Voivoi, toi päivä ei kyllä enään taida olla kaukana. Oonkin jo vähän haistellut sen tuloa, ulkoinen kovo raksuttelee vieressä ja odotan oikeaa hetkeä kuljettaa kone huoltoon.
Taisi hylly olla liian suuri vastus rakkaalle läppärille, eikä ne sielä huollossa sillon tainnut huomata kovonkin saaneen osumaa, eihän ne ensin huomanneet edes rikkinäistä tuuletinta, vaihtoi vaan näytön. Onnettomuus oli vielä sinänsä ikävä, kun olin ehtinyt käyttää täysin virheettömästi toiminutta uutta konetta vajaa kaksi viikkoa.. Sen ja epämääräisten korjausten jälkeen tää ei todellakaan ole toiminut kuten pitäis, mutta en vaan älynnyt viedä huoltoon sillon kun ois ollut takuuta jäljellä.
Aina käynnistäessä pitää varautua suunnilleen puolen tunnin heräämiseen, jonka aikana on ihan turha toivo avata edes selainta puhumattakaan soittimesta, kuvitellen että jotain tapahtuisi. Sen puolituntisen lisäksi pitää aika ajoin harjoittaa kärsivällisyyttä, sillä jos hetkellisesti unohtaa koneen hitauden ja kyvyn käsitellä asioita, saa rangaistukseksi parhaimmillaan totaalijumin ja uudelleen käynnistämisen suoraan napista. Jos jos on mennyt tekemään sen kaikkein suurimman virheen mitä vaan voi, jättää kone viikonlopuksi yksin ilman seuraa ja virtaa, on myös turha kuvitella näytön valon syttyvän seuraavalla kerralla käynnistäessä ja on turvauduttava taskulamppuun.
Aluksi myös harhaannuin kuvittelemaan että kyse on vaan omasta laiskuudesta päivittämisen suhteen, mutta sitten reipastuttuani tajusin sen olevan myös liian helppo ratkaisu. Vein rakkaani asiantunteviin käsiin, henkilölle joka sillon vuosia sitten tutustutti minut pingviinien ihmeelliseen maailmaan, ja kenen tiedän osaavan asiansa paremmin kuin niin monen muun. Ja no joo, ihan millin nopeampana sain sen takaisin. Mut njäh, ei hetkeäkään kun huomasin edelleen joutuvani odottelemaan aamu-unista ystävääni ja pahoittelemaan muille (ja itselleni) sen hitautta. Ja kyllä, myös sillon konetta ostaessa huomioin mieltymykseni nopeaan toimintaan, ja sain 2GB lisämuistia, siitäkään ei pitäisi kiikastaa.
Siis, viimeinen vaihtoehto on se uusi kovo. Oon huomannut vanhimpien kuvien ja musiikkin kohdalla kärsineeni jo menetyksiä, mitä en ehtiyt siirtää ulkoiselle enkä enään tule saamaan takaisin. Myös, nainen kun olen, en ole koskaan aiemmin älynnyt tallentaa niitä millekään levylle tms., "hups". Oma mokahan tää on, mutta raivostuttava silti. Ja voin vaan kuvitella niiden sinisten ruutujen määrää, jos alla oisi toinen käyttis. Vai, oonko kokonaan väärässä?
Taisi hylly olla liian suuri vastus rakkaalle läppärille, eikä ne sielä huollossa sillon tainnut huomata kovonkin saaneen osumaa, eihän ne ensin huomanneet edes rikkinäistä tuuletinta, vaihtoi vaan näytön. Onnettomuus oli vielä sinänsä ikävä, kun olin ehtinyt käyttää täysin virheettömästi toiminutta uutta konetta vajaa kaksi viikkoa.. Sen ja epämääräisten korjausten jälkeen tää ei todellakaan ole toiminut kuten pitäis, mutta en vaan älynnyt viedä huoltoon sillon kun ois ollut takuuta jäljellä.
Aina käynnistäessä pitää varautua suunnilleen puolen tunnin heräämiseen, jonka aikana on ihan turha toivo avata edes selainta puhumattakaan soittimesta, kuvitellen että jotain tapahtuisi. Sen puolituntisen lisäksi pitää aika ajoin harjoittaa kärsivällisyyttä, sillä jos hetkellisesti unohtaa koneen hitauden ja kyvyn käsitellä asioita, saa rangaistukseksi parhaimmillaan totaalijumin ja uudelleen käynnistämisen suoraan napista. Jos jos on mennyt tekemään sen kaikkein suurimman virheen mitä vaan voi, jättää kone viikonlopuksi yksin ilman seuraa ja virtaa, on myös turha kuvitella näytön valon syttyvän seuraavalla kerralla käynnistäessä ja on turvauduttava taskulamppuun.
Aluksi myös harhaannuin kuvittelemaan että kyse on vaan omasta laiskuudesta päivittämisen suhteen, mutta sitten reipastuttuani tajusin sen olevan myös liian helppo ratkaisu. Vein rakkaani asiantunteviin käsiin, henkilölle joka sillon vuosia sitten tutustutti minut pingviinien ihmeelliseen maailmaan, ja kenen tiedän osaavan asiansa paremmin kuin niin monen muun. Ja no joo, ihan millin nopeampana sain sen takaisin. Mut njäh, ei hetkeäkään kun huomasin edelleen joutuvani odottelemaan aamu-unista ystävääni ja pahoittelemaan muille (ja itselleni) sen hitautta. Ja kyllä, myös sillon konetta ostaessa huomioin mieltymykseni nopeaan toimintaan, ja sain 2GB lisämuistia, siitäkään ei pitäisi kiikastaa.
Siis, viimeinen vaihtoehto on se uusi kovo. Oon huomannut vanhimpien kuvien ja musiikkin kohdalla kärsineeni jo menetyksiä, mitä en ehtiyt siirtää ulkoiselle enkä enään tule saamaan takaisin. Myös, nainen kun olen, en ole koskaan aiemmin älynnyt tallentaa niitä millekään levylle tms., "hups". Oma mokahan tää on, mutta raivostuttava silti. Ja voin vaan kuvitella niiden sinisten ruutujen määrää, jos alla oisi toinen käyttis. Vai, oonko kokonaan väärässä?