432Hz vs 440Hz konemusiikissa

mitvit?

E:
radiaani. *up*

astrologia *down*

Replying to 432Hz vs 440Hz konemusiikissa:

flatstick, 2.12.2009 03:46:
kumpi sun mielestä kuulostaa mukavammalle: se, että CDEFGAB voidaan mitata täysissä hertseissä (ja siis hertsihän on yksi sykli per sekunti tässä yhteydessä), vai että mukaan tulee desimaaleja (eikä pyöreitä syklejä vaan rikottuja)? :)

Koska musiikki on aina analogista siinä vaiheessa kun korva sen aistii, ei tällä ole yhtään minkäänlaista merkistystä. Korva ei erota miellyttävänä tai vähemmän miellyttävänä tasaluku- tai epätasalukuhertsejä. Tämän lisäksi, korva ei edes täysin puhtaasta pistetaajuudesta erota, onko soundi 432 vai 432,5 hertsiä, saati sitten musiikista.

Koko homma on lähinnä psykoakustiikkaa, ja verrattavissa siihen miten just sun korvaan joku biisi pitchattuna x-määrän -/+ saattaa kuulostaa paremmalta.

Mitään faktaa 432 vs. 440 tuskin kukaan pystyy esittämään.

edit: äh, jätän nää foliot

Replying to 432Hz vs 440Hz konemusiikissa:

flatstick, 2.12.2009 10:08:
---
Miksipä siis kuitenkin tuo 432Hz viritys kuulostaa paremmalta kuin 440Hz?

Vrt seilori ja maakrapu. Kun on tottunut merenkäyntiin, maa tuntuu heiluvan.

Juuri tästä syystä?

Replying to 432Hz vs 440Hz konemusiikissa:

flatstick, 2.12.2009 10:08:
Jokaisellahan on omat korvat ja anatomia, ei siinä mitään, mutta jonkinasteinen selityshän olisi mukava löytää. Ja ihan piruuttaan vetäis taas sen foliostetsonin päähän ja ehdottaisi, että liittyy schumannin resonanssiin - tällä saadaan taas jotkut älähtämään. :D

Toki joku voi aistia tuon taajuusvirityksen miellyttävämpänä, mutta se ei kyllä taas johdu missään nimessä tasaluvuista. Schumannin resonanssiinkaan en usko, koska se ei ole taajuudeltaan vakio (eikä ainakaan kulje tasahertseissä ;)

Aina olisi mielenkiintoista haastaa näistä sokkotesteihin, kun omasta mielestä 8Hz tiputus ei ole edes korvin kuultava ero (vertailun vuoksi, täysi sävelaskel alaspäin G-nuottiin on yli 48Hz, eli yli kuusinkertainen määrä - tätäkään eroa ei kuule ilman absoluuttista sävelkorvaa).

flatstick, 2.12.2009 10:27:
Jep. Nyt kun sitten pidetään mielessä tän maapallon schumanin resonanssi ~8Hz, ja sit toi 8Hz ero 440Hz viritykseen verrattuna 432Hz:stä, niin kumpi siinä mielessä on luonnollisempi?

Schumannin resonanssi EI ole vakio.

Replying to 432Hz vs 440Hz konemusiikissa:

Modernit orkesterit käyttää yleensä A:ta välillä 440-445, kun taas vanhan musiikin orkesterit saattaa käyttää jopa 415:tä. Siinä maailmassa voin hyvin ymmärtää vaihteluvälin - soittimet soundaa erilaisilta kun niissä on eri viritys jo ihan sen vuoksi että kielen peruskireys muuttuu. Välillä on koettu jopa A:n inflaatioita, kun eri orkesterit on kisailleet heleämmästä soundista ja ovat vaihvihkaa ruvenneet hilaamaan A:ta ylös. A on heitellyt kautta aikojen ainakin välillä 409-480. Lisää tästä tuolta-> wiki

Mutta elektroninen musiikki. Ensinnäkin; vertailu on vaikeaa, koska se edellyttäisi käytännössä että koko biisi olisi alunpitäen pitäny tuottaa yhdessä hertziluvussa (jokainen soitin virittäen), ja sen jälkeen tuottaa se uudestaan toisessa hertziluvussa. Lisäksi kaikkien soundien pitäisi siis periaatteessa soida yhtä kauniisti ja täysin samalla lailla molemmilla hertzeillä, joka lienee mahdoton tehtävä.

Henk.koht olen sitä mieltä että tekno rupeaa groovaamaan vasta kun siellä on joku off-elementti, joku rytmi tms joka ei ole ihan tarkalleen synkassa. Samaa off-fiilis toimii myös säveltasolla - usein esim. leadisyna on snadisti ala-/ylävireinen tuoden biisiin soundia/eloa. Kun merkittävä osa konemusiikista vielä tuodaan kuulijalle pikkasen pitchattuna, tuntuu 432 vs. 440 väittely aika merkityksettömältä.

Organ donors - Can't get it up On paska biisi jos sitä ei pitchaa reippaasti johonki 153bpm paikkeille.
Sit se on hyvä :)

(siis voi jättää sanomatta ja kääntää sen prossix ihan ite)

Replying to 432Hz vs 440Hz konemusiikissa:

flatstick, 2.12.2009 10:27:
---
kosmo, 2.12.2009 10:21:
---
flatstick, 2.12.2009 10:08:
---
Miksipä siis kuitenkin tuo 432Hz viritys kuulostaa paremmalta kuin 440Hz?

Vrt seilori ja maakrapu. Kun on tottunut merenkäyntiin, maa tuntuu heiluvan.

---


Juuri tästä syystä?

---


Jep. Nyt kun sitten pidetään mielessä tän maapallon schumanin resonanssi ~8Hz, ja sit toi 8Hz ero 440Hz viritykseen verrattuna 432Hz:stä, niin kumpi siinä mielessä on luonnollisempi?

Oletin että puhut ainoastaan itsestäsi, eli sulle 432Hz kuulostaa paremmalta.Mun mielestä toi vire ei kuulosta parien vertailujen perusteella paremmalta, ainakaan silloin kun en täytä ensin korviani ko. vireellä (vastoin ohjeita).

Periaatteesta mulla ei ole kuitenkaan mitään eri vireen käyttöä vastaan, ja voisin kokeilla tehdä biisin käyttämällä "yleisvireenä" 432 hz. (Irrelevantin) matematiikan sotkeminen ja jonkin tietyn järjestelmän nostaminen ainoaksi absoluuttisen oikeaksi, häiritsee sitten jo hieman ;)

toisaalta... musiikki on ollut aina helppo sotkea tällaiseen numerologialta haiskahtavaan touhuun. Muistan ihan vasta nähneeni varsin villejä perusteita sille miksi kaikki musiikki pitäisi tehdä Schönbergin sarjallisuuden tapaan. Toisaalta, dodekafonia on ihan jees!

mut sä mainitsit kuunnelleesi paljon psykeä jota tehdään 432 hz vireessä, voitko pistää linkkiä tai mainita biisejä

edit: kilobitillä oli hyviä pointteja, ja onpa omissakin biiseissä ollut alavireisiä liidejä... ja foni mulla on aina epävireessä!

Sitten lisätään soppaan kissan kehräys, ja niiden ihmeellisten taajuuksien taikavoimat.

Mut vakavissaan... Luin tiedelehdestä aikoinaan asiasta artikkelin.. (Kotikissan kehräys tuottaa 27 - 44 Hz taajuuksia. Samat taajuudet vauhdittaa ihmisen luuston paranemista ja uudistumista. Tiede nro 8/2001.)

Eiköhän sitä voisi pitää hieman tuota ~8Hz oleellisempana taajuutena. Tosin se heittelee kissaeläimillä välillä 25 - 150 Hz.

Virittele tuolla. Radiaanit auttaa.

Loppukevennys:

”Kehräävä kissa ympäröi itsensä ruusunpunaisilla, pyöreillä pilvillä, jotka laajenevat ulospäin kunnes haihtuvat kokonaan. Ne luovat ympärilleen unettavaa tyytyväisyyttä ja hyvinvoinnin tunnetta, joka näyttää vaikuttavan myös lähellä oleviin ihmisiin.” C.W. Leadbeater. Ääni, väri ja muoto. Biokustannus. 2003.

Kun olin mediaalisessa koulutuksessa vuonna 1999, kysyin eräältä suomalaiselta meediolta minkä värinen aura on kehräävällä kissalla? Hetken mietittyään hän vastasi: vaaleanpunainen.

http://www.setbb.com/reikifoorumi/viewtopic.php?t=1378&sid=666bf76919b0db3256aa037d8e53e950&mforum=reikifoorumi

:DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD

Meidän kissä täytti ympäröivän tilan päästäisen oksennuksella ja myyrien raadoilla. Ehkä mun sielu vaan on myrkynvihreä :/

Replying to 432Hz vs 440Hz konemusiikissa:

flatstick, 2.12.2009 09:49:
Oooh.. Mitä tulee muuten noihin sun sekuntimääritelmiin, niin lopeta jeesustelu. Säkin käytät bpm-määritelmää. Perustuu siis aika pitkälti astrologiaan..

Niin käytänkin bpm-määritelmää. Ja heti jos alan väittää, että 134 bpm biisi kuulostaa jollakin mystisellä tavalla absoluuttisesti paremmalta kuin 133,2 bpm biisi, alan käyttää myös foliohattua.

Replying to 432Hz vs 440Hz konemusiikissa:

flatstick, 2.12.2009 10:40:
Ei niin. Periaatteessa voitaisi siis heittää, että joku biisi saattaisi mahdollisesti kuulostaa jonain päivänä paremmalta kuin toisena tämän takia, jos kaikki muut muuttujat (tunnetilat) pysyisivät täysin vakiona?

Periaatteessa, jos hylätään turhana fysiikan lait ja oletetaan että Schumannin resonanssi liittyy tähän yhtään mitenkään.

Schumannin resonanssin alin perustaajuus on 7,8 Hz, mutta tämä ei ole vakio, vaan vaihtelee päivittäin jopa +/- 0,5%. 8 hertsiä 440 hertsistä on 2% eli äänenkorkeus muuttuu sen verran kun viritystä lasketaan 432:n hertsiin. Vastaavasti taas 8 hertsin ja 7,8 hertsin ero on 2,5%, joka on kyllä aika merkityksellinen. Tosin, kun huomioidaan Schumannin resonanssin vaihtelu, voi ero olla jopa 8,75%, yli nelinkertainen alkuperäiseen 2% tiputukseen verrattuna. Jopa enemmän, kuin kokonaisen sävelaskeleen siirto alaspäin!

Miten nämä asiat sitten reagoivat kaikkeen muuhun musiikin sointiin vaikuttavaan? Kuunteluhuoneen kaikuominaisuudet ja resonanssi, seisovat aallot, kaiuttimen kotelovärähtely, ilmankosteus, hapen määrä, häiriöäänet, lämpötila jnejnejnejnejne ovat _varmasti_ merkittävämpiä asioita subjektiiviselle kuuntelukokemukselle kuin hertsien pyöristys tasaluvuille, tai schumannin resonanssi.

Replying to 432Hz vs 440Hz konemusiikissa:

flatstick, 2.12.2009 10:50:
---
kosmo, 2.12.2009 10:45:
mut sä mainitsit kuunnelleesi paljon psykeä jota tehdään 432 hz vireessä, voitko pistää linkkiä tai mainita biisejä?

---


Esim Namaste Prana - Namaste Prana. Koko albumi on 432Hz vireessä. Edit: dnb:tä oli tää :D
Ja omia kokeiluja, pitäis täs jossainvaiheessa paukata taas studiolle ja vääntää.

Ok, aika pienellä googlailullakin olisi varmaan löytynyt kun YouTubessakin mainostetaan "as always in 432Hz the natural keynote of the universe ". ()

Ootko aivan varma että Placebolla ei voi olla tässä tapauksessa mitään osaa / arpaa?

Replying to 432Hz vs 440Hz konemusiikissa:

kosmo, 2.12.2009 10:59:
Ootko aivan varma että Placebolla ei voi olla tässä tapauksessa mitään osaa / arpaa?

Niin tai näin, niin siitähän siinä on aina kyse.