisin sinne tyhmänä jopa menny. Odotin armejalta hiukan enemmän asiallisuutta ku mitä se oli. Mut kun tarkemmin ajattelee niin suurin osa siellä on juuri joitakin 18 vuotiaita joten huumori on välillä sen mukaista (ei päivä ilman pillu/pieruvitsejä). Armeja toimii niille myös kasvatuslaitoksena jossa opetetaan käytöstapoja ja jopa persettä pyyhkimään (terveisiä vaan sille joka paskoi kerran meidän vessan ruskeaksi). En koe olevani vanha mutta ulkopuolinen olin monissa jutuissa... Mutta hyvä kun moinen kasvatuslaitos on. Kyl siel pojista miehiä ainakin yritetään tehdä ja motto "kaveria ei jätetä" tulee hyvin selväksi kaikille. Itselleni toisin kaikki tuollaiset olivat jo itsestäänselvyksiä ennen inttiä...
Intis on hankalaa olla jos harrastaa jotakin tai seurustelee. Näin montaa surullista kaveria joitten muijat aina v loppusin soittelivat baarista jotka olivat viettämäs "tyttöjen iltaa". Kyl siin oli sisu koetuksel kun mitään ei voi tehdä....:/ Myös välil oli aika yksinäistä kun ei ketään konemusiikinystävä meidän yksikköön sattunut. Puhu siinä sitten joistakin ice cubesta ja madonnasta yrittäen sulautua joukkoon.
Musiikin tekeminen ei pahemmin ainakaan meikäläisellä onnistunut muuten ku v loppuna kotona. Ei siellä oisi kuitenkaan saanut hetkeä rauhaa keskittyä ja oisi kaikille joutunut selittämään että joo, kyllä musiikkia tehdään tietokoneella.
Palvelus on ohi ja olo on iloinen sekä todella tyhjentävä. En oikeastaan menettänyt mitään että olin siellä 6kk kasvattamassa kuntoa, ja kivahan se on päästä pois kun parhaat terassikelit ovat edess;). Mitään uraa en sinne menny luomaa joten 180vuorokautta tykkimiehenä on ihan riittävä saavutus mulle. Hajokoon sivarit jotka viime kesänä menivät siviilipalvelukseen ja ovat siellä vielä kuukauden! Helppo nakki verrattuna siviilipalvelukseen siis;)
Onnea tuleville mosille! Juokaa paljon vettä sillä on tulossa pitkä kuuma kesä;) Nauttikaa myös muken safkoista jotka ainakin minun mielestä olivat tooooodella hyviä. Jos joku ei tykkää lihakeitosta (en minäkään) niin turhaa sitä on paskaksi haukkua. Niin ja sodes on maan parhaat munkit! Itse suosin valkoisella kuorutettuja munkkeja, ne vievät kielen:)!
Armeija jo n. 3 kuukautta ollut takana. Täytyy kyllä sanoa, että toisaalta elämäni kurjinta aikaa, mutta toisaalta asenteet muuttuivat armeijassa aika paljon ja parempaan suuntaan. Ymmärsin siellä, miten väärässä olen ennen ollut poliittisissa asioissa ja asioissa, jotka yleensäkin koskevat armeijaa. Kokoomusnuoresta tuli sittenkin hippi - ja helvetin tyytyväinen sellainen :cool: .
Olin sotilaspoliisina Pirkkalan Satakunnan Lennostossa. Erityisen helppoa palveluksesta ei tehnyt se, ettei minulla ollut oikeastaan kenenkään (no ehkä parin tyypin kanssa) mitään yhteistä. Jos otit puheeksi vaikkapa musiikin, kertoivat he Scooterin olevan parasta konemusaa mitä löytyy ja The Beatlesin maailman huonoin yhtye. Jos otit puheeksi ihmissuhdeasiat (esim. seurustelu ja ystävät), he alkoivat kertomaan viime viikonlopun matkaa Onnelasta kotiin jonkun tytön kanssa jonka nimi oli 'maailman parhaimman näkönen kissa!' ja sitä luonnollisesti seurannutta täysin onnistunutta seksiaktia. Helpoimmalla pääsi, jos vain alkoi puhumaan hengellisistä asioista / maailmanparannusjutuista. Silloin tuli vaan 'vitun hippi / hihhuli'. :hah:
Olin sotilaspoliisina Pirkkalan Satakunnan Lennostossa. Erityisen helppoa palveluksesta ei tehnyt se, ettei minulla ollut oikeastaan kenenkään (no ehkä parin tyypin kanssa) mitään yhteistä. Jos otit puheeksi vaikkapa musiikin, kertoivat he Scooterin olevan parasta konemusaa mitä löytyy ja The Beatlesin maailman huonoin yhtye. Jos otit puheeksi ihmissuhdeasiat (esim. seurustelu ja ystävät), he alkoivat kertomaan viime viikonlopun matkaa Onnelasta kotiin jonkun tytön kanssa jonka nimi oli 'maailman parhaimman näkönen kissa!' ja sitä luonnollisesti seurannutta täysin onnistunutta seksiaktia. Helpoimmalla pääsi, jos vain alkoi puhumaan hengellisistä asioista / maailmanparannusjutuista. Silloin tuli vaan 'vitun hippi / hihhuli'. :hah:
Onnea tuleville mosille! Juokaa paljon vettä sillä on tulossa pitkä kuuma kesä;) Nauttikaa myös muken safkoista jotka ainakin minun mielestä olivat tooooodella hyviä. Jos joku ei tykkää lihakeitosta (en minäkään) niin turhaa sitä on paskaksi haukkua. Niin ja sodes on maan parhaat munkit! Itse suosin valkoisella kuorutettuja munkkeja, ne vievät kielen:)!
Juokaa aina vettä kun on mahdollista, varsinkin harjotuksissa, meillä oikeasti miehiä meni tajuttomaksi vedenpuutteen ja auringon/lämmön takia.
Ja kaikki ruoka on siellä hyvää, siellä on niin nälkä koko ajan :hah:
muken loppuvastus säkylässä :eek: :panic: :eek:
muuten ok, tuntuu vaan urpolta kun jotkut on ihan teinejä :confused:
muuten ok, tuntuu vaan urpolta kun jotkut on ihan teinejä :confused: